Lähdekoodi sivulle Heimo, uskonto ja isänmaa (väitöskirja)

[[Kuva:Heimo_uskonto_isanmaa_kansi.jpg|thumb|400 px|<center>Väitöskirjan kansi</center>]]
::''Aarne Ylä-Jussila'': '''Heimo, uskonto ja isänmaa''' – Kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941-1944
::ISBN 978-952-61-3568
::Kustantaja ja julkaisija: Itä-Suomen yliopisto (Disserdations in Edication, Humanities and Theology N:o 159)
::Julkaisuvuosi: 2020
::Sivumäärä: 367 sivua
::Koko: 250 x 175 mm
::Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen 

Lue lisää väitöskirjasta sivulta: '''[https://www.uef.fi/fi/artikkeli/uskonnollinen-valistustyo-ita-karjalassa-loi-jannitteita-kansankirkkojen-valille-jatkosodan-aikana | Uskonnollinen valistustyö Itä-Karjalassa loi jännitteitä kansankirkkojen välille jatkosodan aikana]'''

Väitökirja netissä PDF-tiedostona: [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3569-4 | '''Heimo, usko ja isänmaa''' (väitöskirja)]

== Sisällysluettelo ==

* TIIVISTELMÄ 
* ABSTRACT
* ALKUSANAT
* 1 JOHDANTO
** 1.1 Itä-Karjalan kirkollisen kansallistamistoiminnan lähtökohdat
** 1.2 Tutkimustehtäva, tutkimuksen rajaus ja käsitteistö 
** 1.3 Tutkimuksen menetelmä ja lähteet
** 1.4 Aiempi tutkimus
* 2 KIRKOLLISEN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN ITÄ-KARJALASSA KESÄLLÄ 1941
** 2.1 Barbarossa-suunnitelma herättää toiveita Itä-Karjalan valtauksesta
** 2.2 Hyökkäys Itä-Karjalaan avaa mahdollisuudet heimokansalliselle valistustoiminnaIle 
** 2.3 Vuokkiniemen kokous antaa julistuksen Itä-Karjalan liittymisestä Suomeen
** 2.4 Itä-Karjalan sotilashaIlinto perustetaan 
** 2.5 AKS saa sotilashallinnon alaisen valistusosaston hallintaansa 
** 2.6 Ensimmäiset suunnitelmat kirkollisen työn käynnistämisestä Itä-Karjalassa
** 2.7 Kenttäpapisto ryhtyy oma-aloitteisesti kastamaan ja valistamaan itäkarjalaisia
** 2.8 Kirkollisasiaintoimisto aloittaa toimintansa ristiriitaisten näkemysten vallitessa
*** 2.8.1 Suursuomalaismielisen papiston tavoitteena mahdollisimman luterilainen Itä-Karjala
*** 2.8.2 Opetusministeriö pitää kummankin kirkon toimintaa Itä-Karjalassa tärkeänä
*** 2.8.3 Ortodoksit torjuvat luterilaisten johtavan roolin itäkarjalaisten valistamisessa
* 3 KASTEKIELTO SYKSYLLÄ 1941
** 3.1. Valistustyön alue laajenee Aunukseen
** 3.2 Luterilaisten ja ortodoksien erimielisyydet kärjistyvät 
*** 3.2.1 Kuoppalan suunnitelma sielunhoitotyöstä Itä-Karjalassa 
*** 3.2.2 Ortodoksien huoli Itä-Karjalan tilanteesta syvenee
*** 3.2.3 Ortodoksisen kirkollishallituksen kannanotto Kuoppalan suunnitelmaan
*** 3.2.4 Aamun Koitto puolustaa ortodoksien ensisijaista oikeutta toimia Itä-Karjalassa 
** 3.3 Kenttäpiispa määrää kastekiellon tilanteen rauhoittamiseksi
** 3.4 "Syvärin kirkolliskokous" haluaa itäkarjalaiset luterilaisen kirkon yhteyteen
** 3.5 Kasteohjeet laaditaan ja kastekielto päättyy
* 4 TUNNUSTUKSETTOMAN TOIMINNAN AIKA TALVELLA 1941 – 1942 
