Toimittajan huomautuksia

Nettiversion toimittajan huomautusia kirjaan "Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset":

• lehteri: vanha sana, nykyisin käytetään sanaa parvi. Nykyisin Raamattua luetaan todella harvoin, jos ollenkaan parvelta.
• oven sulkeminen pienessä saatossa: hyvin toissijainen vertauskuvallinen selitys ja "peruste" ovien sulkemiseen. Nykyisessa teologisessa koulutuksessa tällaisia asioita ei edes enää opeteta.
• saattokynttilä: Saattokynttilällä on suurempi merkitys ehtoopalveluksessa,jossa ehtoovalo (Kristuksen valkeus) kannetaan esille. Kynttilät kuuluvat muihinkin saattoihin ja varmasti merkitys on ollut myös hyvin käytännöllinen, kun ei ole ollut sähköjä kirkot ovat olleet hämäriä. Tässä kohden viittaus Johannes Kastajaan on taas toissijaista vertauskuvallisuutta.
• vainajien ektenia: Vainajien ektenia luetaan nykyään sunnuntaisin edelleen vain poikkeustapauksissa.
• vertauskuvallisuus suuressa saatossa: Samaa toissijaista vertauskuvallista selitystä josta jo aiemmin on ollut puhetta. Näitä asioita ei painoteta enää samalla tavalla nykyisessä liturgisessa opetuksessa.
• proskomidirukous on siis jo pitemmän aikaa ollut proskomidissa liturgian alussa eikä tässä. Vaikkakin tämä on ollut varhaisempi (ja oikeampi) paikka tälle rukoukselle.
• praefatiorukous: Lauletaan siinä tapauksessa hitaasti, jos pappi ei lue näitä rukouksia ääneen. Arkkipiispa Paavalin liturgiakäsikirjassa kaikki eukaristiarukoukset luetaan ääneen. Ortodoksisessa seminaarissa on lähes 20 vuotta toimitettu liturgioita siten, että eukaristiarukoukset luetaan ääneen. Voidaan siis todeta, että painopiste pappiskoulutuksessa on se, että näitä luettaisiin ääneen, vaikka toki aina löytyy niitä henkilöitä ja seurakuntia, joissa halutaan pitäytyä salaisesti lukemisessa.
• antidoran jakaminen ja psalmi 34: Psalmi 34 luetaan tai lauletaan yleisimmin papiston ehtoollisen aikana ja ainoastaan EPL:ssa se luetaan antidoran aikana.
• pyhä Nikolaos on sen verran merkittävä pyhä, että hänen muistopäivänsä olisi joka tapauksessa keskiarvoisen juhlan veroinen, vaikkei siihen sattuisikaan meillä itsenäisyyspäivää. Onhan esim. Johannes Krysostomoksenkin päivä keskiarvoinen juhla.
• vapulla tai maallisella juhannuksella ei voi olla mitään tekemistä meidän kirkollisen kalenterin kanssa. Vappuna tai juhannuksena ei toimiteta seurakunnissa palveluksia, elleivät ne satu sunnuntaille. Yksinkertaisesti voidaan todeta, että kirkollinen juhannus eli Johannes Kastajan juhla on meillä aina 24. kesäkuuta.
• todennäköisesti meillä ei vietetä enää missään muodossa seurakunnissa näitä kiitos-, katumus tai rukouspäiviä. Meillä eletään kirkollisen kalenterin mukaan ja varmasti tällaisiin maallisesta julistuksesta lähteviin päiviin ei osata suhtautua enää samalla tavoin vakavasti.
• leipien siunaaminen Suuren lauantain liturgian jälkeen ei ole ilmeisesti enää yleinen tapa Suomen ortodoksisessa kirkossa