Rukoushuoneen vihkiäisjuhla Pieksämäellä (AK 1957)
Ortodoksi.netista
Aamun Koitto numero 6, 5.3.1957 sivut 52-53
(Kuuntele artikkelin ensimmäinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen. Toinen osa on alempana tekstissä.)
Kuluvan helmikuun 10. päivänä vihittiin tarkoitukseensa Pieksämäen kauppalassa Mikkelintien varrella kauniilla männikkömetsäisellä harjanteella sijaitseva ortodoksinen rukoushuone. Pyhätön vihkimisen toimitti piispa Paavali avustajinaan rovastit Aleksanteri Gaurilow ja Lauri Mitronen, kirkkoherra Nikolai Hodju sekä ylidiakoni Leo Kasanko. Vihkimistilaisuudessa oli mukana
runsaasti seurakuntalaisia ja kutsuvieraita.
Lauantaina piispa Paavali toimitti avustajineen rukoushuoneessa vigilian. Sunnuntaina aamulla klo 9 alkoi liturgia, jossa aluksi tapahtui pyhä Neitsyt Marian syntymän muistolle pyhitetyn rukoushuoneen vihkiminen perinteellisen vedenvihkimisen yhteydessä.
Evankeliumin jälkeen pitämässään saarnassa piispa Paavali lausui mm.: "Tänään on meillä kaksinkertainen syy puhua rukouksesta, olemme vihkineet tämän huoneen rukouksen paikaksi ja toiseksi tämä on kirkkomme publikaanin ja fariseuksen sunnuntai, joka valmistaa meitä katumuksen ja paaston aikaan. Mutta on kolmaskin syy nimittäin se, että rukous on niin tärkeä asia, ettei siitä koskaan voi puhua liian paljon. Kirkko tai rukoushuone on paikka, missä opitaan rukoilemaan ja sen vuoksi on syytä iloita tämän iki-ihanan pyhätön käyttöön saamisesta."
Kirkkokuoroa johti kanttori Johannes Iltola. Jumalanpalveluksen jälkeen siirtyi juhlakansa nuorisoseurantaloon kahvitilaisuuteen.
Aluksi lauletun "Isä meidän" jälkeen neiti Toini Piiroinen sekä rouva Olga Patronen ojensivat piispalle ONL:n Pieksämäen kerhon sekä Tiistaiseuran puolesta kukkakimpun.
Pieksämäen jälleenrakennuslautakunnan puheenjohtaja työnjohtaja Juho Kasa toivotti piispan, kutsuvieraat sekä seurakuntalaiset tervetulleiksi tilaisuuteen. Jälleenrakennuslautakunnan sihteeri rakennusmestari Niilo Peura esitti rukoushuoneen rakentamiseen liittyvän historiikin kertoen hankkeen alkusuunnitelmissa esiintyneistä yli kaksi vuotta kestäneistä vaikeuksista, kunnes vihdoin 29.10.1953 kirkkokunnan jälleenrakennustoimikunta ilmoitti, että jälleenrakennusvaroilla rakennetaan rukoushuone Pieksämäelle, mikäli seurakunta saa hankituksi 1500 m2 suuruisen tontin. Tämän jälkeen asia ratkesi nopeasti, sillä jo saman vuoden joulukuussa seurakunta osti nykyisen tontin. Rukoushuoneen piirustukset on laatinut arkkitehti Toivo Paatela, urakoitsijana toimi Rakennusliike Urakkatyö Oy Varkaudesta ja työn valvojana oli rakennusmestari Martti Torppa Pieksämäeltä. Rakennustyöt aloitettiin 12.7.1955, peruskivi muurattiin 14.8.1955 ja rakennus vastaanotettiin urakoitsijalta 25.11.1955. Sisustussuunnitelman on laatinut ylidiakoni Kasanko ja Ikonien maalaukset suorittanut taiteilija V. Marttinen Helsingistä.
Historiikin jälkeen piispa Paavali esitti arkkipiispa Hermanin, Kirkollishallituksen sekä henkilökohtaiset onnittelut seurakunnalle lausuen henkilökohtaisena toivomuksenaan: "Kun te vanhemmat lähdette kirkkoon niin älkää unohtako lapsia kotiin vain siksi, että he ovat lapsia. Jumalanpalveluksen aikana vallitseva rukouksen henki ravitsee myös lasta. Jääkäämme valoisin mielin katsomaan tulevaisuuteen ja odottamaan armoa".
Tämän jälkeen esitettiin seuraavat onnittelut: Jyväskylän ortodoksinen seurakunta, rovasti Lauri Mitronen, Pieksämäen evankelis-luterilainen kauppalaseurakunta, kirkkoherra K. Pulkkinen, maaseurakunta, kirkkoherra V. Hotti, Lahden ortodoksinen seurakunta, kirkkoherra Nikolai Hodju, Pyhän Sergein ja Hermanin Veljeskunta sekä Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta, agronomi J.Wolkow, ONL, toiminnanjohtaja Alvi Houtsonen, Suomen Kirkon Sisälähetysseura, rovasti P. Erkamo. Lisäksi puhui talousneuvos K.Kuusamo.
Vastauspuheessaan rovasti Aleksanteri Gaurilow seurakunnan puolesta kiitti KS Esipaimenta piispa Paavalia, että hän vaivautui Pieksämäelle vihkimään rukoushuonetta ja kaikkia yllä mainittuja onnittelijoita, sanoen mm.: "Kiittäkää Herraa, sillä Hän on hyvä" (Ps.118), sanoo psalminveisaaja. Suurin kiitos Kaikkivaltiaalle Jumalalle, että Hänen tahdostaan on Pieksämäelle rakennettu rukoushuone Hänen sanansa julistamista ja kiittämistä varten.
