Pyhät nukkujat

Seitsemän efesolaista marttyyrinuorukaista
muistopäivä 22.10
(Kuva: Ortodoksiviesti)

Nukkuminen on mukavaa. Hyvä uni on aina parempaa kuin huono todellisuus. Ihminen on rakennettu niin, että nukkuminen on ruumiimme ja sielumme keskeisin tarve. Saatamme kestää viikkokausia ilman ravintoa, mutta ilman pieniä nokosia emme jaksa kahta päivää kauemmin.

Nukkumisella on pyhien joukossa jopa omat epäviralliset suojelijansa, Efesoksen ”seitsemän nukkujaa”. Unten luonteelle on sopivaa, että kyseessä on myyttinen legenda, jonka juuret ovat tosiasioissa. Tarina on kuin uni itsekin.

Vai onko se sittenkin totta? Eivätkö unet muka ole totta? Mikäpä olisi todellisempaa kuin unten näkeminen. Mehän nukumme kolmanneksen elämästämme. Piilotajuntamme toimii nukkuessammekin prosessoiden ongelmiamme. Joskus heräämme vastaukseen, joskus heräämme siihen kun mieleemme nousee kysymys, jota emme vielä illalla tiedostaneet. Sikäli unella voi olla lujempi ote todellisuudesta kuin valvetilalla.

Mutta mitä tapahtuikaan Efesoksen seitsemälle nukkujalle? Historiallinen lähtökohta on, että vuoden 250 vainossa seitsemän takaa-ajettua kristittyä löydettiin nukkumasta luolassa Efesoksen lähistöllä. Luola muurattiin umpeen, ja näin koko joukko haudattiin elävältä.

Legendan mukaan samat seitsemän efesolaiskristittyä heräsivät 430-luvun puolivälissä, kun luolan seinä murrettiin. He luulivat nukkuneensa vain yhden päivän, ja eräs heistä lähti kaupungille ostamaan ruokaa. Hän hämmästeli kaupungin muuttumista ja katoilla olleita ristejä. Myyjät puolestaan ihmettelevät hänen antiikkisia kolikoitaan. Levisi huhu, että nuorukainen oli löytänyt aarteen, ja tilanne alkoi jo muuttua uhkaavaksi.

Keskustelun jälkeen totuus selvisi. Syntyi suuri ilo. Pian tämän jälkeen seitsikko kuitenkin nukkui pois, tällä kertaa lopullisesti. (Tai pitäisikö sanoa: ainakin toistaiseksi.) Seitsemän pyhää haudattiin samaiseen luolaan, jossa he jatkoivat uniaan. Sen ympärille rakennettiin kirkko, joka oli tärkeä pyhiinvaelluskeskus yli tuhannen vuoden ajan.

Todennäköisimmin tarina on syntynyt kyseisten marttyyrien reliikkien löytymisen inspiroimana. Asiaan liittyy kuitenkin se erikoisuus, että legenda on dokumentoitu paljon paremmin kuin historiallinen puoli. Erikoisesta ihmeestä kirjoitettiin ilmeisesti jo 400-luvun lopulla, ja tarina lähti leviämään sekä Lähi-itään että Eurooppaan, jossa se inspiroi runsaasti tarinaperinnettä aina Islannissa saakka.

Teema löysi tiensä myös Koraaniin (18:9–26). Näin ollen islamissa tarina on osa ikuista jumalallista ilmoitusta. Sikäli kyseessä on erikoinen ilmiö: kirkollisen tradition marginaalissa oleva legenda sai islamissa paljon tärkeämmän merkityksen kuin kristinuskossa.

Koraanin mukaan nukkujien mukana uinui myös koira. Sen sanotaan olevan yksi kymmenestä islamilaiseen paratiisiin pääsevästä eläimestä. Sama hauva on sittemmin löytänyt tiensä myös eräisiin ortodoksisiin ikoneihin. Koira pyhien joukossa on aina melkoisen harvinainen ilmiö.

Kirkkomme viettää Efesoksen pyhien nukkujien juhlaa 22.10. Me voisimme kunnioittaa heidän muistoaan nukkumalla tuolloin oikein pitkään ja makoisasti.

Munkki Serafim

(Artkkeli on julkaistu Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedotuslehdessä Ortodoksiviestissä nr. 8/2009. Julkaistu Ortodoksi.netissä kirjoittajan (5.10.2010) ja kirkkoherran (6.10.2010) luvalla.)

Katso myös

• Seitsemän efesolaista marttyyrinuorukaista - marttyyrinuorukaisten juhlaa vietetään myös 4.8.

Tropari ja kontakki

Tropari, 4.säv.

Sinun marttyyrisi, oi Herra, | ovat saaneet kuihtumattomat seppeleet Sinulta, meidän Jumalaltamme, | koska he särkivät demonien voimattoman rohkeuden. || Heidän esirukouksiensa tähden pelasta meidän sielumme.

Tropari, 4.säv.

Suuri uskon ihme! | Luolassa, ikään kuin kuninkaallisessa linnassa pyhät seitsemän nuorukaista kuolivat ja olivat maatumattomia. | Monien vuosien jälkeen he nousivat kuin unesta | vahvistaen uskon ihmisten ylösnousemukseen. || Heidän rukouksiensa tähden, Kristus Jumala, armahda meitä.

Kontakki, 4.säv.

Sinun marttyyrisi luopuivat tämän maailman kylmistä mukavuuksista | ja arvostivat taivaan ikuisia hyvyyksiä. |Kuoltuaan he säilyivät turmeltumattomina, | ja noustuaan kuolleista he hautasivat pahojen henkien ansat. ||Uskovaiset, kunnioittakaamme heitä laulaen ylistysveisuja Kristukselle.'

Kontakki, 4.säv.

Tätä katoavaa maailma halveksien | ja katoamattomia lahjoja omaten kuolitte turmeltumatta. | Sitten nousitte monien vuosien jälkeen haudasta suureksi hämmästykseksi. || Siksi me uskovaiset tänään ylistystä veisaamme Kristukselle.