Miksi Poika tuli ihmiseksi?
Ortodoksi.netista
Pyhä isämme Johannes Damaskolainen: [48]
Miksi Poika tuli ihmiseksi?
Pyhä Kolminaisuus, ristin yläosa, P. Eliaan kirkko, Ilomantsi. (Teoksesta P. Sasalzi ja V. P. Takala: Pyhä kuva ja ortodoksisuus.) "Vaikka ortodoksisessa kirkossa kolminaisuusoppi on selvästi määritelty, alkoi 1300-luvulta lähtien ilmetä epädogmaattisia ja hämäriä Pyhän Kolminaisuuden kuvauksia. Tällöin ilmestyi kuvatyyppi, jossa Kristus istuu Isän oikealla puolella ja välissä on Pyhä Henki kyyhkysen muodossa, valtaistuin on kaikilla sama"
Miksi Poika tuli ihmiseksi eikä Isä tahi Henki, ja mitä ihmiseksi tulemisella saavutettiin
Isä on Isä eikä Poika, Poika on Poika eikä Isä, ja Pyhä Henki on Henki eikä Isä eikä Poika, sillä ominaisuus on muuttumaton. Kuinka ominaisuus voisi liikkua ja muuttua muuksi? Sen tähden Jumalan Poika tuli ihmisen Pojaksi, että ominaisuus säilyisi muuttumattomana, sillä ollen Jumalan Poika Hän tuli ihmiseksi Pojaksi tultuaan lihaksi Pyhästä Neitseestä, eikä luopunut omasta ominaisuudestaan.
Jumalan Poika tuli ihmiseksi lahjoittaakseen ihmiselle jälleen sen, minkä takia oli ihmisen luonutkin. Sillä Hän oli tehnyt ihmisen kuvansa mukaisesti järjelliseksi ja itsenäiseksi, ja kaltaisuutensa mukaisesti eli hyveissä täydelliseksi sen mukaisesti, kuin ihmisluonnolle oli mahdollista, sillä ne ovat ikään kuin jumalallisen luonnon tuntomerkkejä: huolista vapaus, keskittyneisyys, viekkaudettomuus, hyvyys, viisaus, oikeudenmukaisuus ja vapaus kaikesta pahasta.
Saatettuaan ihmisen omaan yhteyteensä (sillä Hän loi ihmisen katoamattomuuteen) Hän omalla yhteydellään kohotti ihmisen turmeluksettomuuteen. Mutta kun me käskyn rikkomalla mustasimme jumalallisen kuvan piirteet ja teimme ne epäselviksi ja pahuuteen päädyttyämme tulimme riisutuiksi jumalallisesta yhteydestä (sillä mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?) ja jouduttuamme elämän ulkopuolelle päädyimme kuoleman turmioon, niin Hän, annettuaan meille hyvää, mitä emme säilyttäneet, otti vastaan huonomman, nimittäin meidän luontomme, niin että Hän oman itsensä kautta omassa itsessään uudistaisi kuvan mukaisuuden ja kaltaisuuden ja opettaisi meille hyveellisen elämän ja tekisi sen oman itsensä kautta helpoksi meille ja elämän yhteydellä vapauttaisi meidät turmeluksesta tultuaan ylösnousemisemme esikoiseksi ja uudistaisi kelvottomaksi tulleen särkyneen astian, niin että vapauttaisi meidät Perkeleen hirmuvallasta kutsuttuaan meidät Jumalan tuntemiseen ja tekisi meidät vahvoiksi ja kasvattaisi meitä kärsivällisyydellä ja nöyryydellä taistelemaan hirmuvaltiasta vastaan.
