Ero sivun ”Katumus” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 87: | Rivi 87: | ||
:: ''”Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."'' |
:: ''”Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."'' |
||
[[Apostolinen suksessio|Apostolisessa suksessiossa]] eli apostolisessa seurannossa tuo [[Apostoli|apostoleille]] annettu valta ja oikeus ovat siirtyneet kätten päälle panemisen kautta ortodoksisessa kirkossa katkeamattomasti tähän päivään asti kirkkomme [[Piispa|piispoille]] ja papeille, joiden siis katsotaan tässä olevan alkukirkon apostolien työn jatkajia. |
[[Apostolinen suksessio|Apostolisessa suksessiossa]] eli apostolisessa seurannossa tuo [[Apostoli|apostoleille]] annettu valta ja oikeus ovat siirtyneet kätten päälle panemisen kautta ortodoksisessa kirkossa katkeamattomasti tähän päivään asti kirkkomme [[Piispa|piispoille]] ja papeille, joiden siis katsotaan tässä olevan [[Alkukirkko|alkukirkon]] apostolien työn jatkajia. |
||
Varhaiskristillisessä perinteessä katumuksen mysteerio oli julkinen toimenpide ja edelsi aina ehtoollista. Mm. Venäjän ja Kreikan kirkoissa tämä käytäntö on edelleen tänä päivänäkin pääosin voimassa. Tämä kahden mysteerion yhteen liittäminen ja toisen toisesta riippuvuus oli pitkään myös käytäntönä Suomen ortodoksisessa kirkossa, mutta arkkipiispa [[Paavali (arkkipiispa)|Paavalin]] aikana 1970-luvulla [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous|piispainkokous]] antoi ohjeen, että säännöllisesti sakramentteihin osallistuva voi [[rippi-isä]]n siunauksella käydä ehtoollisella ilman joka kerta tapahtuvaa katumuksen sakramenttiin osallistumista eli katumuksen sakramentti ei aina ole ehdoton edellytys ehtoolliselle osallistumiselle. Koska katumuksen sakramentin eräs perusajatus on kasteen liiton uudistaminen, niin siihen on syytä osallistua mahdollisimman usein. |
Varhaiskristillisessä perinteessä katumuksen mysteerio oli julkinen toimenpide ja edelsi aina ehtoollista. Mm. Venäjän ja Kreikan kirkoissa tämä käytäntö on edelleen tänä päivänäkin pääosin voimassa. Tämä kahden mysteerion yhteen liittäminen ja toisen toisesta riippuvuus oli pitkään myös käytäntönä Suomen ortodoksisessa kirkossa, mutta arkkipiispa [[Paavali (arkkipiispa)|Paavalin]] aikana 1970-luvulla [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous|piispainkokous]] antoi ohjeen, että säännöllisesti sakramentteihin osallistuva voi [[rippi-isä]]n siunauksella käydä ehtoollisella ilman joka kerta tapahtuvaa katumuksen sakramenttiin osallistumista eli katumuksen sakramentti ei aina ole ehdoton edellytys ehtoolliselle osallistumiselle. Koska katumuksen sakramentin eräs perusajatus on kasteen liiton uudistaminen, niin siihen on syytä osallistua mahdollisimman usein. |
||
Ortodoksisessa kirkossa synti nähdään sielun sairautena, ihmisen sisäisenä tilana. Siksi synnintunnustus ja katumus merkitsevät ihmisen sisäistä vapautumista ja koko olemuksen tervehtymistä ilman tuomion leimaa. Katumus on osa hengellistä prosessia kohti Jumalan kirkastamaa ihmisyyttä. Katumuksen mysteerio on tässä prosessissa kuin hengellistä lääkettä. |
