Pokrovan yhteisö
Ortodoksi.netista
Luostarin perustaminen oli ollut jo vuosia mielessä maineikkaita ravintoloita Helsingissä omistaneella ja ylläpitäneellä ravintola-alan yrittäjällä Hariton Tuukkasella. Hänen haaveensa luostarista oli varmasti peruja lapsuudesta ja nuoruudesta, joiden kautta hän sai tehokkaan koulutuksen ja opetuksen ortodoksisiin arvoihin ja etenkin venäläiseen ortodoksisuuteen niin Suomessa kuin Venäjällä. Vihdoin vuonna 1995 hän sai silloiselta kirkkomme arkkipiispalta, nykyiseltä Nikean metropoliitta Johannekselta, luvan yksityisen luostarin perustamiseksi ja aloittamiseksi.
Erilaisten vaiheiden jälkeen paikaksi tuli Kirkkonummen Jorvas ja sieltä niin sanottu Dannebrogin tila, joka hankittiinkin tuohon tarkoitukseen vuonna 1996. Samana vuonna alkoi ensimmäisen tilaan kuuluvan talon, niin kutsutun ajurintalon kunnostaminen tarkoitukseensa sopivaksi.
Ajatuksen kehittäjä ja toteuttaja, nykyinen pappismunkki Hariton, onkin sanonut tuosta vaiheesta osuvasti:
"Kiitän Jumalaa, etten tiennyt mihin olin ryhtynyt, sillä silloin eivät voimani olisi riittäneet."
Dannebrogin tila
Dannebrogin tilalla on maineikas historia. Tila kukoistuskausi sijoittuu viime vuosituhannen ensimmäisille vuosikymmenille, kun tila oli konsuli H. A. Elfingin omistuksessa. Silloin nimi muuttui Kyöstilästä tanskalaiseksi Dannebrogiksi omistajan vaimon kunniaksi, samalla vanha huvila muuttui puutarhatilaksi. Tilalla on ollut monenlaista käyttöä, muun muassa sotilaitten harjoituskenttänä ja suojeluskunnan kokoontumispaikkana. Omistajasuku laajensi tilan rakennuksia suurilla huoneilla ja keittiösiivellä, tallilla ja ulkomaneesilla. Työntekijöille, puutarhurille ja autonkuljettajalle, rakennettiin omat asuintalonsa.
Kolmekymmentäluvun talouslamassa konsuli Elfing menetti tilansa ja sen lunasti itselleen kamreeri Aminoff, joka asutti tilaa aina Neuvostoliiton vuokra-aikaan saakka. Vuokra-aikana talossa oli neuvostoliittolainen sotatuomioistuin ja sen tuomari asui talossa.
Miehitysvuosien päätyttyä tila rapistui ja 1960-luvulla Aminoffien suku, joka oli ottanut tilan jälleen haltuunsa, myi tilan Kirkkonummen kunnalle. Tilalle sijoittui ensin kehitysvammaisten hoitokoti, sitten erilaisia pienteollisuusyrittäjiä. Tila jatkoi ränsistymistään nopeasti. Kirkkonummen kunnalta tila viimein siis siirtyi luostarikäyttöön ja sitä on vuosien saatoissa määrätietoisesti kunnostettu.
Luostariyhteisö syntyy
Munkki Hariton muutti siis tilalle vuonna 1996 ja asui siellä alkuun omien poikiensa ja vanhan taloudenhoitajan sekä kolmen työntekijänsä kanssa. Tilalle annettiin nimi Pokrova, joka on venäjänkielestä karjalankieleen tullut sana, joka tarkoittaa Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhlaa (muistopäivä 1. lokakuuta).