Pahojen henkien uskonnosta on siis tullut loppu, jumalallinen veri on pyhittänyt luomakunnan, epäjumalain alttarit ja temppelit on hajotettu, Jumalan tuntemus on istutettu, yksiolennollista Kolminaisuutta, luomatonta jumaluutta palvotaan, yhtä totista Jumalaa, kaikkien Luojaa ja Herraa. Hyveet ovat tulleet elämään, Kristuksen ylösnousemuksen kautta on meille annettu ylösnousemuksen toivo, pahat henget pelkäävät ennen alaisuudessaan olleita ihmisiä, ja ihmeellistä on se, että kaikki tämä on saatu aikaan ristin, kärsimysten ja kuoleman kautta.
Kaikessa maassa on julistettu Jumalan tuntemisen evankeliumia, ei sodin ja asein ja armeijoin viholliset voittaen, vaan muutamat köyhät, oppimattomat, vainotut, kidutetut ja surmatut ovat saarnanneet lihassa ristiinnaulitusta ja kuolleesta ja ovat siten saaneet voiton viisaista ja voimakkaista, sillä heitä seurasi ristiinnaulitun kaikkivaltias voima. Ennen niin peljättävä kuolema on kukistettu ja muinoin inhottava ja vihattava (Perkele) on elämän tuomittavana.
Kaiken tämän sai Kristuksen maailmaan tuleminen aikaan, kaikki tämä on Hänen voimansa ilmausta. Sillä ei Hän pelastanut niin kuin Mooses yhtä kansaa Egyptistä ja faraon orjuudesta meren halkaisemalla, vaan Hän päästi koko ihmiskunnan kuoleman turmeluksesta ja karvaasta hirmuvaltiaasta, synnistä. Hän ei pakota hyveeseen, Hän ei käske haudata synnintekijöitä maahan tai polttaa heitä tulella tai kivittää heitä, vaan sävyisyydellä ja pitkämielisyydellä Hän taivuttaa ihmisiä valitsemaan hyveen ja alistumaan sen tähden kärsimykseen ja siitä nauttimaan. Muinoinhan synnintekijöitä kidutettiin mutta he pitivät kiinni synnistään, ja he pitivät syntiä Jumalana, mutta nyt otetaan jumalisuuden ja hyveen takia vastaan kidutuksia ja vaivannäköä ja kuolema.
Hyvä, oi Kristus, Jumalan Sana ja viisaus ja voima ja kaikkivaltias Jumala! Millä me varattomat maksaisimme Sinulle kaiken tämän? Sillä kaikki on Sinun omaasi, etkä Sinä pyydä meiltä mitään muuta kuin pelastumista, jonka senkin Sinä itse annat ja sanomattomassa hyvyydessäsi tiedät armolahjaksi saajilleen – armo kuuluu Sinulle, joka olet antanut olemisen ja lahjoittanut hyvinvoinnin – ja kun me siitä lankeamme pois, johdatat meidät takaisin siihen sanomattomassa alentumisessasi.
Niille, jotka kysyvät, onko Kristuksen persoona luotu tai luomaton
Jumalan Sanan persoona oli ennen lihaksi tulemista yksinkertainen ja osista koostumaton ja ruumiiton ja luomaton, ja lihaan tultuaan siitä tuli lihankin persoona, ja siinä on yhdistyneinä jumaluus, joka siinä oli aina, ja liha jonka se oli ottanut, ja siinä on molempien luontojen ominaisuudet ja se tunnetaan molempina luontoina, niin että tämä yksi persoona on jumaluuden puolesta luomaton ja ihmisyyden puolesta luotu, näkyvä ja näkymätön; muutoin meidän on pakko joko jakaa, yksi Kristus puhumalla kahdesta persoonasta tai kieltää luontojen erilaisuus ja hyväksyä muuttuminen ja sekoittuminen.
(Teoksesta "Ortodoksisen uskon tarkka esitys IV", luvut IV/LXXVII ja V/LXXVIII, suom. Johannes Seppälä.)
(Artikkeli on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 3/1986, joka ilmestyi 4.2.1986, sivulla 35 [s. 2])
Katso aikaisemmat artikkelien uudelleen julkaisut Ortodoksi.netissä
- Kirkkomme Aamun Koitossa
- Kts. myös: Luokka:Aamun Koitto