Pitäisikö lapsen paastota? (kolumni)

Kysymys askarruttaa ajoittain monia vanhempia, jotka haluavat paastota paastoaikana, mutta vanhemmat eivät tiedä miten toimia lapsen kanssa. Voiko myös pieni lapsi paastota?

Lastenlääkäri ja kirjailija Chrysanthis Lathira on kirjoittanut aiheesta artikkelin nettiin ja Ortodoksi.net siteeraa nyt sitä tässä referaatissa.

Paastoaikoina – joita, siis suurempia, pidempiä aikoja, on ortodoksisessa kirkkokalenterissa neljä: joulupaasto, Suuri paasto, apostolien paasto ja Jumalansynnyttäjän paasto. Lisäksi yleensä keskiviikot ja perjantait ovat paastopäiviä kuten eräät muutkin yksittäiset päivät, jotka selviävät tarkemmin ortodoksisesta kalenterista.

Paastoaminen varmaankin vaihtelee perheissä, sillä töissä käyminen ja työpaikan lounaat kuten myöskään koululounaat eivät aina noudata paastoaikoja ellei sitä erikseen ruuantekijöiltä pyydä. Nykyinen monikulttuurinen suomalainen yhteiskunta on kuitenkin monipuolistunut entisestään ja joukossamme on mm. muslimeja, joilla on myös omia paastoaikojaan ja -sääntöjään. Siksi nykyään on jo hieman helpompi saada vaikkapa kouluille paastoruokaa pyydettäessä niille oppilaille, jotka haluavat paastota.

Toinen seikka, joka nykyään vaikuttaa paljon paastoamiseenkin on maallistuminen, sekularisoituminen, joka on monissa perheissä vähentänyt uskonnollisia tapoja ja jopa kirkossakäyntiä.

Chrysanthis Lathira kirjoittaa artikkelissaan kreikkalaisesta ortodoksisuudesta, joka ei kuitenkaan paaston osalta poikkea kovin valtavasti vaikkapa suomalaisesta käytännöstä, vaikka joitain eroja varmaan löytyykin. Nykyään meillä on saatavissa kaupoista jo runsaasti erilaisia vihanneksia ja juureksia ja vaikkapa linssejä ja pähkinöitä ja meidän ei tarvitse vanhaan paikalliseen tapaan korvata kaikkea runsaammalla kalan käytöllä paastoaikana. Silti kala kuuluu olennaisena osa suomalaiseen paastoon, vaikka paastossa on tarkoituksena mm. pidättäytyvät lihasta ja kaikesta eläinperäisestä.

Kun Chrysanthis Lathiralta kysyttiin, voiko lapset paastota ja voiko tämä käytäntö aiheuttaa terveysongelmia, hän vastasi, että kyllä, lapset voivat seurata vanhempiensa paastoa varsinkin kouluiässä, eli 5. taí 6. elinvuoden jälkeen.

Hänen mukaansa paasto on erinomainen tilaisuus osallistua vaikka muutaman päivän ajan kasvisruokavalioon, johon kuuluu ruokana palkokasveja (rikas biologisesti arvokkaan proteiinin lähde), vihanneksia (kuidun lähde, ja oliiviöjyä eläinrasvojen sijaan, raakoja pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, mereneläviä (runsaasti proteiineja ja kivennäisaineita) sekä runsaasti hedelmiä (vitamiinien ja antioksidanttien lähde).

Paaston ravitsemuksellisten etujen lisäksi lapsi voi myös harjoitella itsehillintää ja asettaa rajoja haluilleen.

Todennäköisesti jotkut vanhemmat ihmettelevät, saako heidän lapsensa tarpeeksi proteiinia ja kalsiumia paaston aikana, kirjoittaa Chrysanthis Lathira. Liha (punainen tai valkoinen) on runsain proteiiniruoka, mutta se voidaan paastopäivinä korvata palkokasveilla (esim. linsseillä) yhdistettynä viljoihin (riisi tai kvinoa), mikä lisää raudan imeytymistä. Proteiinipitoisia ruokia ovat pähkinät, siemenet ja jyvät, kuten kaura, ruis ja soijatuotteet. Kalsiumia voidaan saada merenelävien, manteleiden, seesaminsiementen, tahinin ja halvan kautta.

Paaston jälkeen tulee pääsiäisjuhlan viettäminen ja lapset ilon ja vapauden hengessä syövät munia, runsaasti lihaa ja usein myös paljon makeisia. Ruokavalion äkillinen muutos paastoamisesta pääsiäisaterioiden hallitsemattomaan kulutukseen voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia sekä lapsille että aikuisille.

Ruokien säätäminen paaston jälkeen on tehtävä varoen. Lasten ja aikuisten ei tarvitse syödä sitä kaikkea yhden päivän aikana, mikä heiltä evättiin paaston aikana. Erityistä huomiota tällöin tulee kiinnittää lapsiin, jotka kärsivät nuorten diabeteksesta ja ovat ylipainoisia.

Perinteinen mageritsa-(karitsa/lammas)-keitto Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa edeltävänä iltana myöhään ensimmäisenä paaston ulkopuolisena ateriana auttaa valmistamaan ruoansulatuskanavan seuraavan päivän juhlaan.

Chrysanthis Lathiran mukaan pääsiäispäivän juhlapöydässä tulee olla mahdollisen lampaan mukana runsas määrä tuoreita vihanneksia. Pienille lapsille olisi parempi syödä karitsan vähärasvaista osaa (esim. potkaa). Karitsan lihaa voidaan rikastaa runsaalla määrällä oreganoa, joka sisältää runsaasti antioksidantteja ja suojaa lihassa syntyviltä vaarallisilta nitrosamiinilta. Älä myöskään unohda sitruunaa, joka auttaa raudan imeytymisessä. Lapsille on hyvä olla syömättä eläimen sisäelimiä, vaan sen sijaan vaikkapa tuoreita salaatteja ja kohtuullinen määrä paahdettua lihaa.

Pääsiäismunia (kananmunia) tulisi rajoittaa vain yhteen päivässä, koska niiden liikakäyttö lisää veren lipidejä, sanoo Chrysanthis Lathira. Lapsi voi turvallisesti syödä kolmesta viiteen munaa viikossa. Useimmissa kodeissa täyttävien makeisten suhteen tarvitaan toimenpiteitä, sillä niiden lisäksi perinteisellä makeilla leivonnaisilla, kuten kulitsalla ja tsourekilla on erityinen asema juuri pääsiäisenä.

Älkäämme unohtako, että useimmat makeiset sisältävät satoja kaloreita ja aiheuttavat painonnousua, koska niissä on runsaasti sokeria ja rasvaa. Suklaamunien nauttiminen on tietysti houkutus erityisesti pienille lapsille, mutta tulee muistaa, että se voi aiheuttaa painonnousua ja ruoka-aineallergioita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että siirtyminen paastosta juhlaruokavalioon tulisi tehdä kohtuudella ja pienillä annoksilla. Muuten se aiheuttaa ruoansulatusvaivoja, kuten oksentelua ja ripulia, sekä ruoka-aineallergioita, painonnousua ja aineenvaihduntahäiriöiden, kuten verensokerin ja korkean kolesterolin, hyperlipidemian (korkean kolesterolin) puhkeamista, kirjoittaa Chrysanthis Lathira. Vanhempien ruokailutottumukset ovat malli lapsille, kun he opettavat lapsilleen ruokavalion laajuutta ja laatua, jotta he voivat aikanaan olla terveitä aikuisia.

(lähde: http://www.orthodoxyouthresources.com/2020/03/should-child-fast.html)