Kunnostustyöt etenivät muun muassa lukuisien talkoolaisten avustamana ja vuoden 2001 kesällä voitiin vihkiä käyttöönsä vihdoin yhteisön oma kirkko, joka aiemmin oli ollut ensin vanha hevostalli ja miehitysaikana leipomo. Kirkon vihki nykyinen KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, silloin vielä Helsingin metropoliitta, 17.6.2001 Pokrovan eli Jumalansynnyttäjän suojeluksen muistolle. Ennen vihittyä Pokrovan kirkkoa päärakennuksessa oli toiminut pieni kotikirkko. Nyt koko rakennus saatiin veljestön käyttöön ja kaunis kirkko eri rakennukseen.
Pokrovan kirkko
Kauniin kirkon ikonit ovat näkemisen arvoiset. Kirkko on täynnä Pietarin taideakatemian taiteilijoiden, Pietarin hengellisen akatemian ikonimaalausluokan opettajien ja oppilaiden sekä Pyhän Aleksanteri Nevskin Lavran ikonimaalauskoulun oppilaiden maalaamia ikoneja. Ikonostaasi on kolmikerroksinen ja lähes 40 neliömetrin suuruinen. Huolimatta samaan aikaan sijoittuneesta pienestä Suomen ja Venäjän kirkkojen välisestä Viron kirkkopolitiikasta johtuneesta ”jääkaudesta”, kaksikymmentä maalaria tuli Kirkkonummelle ja he maalasivat ikoneja kirkkoon noin kahden vuoden ajan. Ikonostaasi valmistui lopulliseen kuntoonsa lokakuussa vuonna 2000.
Ikonien lisäksi kirkko on koristeltu ornamentein sekä kauniilla seinämaalauksilla, jotka kiertävät pitkin kirkon sisätilan holvikaaria ja kauniita pylväsleikkauksia.
Lisää rakennuksia ja toimintaa
Vuonna 2002 aloitettiin alueella majoitustilojen rakentaminen ja ne saatiin valmiiksi vuonna 2004. Nyt Pokrovan veljestöllä on hyvät tilat tarjottavina niin veljestölle kuin siellä käyville vieraille tai erilaisille ryhmille. Pokrova onkin nykyään suosittu kokoontumispaikka myös erilaisille liikemaailman ryhmille.
Luostarin visionääri
Kuten alussa mainittiin, munkki Haritonilla, tosin silloin vielä maallikolla ja ravintoloitsijalla Hariton Tuukkasella, vuodesta 2008 alkaen rakentajapappismunkki Haritonilla oli pitkällinen haave, jonka hän saattoi toteuttaa lopettaessaan yrittäjän uransa ja tehdessään täydellisen elämän muutoksen ryhtymällä munkiksi. Silloinen KP Helsingin metropoliitta Ambrosius vihki Hariton Tuukkasen munkiksi munkkinimellä Hariton, pyhittäjä Hariton Tunnustajan mukaan huhtikuussa 2003. Sen jälkeen hän sai rakentajamunkin harvinaisen aronimen, vihittiin munkkidiakoniksi ja vuonna 2008 pappismunkiksi.
Nykyisin on harvinaista, että luterilaisessa Suomessa rakennetaan jonnekin ortodoksinen kirkko. Näin tapahtui isä Haritonin toimesta Kirkkonummella. Yhteisö palvelee sekä veljestöä itseään että julkista yleisöäkin. Pitkäaikainen ja ansiokas ravintolatausta on ollut hyvä perusta tarjota Pokrovassa vieraileville ryhmille korkeatasoisia palveluja. Pieteetillä sisustetut majoitustilat tarjoavat rauhallisen paikan myös hiljentymiselle maailman kiireistä.
Isä Hariton on aloittanut Kirkkonummella nykyisin Suomessa jo harvinaiseksi käyneen talkootyön tekemisen ja sitä kautta lisännyt muun muassa kyläläisten yhteenkuuluvuutta. Kerran kuussa, kuukauden toinen lauantai, Pokrovassa myydään kaikille halukkaille klo 12 – 14 Pokrovan kuuluisaa borssia ja kaalipiirakoita. Tästä kertyneillä varoilla hankitaan kirkon ulkopuolelle Jumalansynnyttäjän mosaiikki-ikoni.
