Ero sivun ”Kosmas Hymnografi” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Elämänvaiheita == |
== Elämänvaiheita == |
||
Isä antoi hänelle ja pyhittäjä Johannekselle hyvän koulutuksen filosofiassa, astronomiassa, geometriassa, musiikissa, kieliopissa ja kirjallisuudessa kotiopettajansa, erään sivistyneen sisilialaisen munkki Kosmaksen avulla. Kun pyhittäjä Kosmas Hymnografi (''"hymnien kirjoittaja"'') tuli täysi-ikäiseksi, hän asettui palestiinalaiseen [[Pyhän Sabbasin suuri lavra|pyhän Sabbaksen luostariin]] täydentäen maallista opetustaan hengellisellä kilvoituksella, [[askeesi]]lla ja rukouksella. |
|||
[[Ikoni]]en vainojen (''[[ikonoklasmi]]n'') aikana pyhittäjä Kosmas ja kunnianarvoisa, pyhittäjä Johannes astuivat puolustamaan ortodoksisuutta. Vuonna 743 Kosmaksesta tuli Gazan lähettyvillä Foinikean rannikolla sijainneen Maiuman [[piispa]]. Paikkaa nimitettiin keisari [[Konstantinos Suuri|Konstantinos Suuren]] aikana hänen poikansa mukaan Constantiaksi. |
[[Ikoni]]en vainojen (''[[ikonoklasmi]]n'') aikana pyhittäjä Kosmas ja kunnianarvoisa, pyhittäjä Johannes astuivat puolustamaan ortodoksisuutta. Vuonna 743 Kosmaksesta tuli Gazan lähettyvillä Foinikean rannikolla sijainneen Maiuman [[piispa]]. Paikkaa nimitettiin keisari [[Konstantinos Suuri|Konstantinos Suuren]] aikana hänen poikansa mukaan Constantiaksi. |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Hymnografin teoksia == |
== Hymnografin teoksia == |
||
Pyhittäjä Kosmaksen liturgisia teoksia on kutsuttu myös ''"jumalallisen armon astioiksi"'' ja ''"kirkon loistoiksi".'' Hän on säveltänyt juhlallisia [[Lasaruksen lauantai]]n ja [[Palmusunnuntai]]n [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] kanoneja sekä triodeja (''kanoneja, joissa on vain kolme ylistysveisua''), joita veisataan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] aikana sekä [[Joulu|Kristuksen syntymäjuhlan]] ensimmäisen kanonin (perustuu Pyhän [[Gregorios Teologi]]n Kristuksen syntymäsaarnaan). Kaiken kaikkiaan neljätoista kanonia on nimetty hänen säveltämäkseen [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] liturgiakirjassa. Hänen tunnetuin sävellyksensä sisältyy veisuun ''"[[Totisesti on kohtuullista]]"'', joka veisataan säännöllisesti aamupalveluksessa, jumalallisessa [[liturgia]]ssa ja muissa palveluksissa. Ainakin sen |
Pyhittäjä Kosmaksen liturgisia teoksia on kutsuttu myös ''"jumalallisen armon astioiksi"'' ja ''"kirkon loistoiksi".'' Hän on säveltänyt juhlallisia [[Lasaruksen lauantai]]n ja [[Palmusunnuntai]]n [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] kanoneja sekä triodeja (''kanoneja, joissa on vain kolme ylistysveisua''), joita veisataan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] aikana sekä [[Joulu|Kristuksen syntymäjuhlan]] ensimmäisen kanonin (perustuu Pyhän [[Gregorios Teologi]]n Kristuksen syntymäsaarnaan). Kaiken kaikkiaan neljätoista kanonia on nimetty hänen säveltämäkseen [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] liturgiakirjassa. Hänen tunnetuin sävellyksensä sisältyy veisuun ''"[[Totisesti on kohtuullista]]"'', joka veisataan säännöllisesti aamupalveluksessa, jumalallisessa [[liturgia]]ssa ja muissa palveluksissa. Ainakin sen toisen, vanhemman osan, joka alkaa sanoin ''"Me ylistämme Sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi..."'' on nimen omaan sanottu olevan pyhittäjä Kosmaksen säveltämä [[irmossi]]. Alkuosan sanotaan perimätiedon mukaan saadun [[ylienkeli]] [[Gabriel (enkeli)|Gabrielilta]] ja hän ilmitoi sen [[Athos|Athoksen]] [[Munkki|munkeille]]. |