Suuri kiitos maamme esivallalle siitä, että se on huolehtinut ortodoksisten karjalaisten uskonnollisista tarpeista.
Nyt, kun rukoushuone on valmis, monet ihmiset sen nähtyään tunnustavat, että on tehty, niin kuin täytyykin tehdä. Jotkut löytävät siinä ehkä vikojakin, mutta harva ajattelee ja tietää, miten paljon työtä ja vaivaa on nähty sen alkusuunnittelusta valmiiksi saamiseen saakka.
Rakennusmestari Peuran esittämässä rakennuskertomuksessa kuulitte, että Pieksämäen rukoushuoneen synnytystuskat eivät olleet aivan kivuttomat. Vanhempien seurakuntalaisten huulilta ehti jo kuulla huomautuksia: "Emme me tule näkemään rukoushuonetta Pieksämäellä."
Koska ennen viimeisiä sotia Pieksämäellä ei ollut ortodokseja, on ortodoksisuus täällä vähän tunnettua. Siksi tänään vihitty Pieksämäen rukoushuone tulee olemaan paikkakunnalla "ortodoksisuuden valon soihtuna" joka velvoittaa paikkakunnan ortodokseja uskomaan ja elämän tavoissaan menettelemään niin, että sen soihtu loistaisi aina puhtaana ja kirkkaana. Kiitän Pieksämäen jälleenrakennuslautakunnan jäseniä yhteistoiminnasta asiallisessa ja sovinnollisessa hengessä, erikoisesti sen sihteeriä.
Suurimman työtaakan Pieksämäen rukoushuoneen rakennushankkeen alkuunpanijana ja sen toteuttajana rakennusaikana joutui kantamaan lautakunnan sihteeri, rakennusmestari Niilo Peura. Haluten palvella esi-isien kirkkoa, tietäen miten rakennusasioissa on meneteltävä ja kenen puoleen apua tarvittaessa käännyttävä, itse taitavana ammattimiehenä, rakennusmestari Peura omia vaivojaan, voimiaan ja aikaansa säästämättä on tehnyt paljon työtä seurakunnan hyväksi ja hänestä seurakunta on saanut korvaamatonta apua.
Eräs Pieksämäen maalaiskunnan maanviljelijä, entinen Harlun siirtolainen, sanoi rakennusmestari Peuralle hänen tutustuttuaan: "Tekö olette rakennusmestari Peura, se kultainen mies, joka autoitte meitä pieksämäkeläisiä saamaan tänne rukoushuoneen? Kiitän Teitä." Näihin vilpittömästi sydämestä, melkein kyyneleet silmissä, lausuttuihin suuriperheisen isän sanoihin yhden ja seurakunnan puolesta kiitän rakennusmestari N. Peuraa.
(Kuuntele artikkelin toinen osa tästä linkistä luettuna äänitiedostona, avaa äänitiedosto uuteen välilehteen)
Eräs viisas mies on sanonut, että usein ihmiset ymmärtävät asian kuvista selvemmin kuin sanoista. Ortodoksisen kirkon opin mukaan temppelin ikoni on pyhä esine, mitä maalaamaan moni tekijä valmistautuu paastolla ja rukouksella. Ikonia ei ole luvallista arvostella kuin taide-esinettä eikä sen väreille ja kuville anneta niin suurta arvoa kuin tavallisille taide-esineille, koska pyhäin kuvien taiteelle on asetettu omat päämääränsä.
Laatokankarjalaiset, esimerkiksi harlulaiset, rautulaiset, ovat tottuneet näkemään sen tyyppisiä ikoneja, kuin mitä nähtiin Valamon ja Konevitsaan luostareissa, mutta ortodoksisessa maailmassa on pyhien kuvien taidealalle paljon levinnyt myös bysanttilainen tyyli, jota tyyliä on käytetty Pieksämäen rukoushuoneen ikoneja maalatessa.
Pieksämäen rukoushuoneessa toimitettiin ensimmäinen jumalanpalvelus jo 11. päivänä joulukuuta 1955 ja täytyy todeta, että seurakunta on onnistunut saamaan rukoushuoneen isännöitsijäksi ahkeran, uhrautuvan ja tähän toimeen sopivan henkilön, talonomistaja Aleksi Aholan. Ensimmäisellä isännöitsijällä on paljon järjestelytyötä uudessa rukoushuoneessa, paljon huolia sen saamisessa lopulliseen kuntoon, mutta isännöitsijä Ahola, aikaa ja vaivaansa säästämättä, on hyvin onnistunut tässä vastuunalaisessa tehtävässään vaikeissa alkuvaiheissa, mistä seurakunnan puolesta lausun hänelle parhaan kiitoksen.
Lopuksi ehdotan, että me kaikki läsnäolijat yhdestä suusta ja yhdestä sydämestä veisaamme psalmin (103) "Kiitä sieluni Herraa."
Veisuun jälkeen rakennusmestari N. Peura luki juhlivalle seurakunnalle lähetetyt onnittelusähkeet. Sähkein olivat onnitelleet mm. maaherra Alpo Lumme, rakennushallitus, arkkitehti Toivo Paatela, Pieksämäen kauppalanjohtaja K. E. Lehtimäki, Varkauden ortodoksinen seurakunta, Taipaleen seurakunta ja kirkkoherra Erkki Piiroinen, Mikkelin Tiistaiseura ja Aamun Koitto. Mieliinpainuvat kauniit juhlallisuudet päättyivät siunaukseen ja yhteisesti laulettuun ehtoohymniin "Oi Jeesus Kristus".
A. G.