Toiminnot

Theodora Vastalainen

Ortodoksi.netista

Tämä artikkeli kertoo neitsytmarttyyri Theodora Vastalaisesta, joka eli 900-luvulla (muistopäivä 11.9.)
Ortodoksi.netistä löytyy artikkeleita myös muista Theodora -nimisistä henkilöistä ja pyhistä, joista löydät luettelon täsmennyssivulta.

Pyhän neitsytmarttyyri Theodora Vastalaisen (Θεοδώρα εν Βάστα) elämäkerrassa on niin paljon samankaltaisuutta samana päivänä muisteltavan pyhittäjä Theodora Aleksandrialaisen kanssa, ettei ole ihme, kun heidän elämäkertansa ja elämänsä sekoitetaan usein keskenään.

Pyhä neitsytmarttyyri Theodora Vastalainen eli Kreikan Arkadiassa, Megalopoliksessa Peloponnesoksella.

Elämä

Pyhä Theodora Vastalainen eli 900-luvulla Kreikan rajan läheisyydessä Messenian ja Arkadian lähistöllä paikkakunnalla nimeltään Vasta (Βάστα). Alueella oli paljon rosvoja. Siksi Theodora päätti puolustaa kaikin mahdollisin tavoin omaa kotikyläänsä, mutta se oli tuohon aikaan mahdoton ajatus naiselle. Hän ajatteli kuitenkin, ettei naiseus saanut olla esteenä ja siksi hän naamioitui mieheksi – sotilaaksi – voidakseen liittyä puolustamaan kotikyläänsä.

Valitettavasti Theodora Vastalainen ei selvinnyt kahakoista ja ennen kuolemaansa hän sanoi: ”Anna minun ruumiini tulla kirkoksi, hiusteni metsän puiksi ja vereni virtaavan siellä vetenä.”

Kyläläisten kuullessa hänen rohkeudestaan ja ennenaikaisesta kuolemastaan, rakensivat kirkon hänen hautansa paikalle. Paikallisen joen reitti ohjattiin kulkemaan suoraan kirkon alitse. Paikalle kasvoi myös puu, jonka juuret eivät olleet näkyvissä katon alla eikä sisällä eivätkä kirkon ulkopuolellakaan.

Pyhän Theodora Vastalaisen elämäntarina sekoitetaan siis usein toiseen, pyhittäjä Theodora Aleksandrialaisen elämäkertaan. Tämä toinenkin Theodora näet leikkasi hiuksensa ja pukeutui mieheksi, meni luostariin ja otti miehen nimen: Theodore.

Pyhän Theodora Vastalaisen kappeli

Pyhän Theodora Vastalaisen kappelisijaitsee Kreikassa Vastan kylässä Megalopoliksessa Peloponnesoksella. Se rakennettiin 900-1100-vuosisatojen aikana. Perimätiedon mukaan kirkko liittyisi läheisesti Theodoraan ja hänen marttyyrikuolemaansa.

Kappelia tukee 17 suurta puuta, jotka runkoineen ja juurineen muodostavat ikään kuin kappelin seinät ja katon. Jokainen puu painaa lähes tonnin ja ne ovat yli 20 metriä korkeita. Satojen vuosien ajan juuret ovat olleet näkymättömissä. Paikalliset eivät ole löytäneet syytä tällaiselle. Puita ja seiniä on tutkittu jopa läpivalaisulla, mutta mitään selitystä ei ole saatu puiden konstruktiolle.

Vuonna 2003 geofysikaalinen raportti esiteltiin Kreikan 4. Arkelogisessa symposiumissa. Tämän tutkimuksen mukaan juuret seuraavat kivimuurissa olevia aukkoja ja kappeli on muodostunut kivien ja maan keskinäisestä hylkimisestä. Koko rakennus on melkoisen paineen alaisena, koska sillä on suuri puukuorma päällään ja on todella ihme, että kappeli on selvinnyt tästä tilanteesta jo satojen vuosien ajan ilman vaurioita rakenteissa tai puissa. Lähteen vesi tulee kappelin alta ja kastelee puita.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää neitsytmarttyyri Theodora Vastalaista aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 11. päivänä, jolloin muistellaan myös toista Theodoraa, pyhittäjä Theodora Aleksandrialaista, johon Theodora Vastalainen usein sekoitetaan.

HAP