Ortodoksisessa kirkossa synti nähdään sielun sairautena, ihmisen sisäisenä tilana. Siksi synnintunnustus ja katumus merkitsevät ihmisen sisäistä vapautumista ja koko olemuksen tervehtymistä ilman tuomion leimaa. Katumus on osa hengellistä prosessia kohti Jumalan kirkastamaa ihmisyyttä. Katumuksen mysteerio on tässä prosessissa kuin hengellistä lääkettä. |
||
<youtube>IEBFM3bvy4s</youtube><br> |
|||
KS Joensuun piispa Arseni esittelee mysteeriota.<br> |
|||
Du kan få svenska undertexter på videon genom att välja språk: svenska.<br> |
|||
Videoon saa ruotsinkielisen tekstityksen valitsemalla kieleksi: ruotsi.<br> |
|||
Kuvaus, äänitys ja toteutus: Ortodoksi.net/HAP |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* Piispainkokous: [[Ohjeistus koskien sakramentteihin ja toimituksiin osallistumista]], 2012 |
|||
* [[Euhologion]] / [[Katumuksen mysteerio]] |
* [[Euhologion]] / [[Katumuksen mysteerio]] |
||
* [[Katumuksen sakramentti (opetuspuhe)|Katumuksen sakramentti]] (''opetuspuhe'') |
* [[Katumuksen sakramentti (opetuspuhe)|Katumuksen sakramentti]] (''opetuspuhe'') |
Nykyinen versio 26. tammikuuta 2018 kello 14.37
Ortodoksisen kirkon Sakramentit eli mysteeriot | |
Kaste |
Katumuksen mysteerio eli kansanomaisemmin synnintunnustus tai rippi on yksi ortodoksisen kirkon mysteerioista eli sakramenteista.
Ihminen voi ja hänen pitää osallistua katumuksen sakramenttiin riittävän usein. Aikaisemmin ehtoolliseen osallistumiseen oli ehtona aina ripillä käynti, mutta nykyään se ei ole enää ehdoton vaatimus. Osallistuminen katumuksen mysteerioon on ortodoksiseen kirkkoon liittyvälle ihmiselle yksi hänen liittymiseensä oleellisesti kuuluva asia.
Koska kirkko viettää kirkkovuoden aikana neljää pitempää paastoa, katumuksen mysteerioon osallistuminen olisi hyvä ajoittaa etenkin näille paastoajoille.
Mysteerion tarkoitus
Osallistuessaan katumuksen sakramenttiin ihmisen on tarkoitus saada aikaan itsessään mielenmuutos, hylätä synninteko ja turvautua Jumalaan. Papin kautta ja avustuksella ihminen pyytää anteeksi tekemiään syntejä ja pahoja tekoja ja ajatuksia. Katumuksen sakramentin kautta hän saa anteeksiannon, se on hengellinen parannus, joka auttaa ihmistä lähestymään paremmin Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään.
Mysteerion toimittaminen
Katumuksen mysteerio suoritetaan tavallisesti kirkossa. Usein kirkon etuosaan ikonostaasin etupuolelle on asetettu analogi eli kaltevatasoinen lukupöytä ja sille alttarievankeliumi sekä papin käsiristi eli siunausristi. Tämän pöydän ääressä mysteerioon osallistuva keskustelee seisaaltaan papin kanssa muilta syrjässä niistä asioista, joita hän katuu ja joista haluaisi anteeksiannon.
Mysteerion aluksi pappi lukee katumusta herättävät rukoukset. Joissa sanotaan mm.
- ”Rukoilkaamme Herraa antamaan Jumalan palvelijalle (nimi) syntien päästö ja tahallisten ja tahattomien rikkomusten anteeksianto.
- Rukoilkaamme, että Herra Jumala antaisi hänelle syntien päästön ja parannuksen ajan.
- Rukoilkaamme Herraa, että Hän päästäisi hänet ja meidät kaikesta vaivasta, vihasta, vaarasta ja hädästä.”
Useiden henkilöiden tullessa synninpäästölle, rukoukset voidaan lukea kaikille yhteisesti ja sen jälkeen siirtyä yksittäisiin keskusteluihin ja toimituksiin.
