Ero sivun ”Lasarus” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
== Lasaruksen haudat == |
== Lasaruksen haudat == |
||
Lasaruksen ensimmäinen hauta Betaniassa on yhä erittäin suosittu pyhiinvaelluskohde tänä päivänäkin. Hänen toinen hautansa on Kyproksella |
Lasaruksen ensimmäinen hauta Betaniassa on yhä erittäin suosittu pyhiinvaelluskohde tänä päivänäkin. Hänen toinen hautansa on Kyproksella. Se löytyi uudelleen noin vuonna 890, ja siellä ovat hänen reliikkinsä, joihin on merkitty ”Lasarus, Kristuksen ystävä”. Tälle paikalle on myöhemmin rakennettu pyhän Lasaruksen kirkko. |
||
== Muistopäivä == |
== Muistopäivä == |
||
Versio 25. maaliskuuta 2010 kello 10.57
Pyhä Lasarus (tunnetaan myös nimellä Lasarus Nelipäiväinen) oli Jeesuksen ystävä ja yksi ensimmäisistä opetuslapsista. Myöhemmin hänestä tuli ensimmäinen Kittiumin (Kitionin) piispa Kyproksella. Lasarus tunnetaan hyvin siitä, että hän oli kuolleena neljä päivää juuri ennen Jeesuksen ratsastamista Jerusalemiin ensimmäisenä palmusunnuntaina ja että Jeesus herätti hänet henkiin kuolleista.
Lasaruksen kuolema
Johanneksen evankeliumin mukaan Lasarus asui Betaniassa, noin kahden kilometrin päässä nykyisestä Jerusalemin länsirannasta yhdessä sisariensa Martan ja Marian kanssa. Kun Jeesus oli matkalla Jerusalemiin juuri ennen pääsiäistä, sisaret lähettivät Hänelle sanan, että Lasarus oli vakavasti sairaana. Jeesus ei kuitenkaan saapunut paikalle ajoissa ja tapasi viimein Betaniaan tultuaan Lasaruksen kuolleena. Hän oli kuollut ja haudattu jo neljä päivää sitten.
Sisaruksista Martta moitti Jeesusta, ettei Hän ollut saapunut aikaisemmin, mutta Jeesus vakuutti Martalle, että Lasarus nousisi kuolleista. Martta luuli tämän tapahtuvan vasta yleisenä ylösnousemuksen päivänä Kristuksen toisen tulemisen yhteydessä, mutta Jeesus sanoi hänelle (Joh.11:25-26):
- Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?"
Lasaruksen kuolleista herättäminen
Jeesus määräsi mukanaan seuraavan saattoväen siirtämään kiven haudan suulta ja käski Lasarusta tulemaan esiin haudastaan. Lasarus tulikin kohta yhä käärinliinoihin sidottuna. Jeesus pyysi läsnäolijoita vapauttamaan Lasaruksen käärinliinoista. Pyhä apostoli Johannes kertoo evankeliumissaan, että juutalaiset pelästyivät tätä tapahtumaa suuresti ja ylipapit päättivät tappaa Jeesuksen, koska niin moni juutalainen uskoi Häneen ja alkoi seurata Häntä.
(Joh.12:9-11):
- Betaniaan saapui suuri joukko juutalaisia, jotka olivat kuulleet Jeesuksen olevan siellä. He eivät tulleet ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Niinpä ylipapit päättivät tappaa myös Lasaruksen, koska monet juutalaiset hänen takiaan lähtivät Jeesuksen luo ja uskoivat häneen.
Juutalaisessa hierarkiassa olivat vallassa siihen aikaan saddukealaiset, jotka kielsivät ylösnousemuksen, kun taas tavalliselle kansalle juuri tämä kuolleista herättäminen oli vahva osoitus Jeesuksen jumaluudesta ja kuoleman voitosta. Kuuluisan ortodoksisen tutkijan ja kirjailijan, isä Thomas Hopkon, mukaan Lasaruksen ihme on Johanneksen evankeliumin ”huippupiste” ja todiste Kristuksen jumaluudesta.
