Toiminnot

Ero sivun ”Joona Jaasjärveläinen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: Karjalainen pyhittäjä '''Joona Jaasjärveläinen''' (Jašezerskij) syntyi todennäköisesti 1550-luvun alussa Ostretšinan pogostan Šoskan kylässä kuudentoista virstan eli no...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Karjalainen [[pyhittäjä]] '''Joona Jaasjärveläinen''' (Jašezerskij) syntyi todennäköisesti 1550-luvun alussa Ostretšinan pogostan Šoskan kylässä kuudentoista virstan eli noin 17 kilometrin päässä myöhemmin, todennäköisesti noin vuonna 1582 perustamastaan Jaasjärven [[Jumalansynnyttäjän ilmestys|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] (Blagovešhenski) luostarista. Luostariin kokoontui aluksi kahdeksan [[munkki]]a kilvoitellen kivikkoisessa erämaassa ja samalla viljellen peltoa ja hoitaen karjaa.
Karjalainen [[pyhittäjä]] '''Joona Jaasjärveläinen''' (''Jašezerskij'') syntyi todennäköisesti 1550-luvun alussa Ostretšinan pogostan Šoskan kylässä kuudentoista virstan eli noin 17 kilometrin päässä myöhemmin, todennäköisesti noin vuonna 1582 perustamastaan Jaasjärven [[Jumalansynnyttäjän ilmestys|Jumalansynnyttäjän ilmestyksen]] (''Blagovešhenski'') luostarista. Luostariin kokoontui aluksi kahdeksan [[munkki]]a kilvoitellen kivikkoisessa erämaassa ja samalla viljellen peltoa ja hoitaen karjaa.


Tiedot pyhittäjä Joona Jaasjärveläisestä ovat melko niukkoja. Joissakin lähteissä oleva tieto siitä, että hän olisi ollut nuorena pyhittäjä [[Aleksanteri Syväriläinen|Aleksanteri Syväriläisen]] oppilaana, ei ehkä pidä paikkaansa, mutta hän kuitenkin kilvoitteli jonkin aikaa joko Aleksanteri Syväriläisen luostarissa tai muualla, nykytutkimuksen perusteella todennäköisimmin Paleostrovin luostarissa ja sai sieltä sitten askeettiset oppinsa edelleen omaan perustamaansa luostariin vietäväksi.
Tiedot pyhittäjä Joona Jaasjärveläisestä ovat melko niukkoja. Joissakin lähteissä oleva tieto siitä, että hän olisi ollut nuorena pyhittäjä [[Aleksanteri Syväriläinen|Aleksanteri Syväriläisen]] oppilaana, ei ehkä pidä paikkaansa, mutta hän kuitenkin kilvoitteli jonkin aikaa joko Aleksanteri Syväriläisen luostarissa tai muualla, nykytutkimuksen perusteella todennäköisimmin Paleostrovin luostarissa ja sai sieltä sitten askeettiset oppinsa edelleen omaan perustamaansa luostariin vietäväksi.


Pyhittäjä Joona ahersi uupumatta [[luostari]]nsa rakentamisen eteen. Hän esimerkiksi kaivoi helpottaakseen kalastamista kanavan Jaasjärvestä (Jašezero, noin 70 km Petroskoista etelään) läheiseen Heinäjärveen. Usein hän ratsasti hevosella iso reppu selässään pitkin synkkiä metsäteitä hakien luostariin kaikenlaista sinne tarvittavaa tavaraa.
Pyhittäjä Joona ahersi uupumatta [[luostari]]nsa rakentamisen eteen. Hän esimerkiksi kaivoi helpottaakseen kalastamista kanavan Jaasjärvestä (''Jašezero, noin 70 km Petroskoista etelään'') läheiseen Heinäjärveen. Usein hän ratsasti hevosella iso reppu selässään pitkin synkkiä metsäteitä hakien luostariin kaikenlaista sinne tarvittavaa tavaraa.