||
Kosmaksen |
Kosmaksen [[veisu]]t olivat alun perin tarkoitetut Jerusalemin kirkon jumalallisiin palveluksiin, mutta Konstantinopolin vaikutuksen kautta niiden käyttö tuli yleiseksi kaikkialla ortodoksisessa kirkossa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kaikki hänen nimellään tunnetut veisut liturgiakirjoissa olisivat Kosmaksen käsialaa, varsinkin kun hänen opettajallaan oli sama nimi kuin tällä hymnisäveltäjällä. |
||
== Muistopäivä == |
== Muistopäivä == |
||
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Kosmas Hymnografia vuosittain lokakuun 12. päivänä. Muissa kielissä ja etenkin ikoneissa pyhittäjä Kosmasta nimitetään myös seuraavilla nimillä: Kosmas Maiumalainen, Kosmas Jerusalemilainen, Kosmas Hagiopolites (" |
Ortodoksinen kirkko Suomessa muistelee pyhittäjä Kosmas Hymnografia (samoin kuin slaavilaisessa perinteessä) vuosittain lokakuun 12. päivänä. Kreikkalaisessa perinteessä muistopäivä on kaksi päivää myöhemmin eli 14. päivä lokakuuta. Muissa kielissä ja etenkin ikoneissa pyhittäjä Kosmasta nimitetään myös seuraavilla nimillä: ''Kosmas Maiumalainen'', ''Kosmas Jerusalemilainen'', ''Kosmas Hagiopolites'' ("pyhäkaupunkilainen"), ''Kosmas Melodisti'', ''Kosmas Runoilija''. |
||
== Tropari ja kontakki == |
== Tropari ja kontakki == |
||
''TROPARI:''<br> |
|||
Sama kuin tunnustajille Hypatiokselle ja Andreakselle. |
|||
=== Tropari, 8.säv. === |
|||
''Hyveiden kaunistama jumalaninnoittama autuas Kosmas,<br>kaunistettuasi lauluillasi Kristuksen seurakunnan Sinä olit sen kaunistus.<br>Rukoile Herraa, että Hän vapauttaisi kaikista vihollisen juonista meidät, jotka sinulle laulamme:<br>Iloise suuresti autuas isä.'' |
|||
:: ''Ortodoksisuuden puolustaja, puhtauden ja todellisen jumalanpalveluksen opettaja, maailman valistaja ja esipaimenten kaunistus: oi kaikki viisas isä Kosmas, sinun opetuksesi loistaa valona kaikkialla. Rukoile Kristus Jumalalta pelastusta sieluillemme.'' |
|||
=== Kontakki, 2.säv. === |
|||
:: ''Oi Jumalan innoittama Kosmas, sinä kaunistit itsesi hyveillä, koristaen Kristuksen Kirkon veisujesi loistavalla rikkaudella. Rukoile Herraa, että Hän päästäisi meidät vihollisten juonista! Me huudamme sinulle: Iloitse, oi pyhä ja siunattu isä!'' |
|||
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
| Rivi 31: | Rivi 34: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu |
* Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu |
||
** Pyhä Kosmas Hymnografi, Maiuman piispa, |
** Pyhä Kosmas Hymnografi, Maiuman piispa, s. 174 - 175 |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Nykyinen versio 13. lokakuuta 2011 kello 07.27
Pyhittäjä Kosmas Hymnografi (tunnetaan myös nimillä Kosmas Maijulainen, Kosmas Maiulainen ja Kosmas Runoilija), Maiuman piispa oli kotoisin Jerusalemista. Hän syntyi 600-luvulla ja kasvoi vanhempiensa kuoleman jälkeen pyhittäjä Johannes Damaskolaisen (muistopv 4.12.) isän, rikkaan ylimyksen, Sergios Mansurin ottopoikana.
Elämänvaiheita
Isä antoi hänelle ja pyhittäjä Johannekselle hyvän koulutuksen filosofiassa, astronomiassa, geometriassa, musiikissa, kieliopissa ja kirjallisuudessa kotiopettajansa, erään sivistyneen sisilialaisen munkki Kosmaksen avulla. Kun pyhittäjä Kosmas Hymnografi ("hymnien kirjoittaja") tuli täysi-ikäiseksi, hän asettui palestiinalaiseen pyhän Sabbaksen luostariin täydentäen maallista opetustaan hengellisellä kilvoituksella, askeesilla ja rukouksella.
