Viimeinen ateria
Ortodoksi.netista
Viimeinen ateria (venäjäksi: taijnaja vetserja), jota kutsutaan usein myös hieman harhaan johtavasti nimellä ‘viimeinen ehtoollinen’ on useimpiin ortodoksisiin kirkkoihin oleellisesti kuuluva ikoni. Se sijaitsee ikonostaasissa tavallisesti pyhän portin eli kuninkaan ovien yläpuolella. Tämän ikonin edessä uskovaiset osallistuvat liturgiassa ehtoolliseen. Tämän ikonin takana on alttari, jossa Pyhät Lahjat, Kristuksen Ruumis ja Veri, pyhitetään. Tämä ikoni muistuttaa meitä kaikkia Kristuksen Vapahtajamme asettamasta ehtoollisen sakramentista eli mysteeriosta viimeisellä aterialla.
Ikonissa kuvataan Kristuksen viimeinen ateria suurena torstaina (läntisessä maailmassa paremmin tunnettu nimellä kiirastorstai) opetuslastensa, apostolien kanssa ’yläkerran suuressa huoneessa’ (Mark.14:15) hieman ennen Kristuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa. Kristus on pöydässä olevien henkilöiden keskeinen hahmo. Kalkki (ehtoollismalja), sisältäen Kristuksen Kallisarvoisen Veren on pöydällä tai joskus myös jonkin henkilön kädessä.
Evankelista ja apostoli Johannes Teologi istuu Kristuksen vieressä ja nuorimpana opetuslapsista hänet kuvataan usein parrattomana. Hän ottaa vasempaan käteensä palasen Kristuksen ruumista, muut osat ovat pöydällä Kristuksen edessä. Kalkki, joka siis sisältää Kristuksen Kallisarvoisen Veren on joskus kuvattu myös Hänen vasemmassa kädessä pitämänä. Apostoli Johannes on usein myös kuvattu kumartuneena Kristukseen päin tai jopa niin, että hänen päänsä on Kristuksen olkapäällä.
Juudas Iskariot, kavaltaja on kuvattuna hieman kauhistuneena tai hölmistyneen oloisena pöydässä (Matt.26:20-25). Usein on sanottu, että ikoniin on kuvattu juuri se hetki, jolloin selviää se, että kavaltaja on juuri Juudas Iskariot. Mikäli apostolit on kuvattu ikonissa sädekehillä varustettuina, Juudas Iskariotin erottaa juuri siitä, ettei hänellä ole tuota valokehää, nimbusta.
Joskus tämän ikonin sijalla Kuninkaan ovien yläpuolella ikonostaasissa on toinen ikoni, Pyhien yhteys (ehtoollinen) Taivasten valtakunnassa. Se ei siis ole viimeisen aterian kuvaus, mutta se kuvaa sitä jatkuvaa ja samaa eukaristiaa, jota myös uskovaiset viettävät omissa seurakunnissaan yhdessä pyhien kanssa. Siihen ei ole kuvattu Juudas Iskariotia, mutta sen sijaan siihen on saatettu kuvata muita pyhiä, joita ei ole Viimeinen ateria -ikonissa ja sekä myös enkeleitä.
Kirjallisuutta
- Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto