Pääsiäisen ajankohta

	Suomen ortodoksinen kirkko	Muut ortodoksiset paikalliskirkot
vuosi	uusi kalenteri	vanha kalenteri
2000	23. huhtikuuta	30. huhtikuuta
2001	15. huhtikuuta	samaan aikaan
2002	31. maaliskuuta	5. toukokuuta
2003	20. huhtikuuta	27. huhtikuuta
2004	11. huhtikuuta	samaan aikaan
2005	27. maaliskuuta	1. toukokuuta
2006	16. huhtikuuta	23. huhtikuuta
2007	8. huhtikuuta	samaan aikaan
2008	23. maaliskuuta	27. huhtikuuta
2009	12. huhtikuuta	19. huhtikuuta
2010	4. huhtikuuta	samaan aikaan
2011	24. huhtikuuta	samaan aikaan
2012	8. huhtikuuta	15. huhtikuuta
2013	31. maaliskuuta	5. toukokuuta
2014	20. huhtikuuta	samaan aikaan
2015	5. huhtikuuta	12. huhtikuuta
2016	27. maaliskuuta	1. toukokuuta
2017	16. huhtikuuta	16. huhtikuuta
2018	1. huhtikuuta	8. huhtikuuta
2019	21. huhtikuuta	28. huhtikuuta
2020	12. huhtikuuta	19. huhtikuuta
2021	4. huhtikuuta	2. toukokuuta
2022	17. huhtikuuta	24. huhtikuuta
2023	9. huhtikuuta	16. huhtikuuta

Referaatti metropoliitta Damaskinoksen artikkelista kirjassa
”Isä Kristuksessa – Arkkipiispa Paavalin juhlakirja”
(Ortodoksisten Pappien Liitto ja Valamon luostari, 1979):

Kohti yhteistä pääsiäisen ajankohtaa

Ekumeenisen Patriarkaatin ortodoksisen keskuksen johtaja Sveitsin Chambésyssä, metropoliitta Damaskinos siteeraa artikkelissaan Suuren ja Pyhän Synodin valmistelevan esisynodin asiakirjoja, joissa mm. todetaan toive, että pääsiäisjuhla vietettäisiin yhdessä, mutta myös huomioidaan tietyt paikalliskirkkojen sielunhoidolliset vaikeudet ja toivotaan ortodoksien ratkaisevan asian kaikessa rauhassa.

Esisynodin sihteeristö kutsui koolle neuvottelukokoukseen Sveitsin Chambésyyn Ekumeenisen Patriarkaatin ortodoksiseen keskukseen vuonna 1977 kattavan asiantuntijajoukon, joissa oli niin kirkko-oikeuden, historian tutkimuksen, tähtitieteen asiantuntijoita kuin myös vastuullisia sielunpaimenia Vatikaanista, anglikaanisesta kirkosta ja Kirkkojen Maailmanneuvostosta.

Kokous päätyi mm. seuraaviin tuloksiin:

1) On olemassa kaksi huomionarvoista ehdotusta yhteisen pääsiäisjuhlan viettämiseksi samana sunnuntaina:

• toinen ehdottaa ajankohdaksi huhtikuun toista sunnuntaita
• ja toinen huhtikuun toisen lauantain jälkeistä sunnuntaita

Eräät kirkot suhtautuivat ehdotuksiin varauksettoman myönteisesti, mutta ortodoksit hylkäsivät ne pelätessään kirkon jakaantumista kahtia ja koska ehdotukset ovat uskottomia sekä Nikean kirkolliskokouksen päätöksille että koko ortodoksiselle perinteelle.

2) Nykyiset juliaanisen kalenterin laskelmat ovat epätarkkoja, ja kalenteri on jäänyt jälkeen aurinkoajanlaskusta. Ajan myötä viive ja ajanlaskuvirhe suurenee. Kokous suositteli tähtitieteilijöistä koostuvan asiantuntijaryhmän käyttöä laskemaan pitkäksi ajaksi kevätpäiväntasauksen jälkeinen ensimmäinen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Tämä ortodoksisen kirkon aloite olisi ensimmäinen askel yhteisen pääsiäisajan kohdan määrittelyssä.

