Pyhiinvaellus elämäntapana
Ortodoksi.netista
Pyhiinvaellus elämäntapana. Nykyaikainen kreikkalainen nunnaluostari pyhiinvaelluskohteena
Väitös teologian (uskontotieteen) alalta
Väittelijä: Mari-Johanna Rahkala
Väitösaika ja –paikka: 11.8.2010, Helsingin yliopisto, Helsinki
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on esittää, tulkita ja analysoida pyhiinvaellusilmiötä nykypäivän kreikkalaisessa esikaupunkiin sijoittuvassa naisluostarissa, ja valottaa luostarin funktioita sen pyhiinvaeltajille. Tutkimus rajoittuu tapausluostariin, jota kutsutaan työssä nimellä Neitsyt Marian Kuolonuneen Nukkumisen luostari. Luostari sijaitsee Pohjois-Kreikassa. Tutkimusmateriaali koostuu 25 haastattelusta sekä kenttäpäiväkirjoista. Materiaali on kerätty pääosin vuosina 2002–2003 ja 2005. Materiaalin keruumenetelminä oli osallistuva havainnointi ja temaattinen haastattelu.
Kreikkalaiset naisluostarit ovat instituutioita
Tutkimuksen lähtökohtana toimii havainto, jonka mukaan suurin osa kreikkalaisista naisluostareista ei ole yksinäisten kilvoittelijoiden yhteisöjä vaan instituutioita, jotka toimivat monimuotoisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa. Siten tutkimuksen pääkiinnostus kohdistuu nunnien ja pyhiinvaeltajien väliseen vuorovaikutukseen. Pyhiinvaellus nähdään tutkimuksessa merkittävänä ja konkreettisena vuorovaikutuksen muotona, joka vuorovaikutus myös tekee naisluostarista uskonnollisen, sosiaalisen ja joissakin tapauksissa poliittisen elämän dynaamisen näyttämön. Analyysissa painotetaan pyhiinvaeltajien kokemuksia ja niitä tarkastellaan yksilön, kirkkoinstituution ja yhteiskunnan tasoilla.
Pyhiinvaellus osana arkipäivän uskonnollisuutta
Tutkimus osoittaa että pyhiinvaellus kreikkalaisessa esikaupunkiluostarissa voidaan nähdä osana arkipäivän uskonnollisuutta. Monet pyhiinvaeltajat vierailevat luostarissa säännöllisesti ja vierailut ovat osa elämäntapaa, jonka pyhiinvaeltajat ovat valinneet ja jota he haluavat pitää yllä. Pyhiinvaellusta ei siis tässä kontekstissa tarvitse ylevöittää tai eristää vaan sitä voidaan tarkastella osana populaaria kreikkalaista uskonnollisuutta. Pyhiinvaellus tarjoavaa luostarivieraille erilaisia henkisiä työkaluja, joiden avulla he voivat reflektoida elämäntilanteeseensa sekä identiteettiinsä liittyviä kysymyksiä. Pyhiinvaeltajille mahdollisuus osallistua luostarin jumalanpalveluksiin on merkittävä syy mennä luostariin, ja monet näkevät sen keinona ylläpitää uskoaan ja jumalasuhdettaan.
Luostari edustaa positiivisia arvoja
Huolimatta kulttuurisista ja uskonnollisista muutoksista, kuten maallistumisesta ja globalisaatiosta, Neitsyt Marian Kuolonuneen Nukkumisen Luostarin pyhiinvaeltajat ovat uskollisia luostarille jonka he ovat valinneet pyhiinvaelluskohteekseen. Luostari edustaa pyhiinvaeltajille kreikkalaisuuden positiivisia arvoja ja siten pyhiinvaeltajat arvostavat myös nunnien näkemyksiä henkilökohtaisissa ja myös poliittisissa teemoissa. Ortodoksian ja nationalismin linkki on nähtävissä myös pyhiinvaeltajien asenteissa luostariin, joka nähdään kreikkalaisuuden vartijana ja instituutiona joka pitää huolen kreikkalaisesta arvomaailmasta nyt ja tulevaisuudessa.
Väittelijän mukaan luostari edustaa turvaa, pysyvyyttä ja kreikkalaisuutta. Ortodoksisuuden ja nationalismin välisestä kytköksestä puhutaan, ja se onkin olemassa. Kreikkalaiset ovat hyvin tietoisia siitä, että vuosisatojen varrella luostarit ovat olleet tärkeässä roolissa maan itsenäisyystaisteluissa, sen piirissä on myös suojeltu maan kieltä ja kulttuuria. Mikäli sota syttyisi tänä päivänä, luostari yhä suojelisi kreikkalaisuutta, näin pyhiinvaeltajat kertoivat uskovansa.
Väitöskirja
TL (väit.) Mari Rahkala-Simbergin Teologian (uskontotieteen) väitöskirja ”Pyhiiinvaellus elämäntapana. Nykyaikainen kreikkalainen nunnaluostari pyhiinvaelluskohteena” (Pilgrimage as a Lifestyle : A Contemporary Greek Nunnery as a Pilgrimage Site) tarkastettiin Helsingin yliopiston teologian tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli PhD Filareti Kotsi (Hellenic Open University) ja kustoksena oli professori Tuula Sakaranaho.
Väitöskirja löytyy englanninkielisenä osoitteesta: Pilgrimage as a Lifestyle : A Contemporary Greek Nunnery as a Pilgrimage Site
Väittelijä
Mari Rahkala-Simberg on kirjoittanut ylioppilaaksi Hyrylän lukiosta 1993. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi vuonna 2000. Tutkimustyön ohella Rahkala-Simberg on toiminut kreikankielen opettajana mm. Vantaan aikuisopistossa sekä tehnyt monipuolisesti kreikan kieleen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä, kuten käännöksiä ja tulkkausta. Tällä hetkellä (11.2010) tutkija on äitiyslomalla ja asuu perheineen Keravalla.
Lisätietoja: mari.rahkala@helsinki.fi
Muualla internetissä
- Ortodoksiviesti 8/2010: PYHIINVAELLUS kohtaamiseen ja hiljaisuuteen