Ikonien vainojen (ikonoklasmin) aikana pyhittäjä Kosmas ja kunnianarvoisa, pyhittäjä Johannes astuivat puolustamaan ortodoksisuutta. Vuonna 743 Kosmaksesta tuli Gazan lähettyvillä Foinikean rannikolla sijainneen Maiuman piispa. Paikkaa nimitettiin keisari Konstantinos Suuren aikana hänen poikansa mukaan Constantiaksi.
Pyhittäjä Kosmas kirjoitti myös oppineena proosakirjailijana kommentaareja pyhän Gregorios Nanzianzilaisen runoihin. Hän itse oli runojen suuri ihailija. He työskentelivät yhdessä pyhittäjä Johanneksen kanssa myös kehittääkseen Oktoehosta.
Hän kuoli iäkkäänä, jättäen jälkeensä muiden muassa monia juhlapäivien syvällisiä ja hartaita sekä kielikuvaltaan rikkaita kanoneja. Kuolinvuodeksi on eri lähteissä arveltu joko vuotta 773 tai joissain lähteissä myös vuotta 794.
Hymnografin teoksia
Pyhittäjä Kosmaksen liturgisia teoksia on kutsuttu myös "jumalallisen armon astioiksi" ja "kirkon loistoiksi". Hän on säveltänyt juhlallisia Lasaruksen lauantain ja Palmusunnuntain aamupalveluksen kanoneja sekä triodeja (kanoneja, joissa on vain kolme ylistysveisua), joita veisataan Suuren viikon aikana sekä Kristuksen syntymäjuhlan ensimmäisen kanonin (perustuu Pyhän Gregorios Teologin Kristuksen syntymäsaarnaan). Kaiken kaikkiaan neljätoista kanonia on nimetty hänen säveltämäkseen ortodoksisen kirkon liturgiakirjassa. Hänen tunnetuin sävellyksensä sisältyy veisuun "Totisesti on kohtuullista", joka veisataan säännöllisesti aamupalveluksessa, jumalallisessa liturgiassa ja muissa palveluksissa. Ainakin sen toisen, vanhemman osan, joka alkaa sanoin "Me ylistämme Sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi..." on nimen omaan sanottu olevan pyhittäjä Kosmaksen säveltämä irmossi. Alkuosan sanotaan perimätiedon mukaan saadun ylienkeli Gabrielilta ja hän ilmitoi sen Athoksen munkeille.
Kosmaksen veisut olivat alun perin tarkoitetut Jerusalemin kirkon jumalallisiin palveluksiin, mutta Konstantinopolin vaikutuksen kautta niiden käyttö tuli yleiseksi kaikkialla ortodoksisessa kirkossa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että kaikki hänen nimellään tunnetut veisut liturgiakirjoissa olisivat Kosmaksen käsialaa, varsinkin kun hänen opettajallaan oli sama nimi kuin tällä hymnisäveltäjällä.
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko Suomessa muistelee pyhittäjä Kosmas Hymnografia (samoin kuin slaavilaisessa perinteessä) vuosittain lokakuun 12. päivänä. Kreikkalaisessa perinteessä muistopäivä on kaksi päivää myöhemmin eli 14. päivä lokakuuta. Muissa kielissä ja etenkin ikoneissa pyhittäjä Kosmasta nimitetään myös seuraavilla nimillä: Kosmas Maiumalainen, Kosmas Jerusalemilainen, Kosmas Hagiopolites ("pyhäkaupunkilainen"), Kosmas Melodisti, Kosmas Runoilija.
Tropari ja kontakki
Tropari, 8.säv.
- Ortodoksisuuden puolustaja, puhtauden ja todellisen jumalanpalveluksen opettaja, maailman valistaja ja esipaimenten kaunistus: oi kaikki viisas isä Kosmas, sinun opetuksesi loistaa valona kaikkialla. Rukoile Kristus Jumalalta pelastusta sieluillemme.
Kontakki, 2.säv.
- Oi Jumalan innoittama Kosmas, sinä kaunistit itsesi hyveillä, koristaen Kristuksen Kirkon veisujesi loistavalla rikkaudella. Rukoile Herraa, että Hän päästäisi meidät vihollisten juonista! Me huudamme sinulle: Iloitse, oi pyhä ja siunattu isä!
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Pyhä Kosmas Hymnografi, Maiuman piispa, s. 174 - 175
Katso myös
- Pyhä Romanos Melodos