Kilvoittelija veisti erikoisen mielellään puusta erilaisia esineitä ja astioita, joita tarvittiin esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Aikanaan munkki tuli tunnetuksi pyhästä elämästään muuallakin ympäröivässä maailmassa ja useat [[pyhiinvaeltaja]]t heidän joukossaan muiden muassa tsaarinsukuinen [[nunna]] Marfa (Romanova, tsaari Mihail Feodorovits Romanovin äiti), tsaari Feodor Ivanovits (1584-1598) toivat luostarille lahjoja, joukossa muiden muassa jumalanpalveluskirjoja. Näin teki myös tsaari Vasili Šuiski (1606-1610), joka lahjoitti sekä kirjoja että maata ja muuta omaisuutta luostarin käyttöön. Luostarin maa-alue laajeni ja useita uusia kirkkoja rakennettiin.
Kilvoittelija veisti erikoisen mielellään puusta erilaisia esineitä ja astioita, joita tarvittiin esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Aikanaan munkki tuli tunnetuksi pyhästä elämästään muuallakin ympäröivässä maailmassa ja useat [[pyhiinvaeltaja]]t heidän joukossaan muiden muassa tsaarinsukuinen [[nunna]] Marfa (''Romanova, tsaari Mihail Feodorovits Romanovin äiti''), tsaari Feodor Ivanovits (''1584-1598'') toivat luostarille lahjoja, joukossa muiden muassa jumalanpalveluskirjoja. Näin teki myös tsaari Vasili Šuiski (''1606-1610''), joka lahjoitti sekä kirjoja että maata ja muuta omaisuutta luostarin käyttöön. Luostarin maa-alue laajeni ja useita uusia kirkkoja rakennettiin.


Myös Novgorodin [[metropoliitta]] Isidor sekä [[Solovetskin luostari]]n [[igumeni]]t Jakob (1581-1597) ja Irinark (1613-1626, muistopv. 17.7.) ja monet muutkin kanssakilvoittelijat osoittivat syvää rakkautta ja kunnioitusta kilvoittelijaa kohtaan. He lahjoittivat luostarille muiden muassa kelloja kellotorniin.
Myös Novgorodin [[metropoliitta]] Isidor sekä [[Solovetskin luostari]]n [[igumeni]]t Jakob (''1581-1597'') ja [[Irinark Solovetskilainen|Irinark]] (''1613-1626, muistopv. 17.7.'') ja monet muutkin kanssakilvoittelijat osoittivat syvää rakkautta ja kunnioitusta kilvoittelijaa kohtaan. He lahjoittivat luostarille muiden muassa kelloja kellotorniin.


Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen kuoli 16. vuosisadan lopulla tai todennäköisemmin vasta 1600-luvun alkupuolella, tarkkaa kuolinvuotta ei tiedetä, mutta tutkija Irina Karvonen arvelee sen tapahtuneen vasta vuoden 1629 jälkeen. Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen on haudattu perustamansa Ilmestyksen luostarin alueelle, joka Neuvostoliiton aikana raunioitui täysin ja "löydettiin uudelleen" sattumalta vuonna 1996. Pyhittäjän (prepodobnyj) kunnioitus alkoi paikallisena ja levisi myöhemmin koko Karjalaan ja sitä tietä muuallekin ortodoksiseen maailmaan.
Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen kuoli 16. vuosisadan lopulla tai todennäköisemmin vasta 1600-luvun alkupuolella, tarkkaa kuolinvuotta ei tiedetä, mutta tutkija Irina Karvonen arvelee sen tapahtuneen vasta vuoden 1629 jälkeen. Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen on haudattu perustamansa Ilmestyksen luostarin alueelle, joka Neuvostoliiton aikana raunioitui täysin ja ''"löydettiin uudelleen"'' sattumalta vuonna 1996. Pyhittäjän (''prepodobnyj'') kunnioitus alkoi paikallisena ja levisi myöhemmin koko Karjalaan ja sitä tietä muuallekin ortodoksiseen maailmaan.


==Muistopäivä==
Ortodoksinen kirkko muistelee [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajaa]], pyhittäjä Joona Jaasjärveläistä vuosittain syyskuun 22. päivänä sekä Karjalan valistajien päivän yhteydessä lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajaa]], pyhittäjä Joona Jaasjärveläistä vuosittain syyskuun 22. päivänä sekä Karjalan valistajien päivän yhteydessä lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.