Sairaille tai vanhuksille voidaan toimittaa katumuksen mysteerio joissakin tapauksissa myös muualla kuin kirkossa, esimerkiksi sairaalassa tai kotona mikäli ihminen on liian heikossa kunnossa osallistuakseen liturgiaan. Tätä nimitetäänkin sen vuoksi sairaanripitykseksi, vaikka kyseessä on samasta katumuksen mysteeriosta. Sairaanripityksen toimittaa aina pappi ja joissain erikoistapauksissa poikkeuksellisesti piispan tai papin luvalla myös diakoni (jos esimerkiksi pappia ei ole mistään saatavissa ja seurakunnan kirkkoherra tai hänen tehtäväänsä hoitava pappi on antanut asialle suostumuksensa). Sairaanripitystä ei tulisi missään nimessä jättää käyttämättä. Myös sairaan tai heikkokuntoisen ihmisen omaiset voivat pyytää pappia tulemaan tämän luokse. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä aina kysyä henkilöltä itseltään, haluaako tämä Ehtoollista.
Katumuksen mysteerioon valmistautuminen
Katumuksen sakramenttiin tulevan ortodoksin tulee valmistautua siihen rukouksella, paastolla ja syvällisesti itseään tutkimalla, tarkoituksena tulee olla tiedostaa syntinsä ja tulla tietoiseksi omasta syntisyydestään.
Syntien tunnustaminen
Katuva tunnustaa syntinsä kertomalla niistä lyhyesti papille. Usein hän ilmaisee katuvansa ja surevansa tehtyjä syntejä ja ilmoittaa halunsa pidättäytyä samanlaisten syntien tekemisestä. Mikäli katuva ei ”osaa” tunnustaa syntejään, pappi saattaa johdatella häntä kysymyksillään.
Syntinsä tunnustava voi mielessään käydä läpi kymmenen käskyä ja käydä elämäänsä läpi niiden kautta. Syntinsä tunnustava voi miettiä myös niitä asioita, joita hänellä on esteenä Jumalan ja itsensä välissä estämässä Jumalasuhteen ja lähimmäissuhteen rakentumista.
Papin edessä tapahtuva syntien tunnustaminen, omien murheiden ja lankeemusten ilmaiseminen, merkitsee voittoa ylpeydestä ja toivottomuudesta ja syntien vallasta. Ylpeys on tärkein syntien aiheuttaja ja syntien valta estää parantumisen ja pelastumisen.
Katuva sanoo papille:
- ”Herra, minä olen syntiä tehnyt, anna minulle anteeksi. Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.”
Pappi on katumuksen sakramentissa ainoastaan todistaja, ei siis tuomari. Katuva ei pyydä syntejään anteeksi papilta, vaan Jumalalta, jonka armon välikappaleena pappi toimii.
Syntinsä tunnustava sanoo papin luona ollessaan:
- ”Isä, taivaan ja maan Herra, minä tunnustan Sinulle sydämeni ja aivoitusteni kaiken salaisen ja julkisen, minkä tähän päivään mennessä olen tehnyt. Sen tähden anon Sinulta, vanhurskaalta ja laupiaalta Tuomarilta, synninpäästöä ja armoa olla syntiä tekemättä.”
Tähän pappi jatkaa:
- ”Veli (tai sisar), älä häpeä syytä, minkä vuoksi olet tullut Jumalan ja minun eteeni: Sillä et sinä kerro minulle, vaan Jumalalle siinä, missä seisot.”
Pappi ei kysymyksillään tai toteamuksillaan saa lisätä rippilapsensa paineita ja syntikuorman tuntua entisestään. Hänen tulee pyrkiä saamaan katuva kertomaan tekonsa rehellisesti ja katuvaisena.
Voidaan sanoa, että kaikki synnit ovat sellaisia, jotka voidaan tuoda esille katumuksen sakramentissa ja pyytää niistä anteeksiantoa. Ainut, josta ei voi pyytää anteeksiantoa on synti Pyhää Henkeä vastaan, mikä estää jopa katuvan osallistumisen ehtoolliselle. Kuinka Pyhän Hengen armo voisi antaa anteeksi synnit, kun pilkataan juuri tätä armoa ?
