Platon Tallinnalainen
Ortodoksi.netista
Tallinnan marttyyripiispa Platon (14.1.), maalliselta nimeltään Paul (Pavel) Kulbusch, oli syntynyt heinäkuun 13. päivänä 1869 Pootissa, Pärnun seudulla. Paul Kulbusch opiskeli menestyksekkäästi Riian teologisessa koulussa ja seminaarissa sekä Pietarin hengellisessä akatemiassa. Hän toimi Pietarissa pappina 23 vuotta (1894-1917). Venäläisen yhteiskunnan keskellä rovasti Kulbusch säilytti kansallisen identiteettinsä. Pyhän Isidorin veljeskunnan johtajana hän vaikutti muun muassa siihen, että Pietariin valmistui vironkielistä ortodoksista seurakuntaa varten oma kirkko, jonka yhteydessä oli kokoontumistiloja, seurakuntakoulun tilat ja asuntola. Hän toimi myös ortodoksisen ja anglikaanisen kirkon lähentymistä edistävän yhdistyksen keskeisissä tehtävissä sekä vieraili Pietarin metropoliittakunnan edustajana Englannissa.
Piispaksi Tallinnaan
Kesäkuussa 1917 Viron ortodoksisten seurakuntien lähetystö matkusti Pietariin ja pyysi rovasti Paul Kulbuschia suostumaan Viron ortodoksisen piispan virkaan. Hänelle oli jo aiemmin tarjottu piispan virkaa Venäjän kirkossa, mutta hän oli kieltäytynyt tarjouksesta, sillä hän oli halunnut palvella ortodoksisena pappina ennen muuta omaa virolaista kansaansa.
Joulukuun viimeisenä päivänä 1917 rovasti Paul Kulbusch vihittiin piispaksi Platon-nimellä Tallinnan Aleksanteri Nevalaisen katedraalissa. Vihkimisen toimittivat Pietarin metropoliitta Veniamin ja Lugan piispa Artemi.
Helmi-maaliskuussa 1917 saksalaiset joukot valtasivat Viron. Epävakaista oloista huolimatta piispa Platon vieraili lähes kaikissa Viron ortodoksisissa seurakunnissa. Piispa Platonilla oli erityinen paimenen kyky kuunnella, neuvoa ja opastaa kaitsettaviaan.
Venäläisten ortodoksien ryhmäkunta, joka ei hyväksynyt virolaisen piispallisen järjestyksen luomista Viroon, toimi piispa Platonia vastaan muun muassa lähettäen Moskovaan edustajansa, jotka väittivät piispan syyllistyneen fyletismiin, kansalliskiihkoon, koska tämä käytti liturgisissa asuissaan Viron kansallisia värejä: sinistä, mustaa ja valkoista. Perinteelle vieraana pidettiin myös sitä, että piispa oli kehottanut kaitsettaviaan pysymään uskollisina Viron oman hallinnon ohjeille ja määräyksille.
Loppuvuodesta 1918 piispa Platonin oli määrä matkustaa Riikaan kirkon asioissa, mutta hän sairastui matkalla ja hänen oli pakko jäädä Tarttoon. Tarton kaupunki joutui vallankumouksellisten käsiin ensimmäisen kerran helmikuun 24. päivänä 1918 ja toistamiseen joulukuun 21. päivänä 1918. Viimeksi mainittu jakso päättyi tammikuun 14. päivänä 1919. Joulukuun 29. päivänä 1918 kommunistit kielsivät tarttolaisia kuoleman tuomion uhalla osallistumasta jumalanpalveluksiin. Uuden vuoden aattona pidettiin Tarton Pyhän Pietarin kirkossa ensimmäinen kommunistien propagandatilaisuus.