'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''


'''Kirjallisuutta:'''
==Kirjallisuutta==
* Munkki [[Serafim (munkki)|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - syyskuu
** Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen, Karjalan valistaja ss. 230-231
* Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
** Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen ss. 37-38
* Ortodoksia 50
** Irina Karvonen: Kuka oli Joona Jaasjärveläinen ? ss. 83-111


==Katso myös==
* Munkki [[Serafim (munkki)|Serafim]] (toim.): [[Synaksarion]] - syyskuu
* [[Joona Jaasjärveläisen tropari ja kontakki]]
o Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen, Karjalan valistaja ss. 230-231
* Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
o Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen ss. 37-38
* Ortodoksia 50
o Irina Karvonen: Kuka oli Joona Jaasjärveläinen ? ss. 83-111


[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Pyhät]]

Nykyinen versio 20. syyskuuta 2009 kello 21.47

Karjalainen pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen (Jašezerskij) syntyi todennäköisesti 1550-luvun alussa Ostretšinan pogostan Šoskan kylässä kuudentoista virstan eli noin 17 kilometrin päässä myöhemmin, todennäköisesti noin vuonna 1582 perustamastaan Jaasjärven Jumalansynnyttäjän ilmestyksen (Blagovešhenski) luostarista. Luostariin kokoontui aluksi kahdeksan munkkia kilvoitellen kivikkoisessa erämaassa ja samalla viljellen peltoa ja hoitaen karjaa.

Tiedot pyhittäjä Joona Jaasjärveläisestä ovat melko niukkoja. Joissakin lähteissä oleva tieto siitä, että hän olisi ollut nuorena pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen oppilaana, ei ehkä pidä paikkaansa, mutta hän kuitenkin kilvoitteli jonkin aikaa joko Aleksanteri Syväriläisen luostarissa tai muualla, nykytutkimuksen perusteella todennäköisimmin Paleostrovin luostarissa ja sai sieltä sitten askeettiset oppinsa edelleen omaan perustamaansa luostariin vietäväksi.

Pyhittäjä Joona ahersi uupumatta luostarinsa rakentamisen eteen. Hän esimerkiksi kaivoi helpottaakseen kalastamista kanavan Jaasjärvestä (Jašezero, noin 70 km Petroskoista etelään) läheiseen Heinäjärveen. Usein hän ratsasti hevosella iso reppu selässään pitkin synkkiä metsäteitä hakien luostariin kaikenlaista sinne tarvittavaa tavaraa.

Kilvoittelija veisti erikoisen mielellään puusta erilaisia esineitä ja astioita, joita tarvittiin esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Aikanaan munkki tuli tunnetuksi pyhästä elämästään muuallakin ympäröivässä maailmassa ja useat pyhiinvaeltajat heidän joukossaan muiden muassa tsaarinsukuinen nunna Marfa (Romanova, tsaari Mihail Feodorovits Romanovin äiti), tsaari Feodor Ivanovits (1584-1598) toivat luostarille lahjoja, joukossa muiden muassa jumalanpalveluskirjoja. Näin teki myös tsaari Vasili Šuiski (1606-1610), joka lahjoitti sekä kirjoja että maata ja muuta omaisuutta luostarin käyttöön. Luostarin maa-alue laajeni ja useita uusia kirkkoja rakennettiin.

Myös Novgorodin metropoliitta Isidor sekä Solovetskin luostarin igumenit Jakob (1581-1597) ja Irinark (1613-1626, muistopv. 17.7.) ja monet muutkin kanssakilvoittelijat osoittivat syvää rakkautta ja kunnioitusta kilvoittelijaa kohtaan. He lahjoittivat luostarille muiden muassa kelloja kellotorniin.

Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen kuoli 16. vuosisadan lopulla tai todennäköisemmin vasta 1600-luvun alkupuolella, tarkkaa kuolinvuotta ei tiedetä, mutta tutkija Irina Karvonen arvelee sen tapahtuneen vasta vuoden 1629 jälkeen. Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen on haudattu perustamansa Ilmestyksen luostarin alueelle, joka Neuvostoliiton aikana raunioitui täysin ja "löydettiin uudelleen" sattumalta vuonna 1996. Pyhittäjän (prepodobnyj) kunnioitus alkoi paikallisena ja levisi myöhemmin koko Karjalaan ja sitä tietä muuallekin ortodoksiseen maailmaan.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee Karjalan valistajaa, pyhittäjä Joona Jaasjärveläistä vuosittain syyskuun 22. päivänä sekä Karjalan valistajien päivän yhteydessä lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.

Hannu Pyykkönen

Kirjallisuutta

  • Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - syyskuu
    • Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen, Karjalan valistaja ss. 230-231
  • Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
    • Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen ss. 37-38
  • Ortodoksia 50
    • Irina Karvonen: Kuka oli Joona Jaasjärveläinen ? ss. 83-111

Katso myös