Ero sivun ”Palmusunnuntai” versioiden välillä

Versio 16. toukokuuta 2009 kello 07.00

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (© Pyykkönen)

Palmusunnuntai aloittaa ortodoksisessa kirkossa heti Suuren paaston jälkeen pääsiäistä, Kristuksen ylösnousemuksen juhlaa edeltävän Suuren viikon.

Palmusununntaina juhlitaan Jeesuksen voittoisaa Jerusalemiin saapumista muistellen. Jerusalemia pidettiin tuolloin kuninkaallisena kaupunkina. Jeesus ratsasti Jerusalemiin varsalla ja hän salli ihmisten tervehtiä itseään julkisesti kuin kuningasta. Suuri väkijoukko kohtasi Hänet tavalla, joka sopi kuninkaalliselle, heiluttamalla palmun oksia ja laittamalla omia vaatteita Hänen tielleen. Ihmiset tervehtivät Häntä sanoen: "Hoosianna ! Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas !" (Joh.12:13).

Tämä päivä yhdessä Lasaruksen herättämisen kanssa osoittavat itse näitä tapahtumia kauemmaksi mahtaviin ja vaikuttaviin tapahtumiin, jotka saattavat päätökseen Kristuksen maallisen pappeuden. Täyttymyksen aika on käsillä. Kristuksen ihmeteko - Lasaruksen herättäminen - osoittaa kuoleman tuhon ja ylösnousemuksen ilon, jotka molemmat ovat meille avoimia Hänen oman kuolemansa ja yläsnousemuksensa kautta. Hänen saapumisensa Jerusalemiin on täyttymys messiaanisesta profetiasta kuninkaasta, joka saapuu pyhään kaupunkiin perustaakseen lopullisen kuningaskunnan. "Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa." (Sak.9:9).

Lopulta näiden voittoisien kahden päivän tapahtumat avaavat kulkureitin Suurelle viikolle: uhrautumisen ja kuoleman hetkiin, jotka Kristus on kohtaava. Mutta voitto maallisessa mielessä on erittäin lyhytaikainen. Jeesus saapuu avoimesti vihollisiensa keskelle, julkisesti sanoen ja tehden niitä asioita, jotka eniten raivostuttavat noita vihollisia. Ihmiset itse tulevat pian hylkäämään Hänet. He ymmärtävät väärin Hänen lyhyen maallisen voittokulkunsa merkkinä jostain muusta, merkkinä esiintulleesta poliittista messiaasta, joka johtaa heidät maallisen kuningaskunnan kunniaan.

Kirkon liturgia on enemmän kuin menneiden tapahtumien mietiskelyä ja kiitosta. Se ilmoittaa meille vietettävän juhlan ikuisen läsnäolon ja voiman ja tekee meistä osallisia tuohon tapahtumaan. Siksi Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain palvelukset vievät meidätkin oman elämämme ja kuolemamme hetkeen ja Jumalan valtakunnan saapumiseen: valtakunnan, joka ei ole tästä maailmasta, valtakunnan, joka on kaikille avoin Kirkon tarjoaman kasteen ja katumuksen kautta.

Palmusunnuntaina palmun tai Suomessa pajun oksat siunataan kirkossa. Me otamme oksia siinä tarkoituksessa, että nostamme ne ylös ja tervehdimme elämämme Kuningasta ja Hallitsijaa, Jeesusta Kristusta. Me otamme oksia myös siinä tarkoituksessa, että annamme uudelleen kastelupauksemme. Sillä osoitamme että Hän, joka herätti Lasaruksen ja saapui Jerusalemiin mennäkseen vapaaehtoisesti kärsimyksiinsä, seisoo keskellämme ja me olemme kasvotusten saman kysymyksen kanssa, jolla meitä puhuteltiin kasteen yhteydessä: "Oletko asettunut Kristuksen puolelle ?" Me annamme vastauksen rohkeudellamme kantaa oksaa ja nostaa se ylös: "Uskon häneen Kuninkaana ja Jumalana !"

Siksi Kristuksen kärsimysten aattona, Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain voittoisien päivien iloisessa juhlinnassa me yhdistämme itsemme jälleen Kristukseen vakuuttaen Hänen suuruuttansa, joka kattaa koko elämämme ja tuo meille valmiuden seurata Häntä Hänen valtakuntaansa.

"Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman ja tulla hänen kaltaisekseen osallistumalla hänen kärsimyksiinsä ja kuolemaansa. Ehkä silloin saan myös nousta kuolleista." (Fil. 3:10-11).

HAP