Marttyyrikuolema
Sekasortoisissa olosuhteissa ortodoksinen, roomalaiskatolinen, luterilainen ja juutalainen papisto löysi toisensa ja päätti esiintyä yhtenäisesti. Aloitteen teki Tarton yliopiston teologian professori, pastori Traugott Hahn. Hengenmiesten tapaamisessa piispa Platon lausui:
| "Vaikka aika on vakava, on se silti täynnä siunausta, sillä nyt ymmärrämme paremmin kuin tähän asti, että eroavaisuudet tunnustuskuntien välillä ovat ihmisten rakentamia muureja, kun taas Jumala, meidän kaikkien taivaallinen Isämme, istuu valtaistuimellaan korkealla niiden yläpuolella." |
Tammikuun 2. päivänä 1919 bolshevikit vangitsivat piispa Platonin ja protodiakoni Dorinin. Ahdistavista, henkisesti kuluttavista kuulusteluista huolimatta piispa Platon jaksoi lohduttaa ja rohkaista vankitovereitaan. Piispallisen panagiansa (riipuksen) hän kätki paitansa alle, jotta hänet voitaisiin tunnistaa mahdollisen ampumisen jälkeen. Piispa osasi aavistaa kohtalonsa.
Tammikuun 14. päivänä, jolloin kansalliset joukot jo lähestyivät Tarttoa, piispa Platonia pahoinpideltiin ja hänet ammuttiin. Samoin surmattiin rovasti Nikolai Beschanitzki, rovasti Mihail Bleive, pastori Traugott Hahn, pastori Wilhelm Schwartz ja 14 muuta tunnettua tarttolaista.
Tarton vapauttamisen jälkeen todettiin, että piispa Platonin rintaan oli lyöty seitsemän pistimen iskua. Häntä oli myös ammuttu rintakehään ja yksi luoti oli lävistänyt vasemman olkapään ja toinen oikean silmän. Hänen takaraivonsa oli ruhjottu ennen ampumista.
Piispa Platonin hauta sijoitettiin Tallinnan Kristuksen kirkastumisen katedraaliin. Virolaisesta marmorista valmistetun barokkityylisen sarkofagin vihki tammikuun 18. päivänä 1931 metropoliitta Aleksander.
Piispa Platonin pyhyys, rohkeus, elämä ja kuolema ovat olleet pysyvä toivon merkki virolaisille ortodokseille. Jo vuonna 1966 Tukholmassa toimiva Virolaisen kulttuurin säätiö lahjoitti Pyhän Nikolaoksen kirkolle marttyyripiispa Platonia esittävän ikonin. Vuonna 2000 Konstantinopolin äitikirkko kanonisoi piispa Platonin pyhien joukkoon. Hänen muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä tammikuun 14. päivä.
(Tiedot marttyyripiispa Platonin elämästä perustuvat Tukholmassa vuonna 1968 painettuun J.Poskan teokseen The Martyrdom of Bishop Platon)
Arkkimandriitta Andreas Larikka
Arkkimandriitta Andreas toimii Viron ortodoksisen kirkon ystävyysseura (VYS) ry:n puheenjohtajana (2008).
Tropari
Suomeksi
5. säv.
- Kunnioitettu isä Platon, sinun elämäsi, työsi ja opetuksesi pukivat piispuutesi pyhyyteen,sinun marttyyriutesi teki tyhjäksi tämän maailman tyrannien vallan. Uskollisuudesta ylimmälle ystävällesi Kristukselle annoit elämäsi vapaasta tahdostasi, ja niin julistat, että Hänen valtakuntansa hyvyydet ovat kaikkea maallista korkeammat. Turvautuen sinuun me pyydämme: Rukoile puolestamme armollista Jumalaa, että Hän suojelisi koko kristikansaa, ja antaisi sydämissämme virrata armonsa suloisuuden ja sieluissamme kasvaa pelastuksen lahjan.
(Helsingin metropoliitta Ambrosius on siunannut troparin koekäyttöön.)
Viroksi
5. viisil:
- Auväärne isa Platon, sinu elu, su töö ja su õpetused, ehtisid sinu piiskopiametit pühaduse rüüga,aga sinu kannatamised tegid tühjaks selle maailma hirmuvalitsejate väe.Ustavusest oma kõige kallimale sõbrale Kristusele andsid sa vabatahtlikult oma eluja kuulutad seeläbi, et Tema kuningriigi headused on paremad kui kõik kaduvad asjad.Nüüd palume meie sind: palu meie eest armulise Jumala ess, et Ta kaitseks Eestimaad ja kogu meie rahvast,täidaks meie südamed oma hellusega ning laseks meie hingedes oma armu seemned kasvada.