Sokeana syntyneen sunnuntai

(viides sunnuntai pääsiäisestä)

Sunnuntaina luettavassa evankeliumissa sanotaan (Joh.9:1-38):

Jeesus parantaa sokeana syntyneen

Tien sivussa Jeesus näki miehen, joka oli syntymästään saakka ollut sokea. Opetuslapset kysyivät häneltä: "Rabbi, kuka on tehnyt sen synnin, jonka vuoksi hän on syntynyt sokeana? Hän itsekö vai hänen vanhempansa?" Jeesus vastasi: "Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä. Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo." Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: "Mene Siloan altaalle ja peseydy." -- Altaan nimi merkitsee: lähetetty. -- Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.

Miehen naapurit ja muutkin, jotka ennen olivat nähneet hänet ja tiesivät hänet kerjäläiseksi, ihmettelivät: "Eikö tämä ole se, joka istui kerjäämässä?" Toiset sanoivat: "Sama mies", toiset taas sanoivat: "Ei ole, samannäköinen vain." Mutta hän sanoi itse: "Kyllä se olen minä." He kysyivät häneltä: "Kuinka olet saanut näkösi?" Hän vastasi: "Se mies, jonka nimi on Jeesus, teki tahnaa, siveli sitä silmiini ja sanoi: 'Mene Siloan altaalle ja peseydy.' Minä menin ja peseydyin, ja silloin sain näköni." "Missä se mies on?" he kysyivät häneltä, mutta hän vastasi: "En tiedä."

Fariseukset kuulustelevat parantunutta

Mies, joka oli ollut sokea, vietiin fariseusten luo. Oli sapatti, kun Jeesus teki tahnan ja avasi miehen silmät. Myös fariseukset kysyivät mieheltä, kuinka hän oli saanut näkönsä, ja mies kertoi: "Hän pani tahnaa silmilleni, sitten kävin pesulla, ja nyt minä näen." Silloin jotkut fariseuksista sanoivat: "Ei hän voi olla Jumalan mies, koska hän ei noudata sapattikäskyä." Toiset taas sanoivat: "Voisiko syntinen ihminen tehdä sellaisia ihmeitä?" Tästä syntyi kiistaa, ja siksi he kysyivät taas sokealta: "Mitä mieltä sinä itse olet hänestä? Sinunhan silmäsi hän avasi." Mies vastasi: "Hän on profeetta."

Juutalaiset eivät uskoneet, että mies oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat hänen vanhempansa paikalle. He kysyivät vanhemmilta: "Onko tämä teidän poikanne? Väitättekö te hänen syntyneen sokeana? Kuinka sitten on mahdollista, että hän nyt näkee?" Vanhemmat vastasivat: "Hän on meidän poikamme, ja hän on syntynyt sokeana, sen me tiedämme. Mutta sitä emme tiedä, kuinka hän nyt voi nähdä, emmekä sitä, kuka hänen silmänsä on avannut. Kysykää häneltä itseltään, hän on täysi- ikäinen ja voi vastata itse." He sanoivat näin, koska pelkäsivät juutalaisia. Juutalaiset olivat näet jo päättäneet erottaa synagogasta jokaisen, joka tunnustaisi Jeesuksen Messiaaksi. Tästä syystä vanhemmat sanoivat: "Hän on täysi-ikäinen, kysykää häneltä."

Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin nyt uudestaan kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen." Mies vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen." He kyselivät: "Mitä hän sinulle teki? Millä tavoin hän avasi silmäsi?" Mies vastasi: "Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte sen kuulla? Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?" He vastasivat hänelle pilkallisesti: "Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä." "Merkillistä", mies vastasi, "että te ette tiedä, mistä hän on -- ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni. Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen." Silloin fariseukset sanoivat: "Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies -- ja sinä rupeat opettamaan meitä!" He ajoivat miehen ulos.

Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: "Uskotko Ihmisen Poikaan?" "Herra, kuka hän on?" mies kysyi. "Sano, jotta voisin uskoa." Jeesus sanoi: "Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi." "Minä uskon, Herra", mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä.

Pääsiäisajan keskijuhlan (Joh.7:14) jälkeen Jeesus Kristus tuli taas temppeliin ja opetti kansalle, jota kerääntyi hänen luokseen (Joh.8:2). Lähdettyään temppelistä, Hän avasi silmät eräältä mieheltä, joka oli syntymästään saakka ollut sokea (Joh.9:1).

Tämä nykyäänkin evankeliumiin luettavaksemme kirjattu ja tämän tekstin alussa luettu ihme on huomattavampi, kuin mitä se alkuun näyttäisi olevan. Pyhä Basileios Suuri ja muut pyhät isät kertovat meille, ettei kyseessä ollut suinkaan vain näön palauttaminen sokealle miehelle, joka ei voinut nähdä silmien toimimattomuuden tai huononäköisyyden vuoksi. Kyseessä oli näön palauttaminen jollekin, jolla ei ollut silmiä ollenkaan! Tämän sunnuntai toisessa Eksapostilaariossa sanotaan:

”Vapahtajamme kohtasi kulkiessaan sokean, Hän sylki maahan, teki tahnaa ja voiteli hänet sillä ja lähetti hänet Siloaan peseytymään. Peseydyttyään mies sai nähädä sinun valkeutesi, minun Kristukseni.”

Evankeliumissa sanotaan (Joh.9:32):

“Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät.”

Vanhassa Testamentissa (Septuagintan mukaisessa Tobitin kirjassa 3:17) ja Uudessa Testamentissa (Mark.8:22-26) on esimerkkejä sokean parantamisesta, mutta tämä on täysin ennen kokematonta.

Vapahtaja laittoi savea (tahnaa) miehen tyhjiin silmäkuoppiin ja käski hänen peseytyä Siloan altaassa. Kun hän totteli näitä ohjeita, savisista silmistä tuli näkevät, elävät silmät.

Mineassaan pyhä Dimitri Rostovilainen kutsuu sokeaa miestä nimellä pyhä Celidonios (tai Celidonius) (ks. hänen selostustaan pyhästä Lasaruksesta 70 apostolin muistopäivän synaksarionissa).

Dimitri Rostovilainen kertoo, että kristittyjen vainojen alettua Jerusalemissa, pyhä Lasarus, joka oli herätetty kuolleista, pakeni purjeveneellä yhdessä Herran opetuslapsien pyhän Maximinin ja pyhän Celidonioksen kanssa. Celidonios oli saanut näkönsä Herraltamme. Lasarus jäi Kyprokselle täyttämään tehtävänsä piispana ja samalla Maximin ja Celidonios jatkoivat Galliaan (Ranskaan), jossa he opettivat evankeliumia väkivaltaiseen maalliseen loppuunsa saakka. Pyhä Dimitri antaa tämän kirjallisen selvityksen seitsemänkymmenen apostolin juhlan synaksariossa 4. päivältä tammikuuta.

HAP