Venantius Fortunatus

Pyhä Venantius (Venatius) Fortunatus syntyi nykyisen Italian alueella Venetsian pohjoispuolella Treviossa vuoden 530 tienoilla. Hänen koko roomalainen nimensä oli: Venantius Honorius Clementianus Fortunatus. Tämä runoilijana ja hymnografina tunnetuksi tullut italialainen opiskeli Ravennassa logiikkaa, retoriikkaa ja lakitiedettä.

Ihmeellinen paraneminen

Opiskelua ja koko elämää uhkasi kuitenkin Venantiuksen alkanut ja paheneva silmäsairaus, jonka oletettiin tekevän hänet viimein sokeaksi. Epätoivoisena hän päätti mennä rukoilemaan kirkkoon, jossa hän otti pyhän Martinuksen (muistopv. 11.11.) patsaan edessä olleesta lampukasta öljyä ja hieroi sitä silmiinsä. Öljy ja rukous auttoivat ja silmät alkoivat parantua. Tämän vuoksi Venantius halusikin tehdä heti pyhiinvaelluksen häntä auttaneen pyhän luokse nykyisen Ranskan alueelle Toursiin.

Frankkien hovissa ja rippi-isänä luostarissa

Matkansa aikana Venantius tapasi useita kirkonmiehiä ja palkitsi heidän vieraanvaraisuuttaan kirjoittamalla heille ylistäviä runoja. Hän vietti myös pari vuotta frankkien kuninkaan Sigebertin hovissa tuoden sinnekin tuulahduksen roomalaisesta sivistyksestä.

Venantius ei koskaan palannut takaisin kotiseudulleen Italiaan vaan jäis Ranskaan, missä kierreltyään hän asettui asumaan Potiers'n alueelle, lähelle Pyhän Ristin nunnaluostaria. Hän tutustui luostarin igumeniaan ja sisaristoon ja auttoi myös siellä julmaa miestään paossa olutta kuningatar Radegundia. Erilaisten tapahtumien johdosta Venantius jätti viimein vaellussauvansa, otti vastaan pappisvihkimyksen, ryhtyi luostarin rippi-isäksi ja jäi asumaan luostarin lähistölle. Pappistehtävien lisäksi Venantius toimi luostarin taloudenhoitajana, neuvonantajana ja sihteerinä ja monin eri tavoin auttoi sitä myös hädän hetkellä hyvien suhteittensa kautta.

Runoilija ja elämänkertakirjoittaja

Runoilijna Venantius kirjoitti useita hymnejä, jotka ovat jääneet myöhempäänkin käyttöön jumalanpalveluksiin. Niiden lisäksi hän kirjoitti useiden pyhien elämäkertoja, mm. pyhän Hilarios Poitiersilaisen (muistopv. 13.1.), pyhän Germanus Pariisilaisen (muistopv. 28.5.) ja pyhän Radegundin (muistopv. 13.8.) sekä runomuotoiset elämäkerrat myös omaan elämäänsä suuresti vaikuttaneesta pyhästä Martinus Toursilaisesta ja pyhästä Medardista (muistopv. 8.6.). Hänen hymninsä ja runonsa olivat klassisella latinalla kirjoitettuja hengellisiä tekstejä, jotka ovat suuresti vaikuttaneet myöhemminkin latinankielisen kirjallisuuden kehitykseen.

Potiers'n piispana

Alueella ja ympäristössään laajasti rakastettu rippi-isä Venantius valittiin 69-vuotiaana vielä Potiers'n piispaksi aivan 600-luvun alkuvuosina, mutta hän ehti toimia piispana vain vuoden, kun hän kuoli.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee Venantius Fortunatusta, hymnografia ja Poitiers'n piispaa aina vuosittain joulukuun 14. päivänä. Häntä ei kuitenkaan ole merkitty suomalaiseen ortodoksiseen kalenteriin, koska häntä lienee aiemmin pidetty läntisenä pyhänä eikä häntä ortodoksisen perimätiedon mukaan ole koskaan kanonisoitu. Hän kuitenkin eli ja vaikutti jakamattoman kirkon aikana tavalla, jonka perusteella hänet voidaan katsoa kuuluvan myös ortodoksisessa kirkossa muisteltaviin.

HAP

Kirjallisuutta

Munkki Serafim et al.: Synaksarion - joulukuu
- Pyhä Veanatius Fortunatus, hymnografi ja Potiers'n piispa (s. 190-192)
Seppo Heikkinen, The Poetry of Venantius Fortunatus: The Twilight of Roman Metre, in Maria Gourdouba, Leena Pietilä-Castrén & Esko Tikkala (edd), The Eastern Mediterranean in the Late Antique and Early Byzantine Periods (Helsinki, 2004) (Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens, IX)