Narsai

Narsai (syyriaksi: ܢܪܣܝ,) syntyi noin vuonna 400, mahdollisesti vuonna 399 ‘Ain Dulba'ssa (ܥܝܢ ܕܘܠܒܐ) Ma‘altan alueella (ܡܥܠܬܐ) Persiassa, nykyisessa Irakissa, Dahukin maakunnassa ja kuoli vuonna 502 Nisibisissä (syyriaksi: ܝܒܝܢ, Nṣibin) nykyisessä Nusaybinissa Koillis-Turkissa Mardinin maakunnassa. Hän oli syyrialaisen kirjallisuuden kaikkien aikojen taitavimpia kirjoittajia ja 400-luvun johtava nimi alallaan. Hänen tuotantonsa on tavattoman laaja ja hänet tunnettiin lisänimillä ”Hengen harppu”, ”Uskon satama” ja ”Idän kieli”.

Hän jäi orvoksi varsin nuorena ja kasvoi setänsä kasvattamana. Setä oli lähellä Beth Zabdai'ta (ܒܝܬ ܙܒܕܝ)sijainneen Kfar Marin (ܕܝܪܐ ܕܟܦܪ ܡܪܝ) luostarin johtaja. Hän opiskeli useita vuosia maineikkaan Edessan koulusa, jonka opettajaksi (noin vuonna 437) ja myöhemmin johtajaksi hän sitten kohosi.

Opillisesti hän pysyi tarkasti ja koko ajan Theodoros Mopsuestilaisen muotoileman kristologian kannattajana. Kun tämä ”nestoriolainen” uskonopin tulkinta julistettiin harhaopiksi, ja jouduttuaan erimielisyyksiin alueensa piispan Cyruksen (471-498) kanssa, hän siirtyi seuraajiensa kanssa idemmäksi ja perusti toisen koulun nimeltään Nisibisin koulu Nisibisin piispan Barsauman avustuksella.

Hänen kirjalliset teemansa ovat korostuneen raamatullisia ja hän käsittelee teoksissaan Raamattua runollisella vapaudella, kuitenkin syventäen ja valottaen tapahtumien sisältöä. Hänen tuotantoonsa kuuluu paljon liturgista runoutta ja hänen muotoilemaansa ja viimeistelemäänsä Addain ja Marin liturgiaa on idässä vietetty halki vuosisatojen. Paljon hänen totannostaan on kadoksissa, mutta noin 80 niin sanottua mêmrê (ܡܐܡܖ̈ܐ) eli memra-runoelmaa ja useita opetuspuheita on löydetty ja julkaistu useilla kielillä.

Myös munkki Serafim on teoksissaan kääntänyt lukuisia Narsain tekstejä suomeksi. Ne perustuvat pääasiassa Narsain homileettisiin hymneihin ”Messiaan syntymästä”, ”Epifaniasta”, ”Kärsimyksestä” ja ”Taivaaseenastumisesta”. Narsain tekstien perusteella on myös helpompi ymmärtää nestoriolaisen harhaopin opinmuotoilun logiikkaa: koko kristologia on voimakkaasti soteriologista (soteriologia – oppi ihmisen pelastumisesta, kreikaksi: σωτηρ, soter – pelastus). Kristuksen ihmisyyttä ja Jumaluutta ei voi samastaa ongelmattomasti, koska ihmisen pelastuminen edellyttää toisen Aadamin, Kristuksen onnistumista nimenomaan ihmisenä. Tämä Messiaan suorittama pelastusteko on ihmettelyn ja ylistyksen kohteena, ei filosofisen analysoinnin kohteena.

Englanniksi julkaistuja Narsain teoksia

• Six memre on creation, Narsaï (1968). Philippe Guignoux. ed (in French). Homélies de Narsaï sur la création: Édition critique du texte syriaque. Patrologia Orientalis 34, fasc. 3–4. Turnhout/Paris: Brepols.
• Four memre on baptism and eucharist, Narsai (1909). Richard Hugh Connolly. ed. The liturgical homilies of Narsai. Texts and studies (Cambridge, England) vol. 8, no. 1. Cambridge University Press.
• Five memre on dominical feasts — Joulu, Epifania, Passion (Käsimys), Pääsiäinen, Herran taivaaseen astuminen, Narsai (1979). Frederick G McLeod. ed. Narsai's metrical homilies on the Nativity, Epiphany, Passion, Resurrection, and Ascension: critical edition of Syrica text. Patrologia Orientalis 40, fasc. 1. François Graffin. Turnhout: Brepols.
• Six memre on Old Testament topics — Enok ja Elia, Vedenpaisumus, Nooan siunau, Baabelin torni, Tabernaakkeli, Nehushtan, J Frishmann (1992). Narsai's Memre on Old testament Topics. University of Leiden (dissertation).
• Five memre on Parables of Jesus — Vertaus 10 neitseestä, Vertaus tuhlaajapojasta, Rikas mies ja Lasarus, Vertaus viinitarhan työntekijöistä, Vertaus vehnästä ja rikkaviljasta, Narsaï (1984). Emmanuel Pataq Siman. ed (in French). Cinq homélies sur les paraboles évangéliques. Paris: Cariscript.
• Memra on the Three Doctors (Diodoros Tarsoslainen, Nestorios ja Theodoros Mopsuestilainen), Martin, F (1900). "Homélie de Narsaï sur les trois Docteurs". Journal asiatique 15: 469–525.

(lähde: munkki Serafimin kirja ”Paratiisi on idässä”)

HAP