Onko Jumala hyvä? (opetuspuhe)
Ortodoksi.netista
Tämä opetuspuhe (keskustelu) on käännetty englanninkieliseltä Facebook-sivulta, jossa se kehotettiin jakamaan edelleen. Joten ole hyvä!
(kuva © Pyykkönen)
Professori: Olet kristitty, poikani, olethan?
Opiskelija: Kyllä, herra professori.
Professori: Niin, sinä uskot Jumalaan?
Opiskelija: Ehdottomasti, herra professori.
Professori: Onko Jumala hyvä?
Opiskelija: Ilman muuta.
Professori: Onko Jumala kaikkivoipa?
Opiskelija: Kyllä.
Professori: Veljeni kuoli syöpään, vaikka hän rukoili Jumalaa parantamaan hänet. Useimmat meistä haluavat auttaa muita, jotka ovat sairaita. Mutta Jumala ei. Miksi sitten tämä Jumala on hyvä? Hmm ...
- (Opiskelija on hiljaa.)
Professori: Et osaa vastata, vai? Aloitetaanpa uudestaan, nuori mies. Onko Jumala hyvä?
Opiskelija: Kyllä.
Professori: Onko Saatana hyvä?
Opiskelija: Ei.
Professori: Mistä Saatana tulee?
Opiskelija: Alkuaan ... Jumalasta.
Professori: Aivan. Kerrohan, poika, onko pahuutta maailmassa?
Opiskelija: Kyllä.
Professori: Pahuutta on kaikkialla, eikös? Ja Jumala loi sen. Olenko oikeassa?
Opiskelija: Kyllä.
Professori: Eli kuka loi pahan?
- (Opiskelija ei vastaa.)
Professori: Onko täällä sairautta? Moraalittomuutta? Vihamielisyyttä? Rumuutta? Kaikkia näitä kauheita asioita on olemassa, eikös?
Opiskelija: Kyllä, herra professori.
Professori: Niin, kuka loi ne?
- (Opiskelija ei vastaa.)
Professori: Tiede sanoo, että sinulla on viisi aistia, joita käytät tunnistamaan ja tarkkailemaan ympäröivää maailmaa. Kerro minulle, poikani, oletko koskaan nähnyt Jumalaa?
Opiskelija: En ole.
Professori: Kerro minulle, poikani, oletko koskaan kuullut Jumalaasi?
Opiskelija: En ole
Professori: Oletko koskaan tuntenut Jumalaasi, maistanut Jumalaasi, haistanut Jumalaasi? Oletko koskaan tehnyt aistihavainnon Jumalastasi sillä tavoin?
Opiskelija: En, herra professori. Pelkäänpä, etten ole.
Professori: Mutta silti uskot Häneen?
Opiskelija: Kyllä.
Professori: Empiirisen, testattavan, todistetun protokollan mukaan tiede sanoo, että Jumalaa ei ole olemassa. Mitä siihen sanot, poikani?
Opiskelija: En mitään. Minulla on vain uskoni.
Professori: Kyllä, usko. Ja se on ongelma, joka tieteellä on.
Opiskelija: Professori, onko olemassa sellainen asia kuin lämpö?
Professori: Kyllä.
Opiskelija: Onko olemassa sellainen asia kuin kylmyys?
Professori: Kyllä.
Opiskelija: Ei, herra professori. Ei ole.
- (Luentosalissa tuli hiljaista tämän käänteen jälkeen.)
Opiskelija: Herra professori, teillä voi olla paljon lämpöä, vielä enemmän lämpöä, todella lämmintä, megalämpöä, valkoista hehkua, vähäistä lämpöä tai ei lämpöä ollenkaan. Mutta meillä ei ole ollenkaan sitä, mitä kutsumme kylmyydeksi. Voimme saada 458 astetta pakkasta, joka ei ole lämpöä, mutta kylmemmäksi emme voi enää mennä sen jälkeen. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin kylmyys. Kylmä on vain sana, jota käytämme kuvaamaan ilman lämpöä olemista. Emme voi mitata kylmää. Lämpö on energiaa. Kylmä ei ole vastakohta lämmölle, vain sen puutetta.