Myöhempi elämä
Raamatun ja perimätiedon mukaan Lasaruksen piti paeta Jerusalemista välttääkseen juutalaisten ylipappien ja farisealaisten vihat ja heidän tappouhkauksensa (ks. yllä Joh.12:10). Monet kristityt joutuivat hajalleen eri maihin näistä samoista syistä, ja näin myös Lasarus joutui pakenemaan Juudeasta.
Lasarus pakeni Kyprokselle Kittiumiin eli Kitioniin (latinaksi: Citium), joka tunnetaan nykyisin nimellä Larnaka (kreikaksi: Λάρνακα). Kun apostolit Paavali ja Barnabas matkustivat lähetysmatkallaan Kyprokselle, he vihkivät Lasaruksen Kittiumin ensimmäiseksi piispaksi. Tästä syystä kaikissa Kyproksen piispanistuimissa on yhä kuvattuna pyhä Lasarus.
Tietoa Lasaruksesta on Kristuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen, helatorstain, jälkeiseltä kolmenkymmenen vuoden ajalta kovin vähän. Se tiedetään, että hän hymyili ja nauroi tai laski leikkiä kovin harvoin. Eräs tällainen tapahtuma – kun hän nauroi – oli, kun eräs mies varasti savisen astian ja hän nauraen sanoi: ”Saven varasti savi.”
Lasarus ja Jumalansynnyttäjä
Toinen kuuluisa kertomus liittää Lasaruksen pyhään Athos-vuoreen ja Jumalansynnyttäjään vuodelta 52. Lasarus oli hyvin läheinen ystävä Jumalansynnyttäjälle, ja hän oli kovin pahoillaan, ettei voinut palata Jerusalemiin tapaamaan häntä. Jumalansynnyttäjä kuuli Lasaruksen surusta ja lähetti hänelle viestin lohduttamaan. Samalla hän pyysi Lasarusta lähettämään laivan, jolla hän voisi vierailla Kyproksella Lasaruksen luona.
Suuresti asiasta iloiten Lasarus lähetti Pyhälle maalle laivan Jumalasynnyttäjää ja apostoli Johannesta hakemaan, mutta se joutui paluumatkalla myrskyyn, joka tuhosi laivan. Tämän jumalallisen kaitselmuksen yhteydessä Jumalansynnyttäjä joutui pelastautuessaan Athokselle, mikä tapahtuma oli koko tämän pyhän paikan alku. Jumalansynnyttäjä piti paikan kauneudesta ja rukoili Pojaltaan, että tämä paikka voisi olla hänen puutarhansa, jossa rukoilijat voisivat rukoilla Jumalaa. Perustettuaan paikalle yhteisön siellä eläneistä erakoista ja rukoilijoista, Jumalansynnyttäjä viimein pääsi lähtemään Kyproksellekin ja tapasi siellä Lasaruksen.
Sanotaan, että hänen siellä ollessaan hän ompeli Lasarukselle omoforin ja epimanikean, hihat.
Lasaruksen haudat
Lasaruksen ensimmäinen hauta Betaniassa on yhä erittäin suosittu pyhiinvaelluskohde tänä päivänäkin. Hänen toinen hautansa on Kyproksella. Se löytyi uudelleen noin vuonna 890, ja siellä ovat hänen reliikkinsä, joihin on merkitty ”Lasarus, Kristuksen ystävä”. Tälle paikalle on myöhemmin rakennettu pyhän Lasaruksen kirkko.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Lasarusta juuri hänen kuolleista herättämisen muistopäivänä, päivä ennen palmusunnuntaita, niin sanottuna Lasaruksen lauantaina, joka yhdessä palmusunnuntain kanssa aloittaa seuraavan viimeisen viikon ennen pääsiäistä eli Suuren viikon.
Toisena muistopäivänä muistellaan Lasaruksen reliikkien löytämistä ja siirtoa lokakuun 17. päivänä. Bysantin keisari Leo Viisas (886-911) antoi määräyksen siirtää Lasaruksen reliikit Konstantinopoliin vuonna 898 ja ne sijoitettiin siellä Vanhurskaan Lasaruksen kirkkoon.