Suosittu vierailukohde
Kerran vuodessa Pokrovassa ovat avoimet ovet ja silloin on mahdollista vierailla alueella ja tutustua rakennuksiin. Samaan aikaan alueella on usein jotain kirkollista ohjelmaa, konsertteja, näyttelyjä ja myyjäisiä. Vuonna 2007 avoimien ovien tilaisuudessa Pokrovassa vieraili noin 2000 ihmistä.
Useita merkittäviä eri kirkkokuntien edustajia on vieraillut Pokrovassa, muun muassa Armenian patriarkka ja katolikos Karekin II kävi siellä vuonna 2004. Vuosittainen vierailijoiden määrä on noin 10 000 henkeä.
Kirkossa toimitetaan säännöllisesti jumalanpalveluksia, joista saa tietoa esimerkiksi paikkakunnan lehdistä sekä Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta, jonka alueella yhteisö vaikuttaa.
Pokrovaa voivat erilaiset vähintään 20 hengen ryhmät varata myös koulutuskäyttöön. Alueelta löytyvät kaikki tällaiseen tilaisuuteen kuuluvat palvelut, majoitus, ruokailu ja tarvittavat tilat yhdistettynä ortodoksiseen ympäristöön ja luostarihenkeen.
Pokrovan tulevaisuus
Luostarin perustaminen ei ole ilmaista. Sen ovat veljestön jäsenet ja etenkin kaiken alkuun pannut isä Hariton saanut huomata. Ravintoloista saadut myyntitulot ja oma henkilökohtainen omaisuus on laitettu Pokrovan kehittämiseen ja silti tarvitaan melkoisesti varoja sen ylläpitoon. Erilaisia lahjoituksia on vuosien saatossa saatu jonkin verran ja talkootyö auttaa yhteisöä melkoisesti. Tilaisuuksien ja koulutustilojen vuokraamisella ja siihen liittyvillä muilla palveluilla saadaan myös jonkin verran lisätuloja. Talouden vuoksi on jouduttu laittamaan myös pääsymaksu kirkkoon. Sitä peritään vierailijoilta, jotka käyvät siellä muuna aikana kuin palveluksissa.
Pokrovan kirkon ja sen tontin omistaa Pokrovan veljestö ry johon (v. 2007) kuuluu kaksi vihittyä veljestön jäsentä ja muutama muu henkilö. Veljestön määrä on vaihdellut noin viiden henkilön tienoilla. Tulijoita olisi useita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin, mutta tulijoiden tarkoitusperät eivät aina kestä kriittistä tarkastelua. Erilaiset ongelmat, kuten huume- tai mielenterveydelliset ongelmat pahenevat tällaisessa yhteisöllisessä asumismuodossa ja siksi näistä ryhmistä ei tulla ottamaan jäseniä veljestöön.
Veljestön haaveena oli rakentaa yhteisönsä yhteyteen ortodoksinen vanhustentalo. Tämä haave ei saanut riittävää kannatusta eikä taloudellista tukea ja on nyt toistaiseksi haudattu. Pokrovan yhteisöllä ei ole vielä virallista luostaristatusta. Jokunen aika sitten Suomen lainsäädäntö esti uusien luostarien perustamisen. Lain teksti lienee ollut perua venäläistämisajoilta. Luostaristatuksen saaminen lienee seuraava tavoite. Siitä päättää aikanaan Suomen ortodoksinen kirkkokunta ja sen päättävät elimet.
Kuitenkin jo nyt Pokrovan yhteisö on ortodoksinen helmi Kirkkonummella, jossa kannattaa vieraillessaan pysähtyä, hiljentyä ja lausua samalla rukous niin itsensä, läheistensä, kirkkomme kuin myös Pokrovan yhteisön puolesta.