Arsenios Kappadokialainen

Pyhä Arsenios Kappadokialainen syntyi noin vuonna 1840 Kappadokiassa ja kuoli vuonna 1924 Kerkyran (Korfun) saarella Kreikassa.

Hänet on tehnyt tunnetuksi hänen kastamansa ja sittemmin itsekin pyhien joukkoon luettu vanhus Paisios Athosvuorelainen (Eznepidis, k. 1994), joka kirjoitti hänestä kirjan "Pyhä Arsenios Kappadokialainen". Pyhä Arsenios antoi kasteessa Paisiokselle oman nimensä vastoin vanhempien ja kummin ajatusta tehden hänestä oman työnsä jatkajan.

Nuorena pyhä Arsenios, silloinen Theodoros, pääsi opiskelemaan Nigdiin ja sitten Smyrnaan. Loma-aikoina hän opetti kotikylänsä lapsia. Hänen vanhempansa olivat kuolleet ja hänen tätinsä yritti naittaa hänet, mutta tyttö ei halunnut "munkkia" puolisokseen, vaikka totesikin tämän olevan muuten kunnon mies. Theodoros ei pitänyt tätinsä puuhista, ja jätti lomansa tuolla kertaa lyhyeen. Kaksikymmentäkuusivuotiaana hän meni luostariin Flavianassa eli Zinci-Deressä ja sai sitten munkiksivihkimyksessä nimen Arsenios.

Pian hänet vihittiin diakoniksi ja lähetettiin Farasaan erityisenä tehtävänä lasten opettaminen. Turkkilaisten pelosta kouluopetus täytyi järjestää salassa. Kolmekymmenvuotiaana hänet vihittiin papiksi Kesareassa, ja samalla hänelle annettiin arkkimandriitan arvo sekä siunaus toimia rippi-isänä. Pyhällä maalla käytyään hän palasi Farasaan.

Isä Arsenios oli Turkin Uumennissa toimineen yhteisön tuki ja turva. Hän opetti, toimi rippi-isänä, paransi sairaita rukouksillaan, niin että turkkilaisetkin alkoivat tuoda sairaitaan hänen luokseen, sekä luotsasi viisaasti koko yhteisön elämää. Hänen kauttaan tapahtui lukemattomia ihmeitä, mille selityksenä on hänen oman pyhyytensä lisäksi lienee yhtäältä inhimillisen avun puuttuminen noissa karuissa oloissa sekä kappadokialaisten yksinkertaisen voimakas usko ja turvautuminen Jumalaan.

Isä Arsenios myös suojeli kreikkalaista yhteisöä turkkilaisten mielivallalta, mitä pitivät aisoissa myös hänen kauttaan tapahtuneet heillekin silminnähtävät ihmeet. Hän kierteli kyliä laajalla alueella ja antoi elämänsä kokonaan laumansa puolesta.

Peittääkseen pyhyyttään, joka niin selvästi tuli esiin monin tavoin, isä Arsenios käyttäytyi usein omalaatuisella tavalla tai tylyn oloisesti säilyttääkseen henkisen vapautensa ja hengellisen raittiutensa. Piispaksi vihkimyksestä hän kieltäytyi useaan kertaan sanoen huonon mielenlaatuunsa olevan esteenä, koska hän kiivastuu helposti.

Kun tuli tieto kreikkalais-turkkilaisesta väestönvaihdosta, pyhä Arsenios kastoi kaikki kastamattomat lapset, muun muassa tulevan isä Paisioksen. Evakkotaival alkoi 14. päivä elokuuta vuonna 1924. Isä Arsenios siirtyi laumansa mukana Kreikkaan. He saapuivat Pireuksen satamaan Ristin juhlana 14. päivänä syyskuuta 1924 Kappadokiassa vielä käytössä olleen vanhan kalenterin mukaan. Kolmen viikon päästä heidät siirrettiin Kerkyraan (Korfulle), jossa isä Arsenios joutui parin viikon päästä sairaalaan, jossa hän eli vielä viikon ja siirtyi sitten tuonilmaisiin kahdeksankymmenenkolmen vuoden ikäisenä.

Aikanaan vanhus Paisios etsi pyhän Arsenioksen pyhäinjäännökset, jotka siten päätyivät hänen avullaan Thessa lonikin lähistöllä sijaitsevaan Surotiin perustettuun Pyhän Johannes Teologin luostariin, jonka toinen pääkirkko on pyhitetty pyhälle Arseniokselle.

Hänet kanonisoitiin vuonna 1986. Hänen muistopäivänsä on 10.11.

Heikki Alex Saulamo

Muualla internetissä

• Orthodoxwiki