- (Luentosalissa on hiuksen hiljaista)
Opiskelija: Entä pimeys, herra professori? Onko olemassa sellaista asiaa kuin pimeys?
Professori: Kyllä. Mitä on yö, jos se ei ole pimeyttä?
Opiskelija: Olette taas väärässä, herra professori. Pimeys on jonkun poissaoloa. Voitte olla hämärässä, normaalivalossa, kirkkaassa valossa, vilkkuvassa valossa. Mutta jos teillä ei ole valoa jatkuvasti, teillä ei ole mitään ja sitä kutsutaan pimeydeksi, eikös? Todellisuudessa pimeyttä ei ole. Jos se olisi, teille olisi mahdollista tehdä pimeästä pimeämpää, eikös?
Professori: Mihin siis oikein pyrit, nuori mies?
Opiskelija: Herra professori, teidän filosofinen lähtökohtanne on virheellinen.
Professori: Virheellinen. Voitko selittää, miten?
Opiskelija: Herra professori, olette työstäneet kaksinaisuuden lähtökohtaa. Te väitätte, että on elämää ja sitten on kuolemaa, hyvä Jumala ja paha Jumala. Katselette käsitystä Jumalasta jonain äärellisenä, mitä voimme mitata. Herra professori, tiede ei voi edes selittää asiaa. Se käyttää sähköä ja magnetismia, mutta ei ole koskaan nähnyt, saatikka sitten ymmärtänyt kumpaakaan. Tarkasteltaessa kuolemaa elämän vastakohtana ollaan tietämättömiä siitä, että kuolema ei voi olla aineellinen asia.
Kuolema ei ole elämän vastakohta, vaan sen puutetta, Nyt kertokaapa minulle, herra professori, opetatteko te opiskelijoillenne, että he ovat kehittyneet apinoista?
Professori: Jos viittaat luonnon kehitysprosessiin, niin tietysti opetan.
Opiskelija: Oletteko koskaan havainnut kehitystä omin silmin, herra professori.
- (Professori pudistaa päätään hymyillen, sillä hän alkaa ymmärtää, mihin väitteellä pyritään.)
Opiskelija: Kukaan ei ole koskaan observoinut evoluutioprosessia työssään ja ei voi edes todistaa, että tämä prosessi olisi käynnissä oleva hanke. Opetatteko mielipiteitänne, herra professori? Ettekö te ole tiedemies eikä saarnaaja?
- (Salissa on hälinää)
Opiskelija: Onko kukaan salissa oleva koskaan nähnyt professorin aivot?
- (Luentosalissa puhkesi naurunremakka.)
Opiskelija: Onko täällä ketään, joka on koskaan kuullut professorin aivoja, tunnustellut niitä, kosketellut niitä tai maistanut niitä? Kukaan ei näytä tehneen niin. Joten - vakiintuneiden empiiristen sääntöjen, todistettavien kirjausten, tieteen mukaan, voidaan sanoa, ettei teillä ole aivoja, herra professori. Kaikella kunnioituksella, herra professori, miten me sitten luotamme luentoihinne, herra professori.
- (Huoneessa oli hiljaista. Professori tuijotti opiskelijaa, hänen kasvoillaan oli hämmästynyt ilme.)
Opiskelija: Sitä se on, herra professori ... Täsmälleen! Uskoa. Linkki ihmisen ja Jumalan välissä on usko. Se on kaikki se, mikä pitää asiat elossa ja liikkellä.
P.S.
Muuten! Väitetään, että tuo opiskelija olisi ollut Einstein.
Tämän tekstin täällä julkaisemisen jälkeen on virinnyt keskustelua siitä, oliko tuo opiskelija Einstein ja oliko Einstein juutalainen vai kristitty ja mikä olikaan hänen suhteensa kristinuskoon. Tuo seikka ei kaikesta huolimatta liene tuon ylläolevan keskustelun "pääpointti", joten lue tuo viimeinen rivi vaikka näin, jos se liiaksi häirtsee:
Muuten! Väitetään tuon opiskelijan olleen joku einstein.