3) Nikean kirkolliskokouksen sanamuoto kristillisen pääsiäisen määräytymisestä on yhä voimassa. Tämä etenkin suhteessa juutalaiseen pääsiäiseen.

4) Kokouksen osanottajien mielestä vähemmistöjen tilanne ei oikeuta mihinkään erityiskannanottoihin. Mm. sellaisille seurakunnille, joiden pitäisi noudattaa paikkakunnan enemmistön käytäntöä, ei suotu ymmärrystä, koska se vaarantaisi ortodoksisen kirkon keskinäisen yhteyden.

Tämä neljäs kannanotto lienee tärkeä juuri Suomen ortodoksista kirkkoa ajatellen ja asettaa sen hankalaan tilanteeseen.

Lisäksi kokous edellytti aikaisemman vuonna 1971 Suurta ja Pyhää Synodia valmistelleen kokouksen päätöksiin yhtyen, että nämä kysymykset voitaisiin tutkia yhdessä kaikkien kristittyjen kanssa.

Pari kuukautta vuoden 1977 neuvottelukokouksen jälkeen Kalkedonin metropoliitta Meliton kirjoitti sihteeristölle:

”Tämä on oikea johtopäätös ja hyvä suositus kokoukselta.”

Tässä hän viittasi juuri edellisen listan kohtaan kaksi, koottavaan työryhmään. Hänen mielestään työryhmän tuli aloittaa työt mahdollisimman pian, koska kyse on vain teknisestä osa-aspektista.

Sihteeristö kutsui koolle seuraavat tahot ja seuraavat asiantuntijat:

• Astronomical Council of the Academy of Sciences of USSR, prof. E.R.Mustel ,Venäjältä
• Astronomisches Recheninstitut, prof. T.Lederle, Saksan Heidelbergistä
• U.S.Naval Observatory, Ateenan yliopiston observatorio, prof. G.Kontopoulos, Kreikan Ateenasta
• Observatoire de l’université de Genéve, prof. Marcel Golay, Sveitsin Genevestä

Ryhmä kokoontui ja käsitteli seuraavia näkökohtia :

• kirkollisen kalenterilaskennan mukaan pääsiäisen tähtitieteellinen ajankohta määräytyy tietyn kaavan mukaan
• tähtitieteellinen tulkinta on kuitenkin erilainen johtuen mm. tarkasta astronomisesta kevätpäiväntasauksen sekä täydenkuun ajankohdan hetkestä ja valitusta meridiaanista, jonka mukaan ilmiöt määritellään.

Kokouksessa laadittu toinen ehdotus perustui Jerusalemin meridiaaniin (35º 11’) ja toinen Greenwichin meridiaaniin. Kokous päätteli, ettei pääsiäisen ajankohtaa lasketa toistaiseksi kuin vuoteen 2200.

Jerusalemin meridiaaniin perustuva laskelma ei esim. eroaisi gregoriaanisesta kalenterista välillä 2000 – 2020 kuin yhden kerran vuonna 2019, jolloin ero olisi + 4 viikkoa.

Pääsiäisen astronomiset päivämäärät Jerusalemin ja Greenwichin meridiaanien mukaan:

vuosi	Jerusalemin meridiani	Greenwichin meridiani	Gregoriaaninen kalenteri
2005	23. maaliskuuta	23. maaliskuuta
2006	16. huhtikuuta	16. huhtikuuta
2007	8. huhtikuuta	8. huhtikuuta
2008	23. maaliskuuta	23. maaliskuuta
2009	12. huhtikuuta	12. huhtikuuta
2010	4. huhtikuuta	4. huhtikuuta
2019	24. maaliskuuta	24. maaliskuuta	21. huhtikuuta

Seuraavan yleisortodoksisen esisynodin tehtävänä on päättää yhteisen pääsiäisen vietosta. Toiveena on, että kaikki kristityt voisivat viettää pääsiäistä yhdessä niin pian kuin mahdollista.