** 4.1 Ortodoksit vastustavat uusia kasteohjeita 
** 4.2 Kirkollinen toiminta vahvistuu erimielisyyksistä huolimatta 
** 4.3 Valistustyön toimintaympäristö suomalaisten hyökkäyksen päätyttyä 
** 4.4 AKS uskoo suomalaisuuden ja kristillisyyden voittoon Itä-Karjalassa
** 4.5 Suomalaisten pappien ensimmäinen talvi itäkarjalaisen kansan keskuudessa
*** 4.5.1 Papit otetaan pidättyvän ystävällisesti vastaan
*** 4.5.2 Uskonnollisen ja kansallisen valistustyön haasteet ja toimintatavat
*** 4.5.3 Erimielisyyksiä valistustyön toimintatavoista 
*** 4.5.4 Pyhäkköjen ja hautausmaiden kunnostusta 
*** 4.5.5 Epätietoisuutta kansallisen väestön todellisesta suhtautumisesta "uusiin isäntiin"
**4.6 Venäläisen väestön sielunhoito jää vähälle huomiolle
** 4.7 Tunnustuksettomuuden vaatimus aiheuttaa vakavia riitoja 
** 4.8 Vapalahti yrittää löytää uudenlaista ratkaisua kirkollisten olojen järjestelyyn 
** 4.9 Mannerheimin uskontokäsky lopettaa tunnustuksettomuuden ajan
* 5 KIRKOLLISEN TOIMINNAN VAKIINTUMINEN JA ORTODOKSIEN ASEMAN VAHVISTUMINEN VUOSINA 1942 – 1943
** 5.1 Kansallismielisyys vahvistuu ortodoksipappien toiminnassa
** 5.2 Luottamuspula luterilaisten ja ortodoksien välillä jatkuu
** 5.3 Nuorisotyö vahvistuu
** 5.4 Papit kantavat huolta väestön mielialasta 
** 5.5 Suurkarjalainen linja vahvistuu ortodoksisten pappien veljeskokouksessa
** 5.6 Sotilashallinnon papit kokoontuvat Äänislinnassa 
*** 5.6.1 Vanhat epäluulot nousevat esiin papiston yhteisessä kokouksessa
*** 5.6.2 Laantunut innostus heijastuu luterilaisten pappien kokouksen ilmapiiristä
*** 5.6.3 Ortodoksipapit kokoontuvat isänmaallisessa ja suurkarjalaisessa hengessä
** 5.7 Ortodoksinen kirkollishallitus lähettää valituskirjelmän sotilashallintokomentajan neuvottelukunnalle
** 5.8 Valtaosa itäkarjalaisista valitsee ortodoksisen kirkon
* 6 KIRKOLLISEN TOIMINNAN PÄÄTTYMINEN JA SUOMALAISTEN VETÄYTYMINEN ITÄ-KARJALASTA VUONNA 1944
** 6.1 Ortodoksien toiminta jatkuu oman kirkollisasiaintoimiston alaisuudessa 
** 6.2 Ortodoksisten jumalanpalvelusten kielikysymys aiheuttaa ristiriitoja
** 6.3 Suomalaiset valmistautuvat jättämään Itä-Karjalan
** 6.4 Suomalaisjoukot vetäytyvät Itä-Karjalasta
* 7 TUTKIMUSTULOKSET
* LIITTEET
* LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
* HENKILÖHAKEMISTO
* SUMMARY
* TAULUKOT
** Taulukko 1: Itä-Karjalan kansakoululaisten kuuluminen uskontokuntiin 15.10.1943
** Taulukko 2: Itä-Karjalan kansakoululaisten alueittainen uskontokuntajakauma 15.10.1943
** Taulukko 3: Itä-Karjalan uskontokuntien jäsenmäärät ja osuus vapaasta väestöstä1.1.1944
** Taulukko 4: Itä-Karjalan uskontokuntien jäsenmäärät kansallisuuksittain ja osuus vapaasta väestöstä 1.1.1944

[[Luokka:Kirjallisuus]]
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]