(Mt.12: 31 -32)
- ”Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen herjaamista ei anteeksi anneta. Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa.”
Raamattu puhuu myös kuolemansynnistä, jonka anteeksiantamiseksi ei kehoteta edes rukoilemaan.
(1.Joh. 5: 16)
- ” Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei johda kuolemaan, hän rukoilkoon ja siten antakoon hänelle elämän; tarkoitan niitä, joiden synti ei ole kuolemaksi. Mutta on myös syntiä, joka johtaa kuolemaan, ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan.”
On huomattava, että syntien anteeksiantaminen mysteeriossa on Jumalan armon toimintaa eikä järjenvastaista myötätuntoa. Anteeksianto annetaan ihmisen hengelliseksi hyödyksi ja mielenylennykseksi, ei hänen tuhokseen.
Pappi on kaikista kerrotuista asioista täydellisen vaitiolovelvollisuuden piirissä eli hän ei saa eikä voi kertoa kuulemiaan asioita muille, eikä käyttää saatuja tietoja jotakin henkilöä vastaan tai puolesta.
Synninpäästö
Keskustelun jälkeen pappi lukee seuraavan:
- ”Minulle arvottomalle tunnustuksen tehnyt hengellinen lapseni, minä mitätön syntinen en voi antaa syntejä anteeksi maan päällä, ellei Jumala antaisi. Mutta sen jumalallisen äänen tähden, joka Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen jälkeen tuli apostoleille sanoen: »Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt», sanomme siihen uskaltaen: Kaiken mitä olet sanonut minulle arvottomalle ja kaiken mitä et saanut sanotuksi joko tietämättömyydestä tai unohtaen, olipa se mitä tahansa, Jumala antakoon sinulle anteeksi tässä ja tulevassa ajassa.”
Sen jälkeen syntinsä tunnustanut polvistuu lattialle ja pappi peittää hänen päänsä epitrakiililla ja lausuu synninpäästörukouksen sekä anteeksiantorukouksen.(rukous 1 / rukous 2)
”Tuomioistuin vai sairaala”
Katumuksen mysteerio ei ole tuomioistuimen eteen menemistä ja tuomitsemista. Se on syntiselle hengellinen sairaala ja lääkintämuoto. Katuvaa ei synninpäästössä tuomita, vaan hänet ympäröidään kristillisellä rakkaudella, lohdutuksella ja hänestä ollaan vilpittömästi kiinnostuneita. Hänestä pidetään huolta, hoidetaan, autetaan ja häntä kohdataan hengellisen lääkärin tavoin, neuvoen ja opastaen ja hänelle annetaan anteeksi.
Katumuksen mysteerion perusta Raamatussa ja kirkon perinteessä
Vanhassa testamentissa (Hes. 33:19, Jes. 30:15, Jer. 8:4) profeetat kutsuivat yksityisiä ihmisiä ja kansaa käännytykseen ja tekemään parannuksen. Syntiensä vuoksi katuva ei ole katumukseen kykenevä ja kääntymys on Jumalan lahja (Hes. 36:25-26).
Uudessa testamentissa pyhä Johannes Edelläkävijä (Johannes Kastaja) sekä Jeesus itsekin kutsuivat ihmisiä katumaan ja parannuksen tekoon (Matt. 3:2, Mark. 1:4, Mark. 1:15).
Kääntymys on syvä mielenmuutos, jonka tulee koskea koko olemusta (Matt. 12:33, Matt. 23:26).
Raamatussa kerrotaan katumuksen mysteerion asettamisesta seuraavasti (Joh. 20: 21 - 23):
- ”Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."
Apostolisessa suksessiossa eli apostolisessa seurannossa tuo apostoleille annettu valta ja oikeus ovat siirtyneet kätten päälle panemisen kautta ortodoksisessa kirkossa katkeamattomasti tähän päivään asti kirkkomme piispoille ja papeille, joiden siis katsotaan tässä olevan alkukirkon apostolien työn jatkajia.
Varhaiskristillisessä perinteessä katumuksen mysteerio oli julkinen toimenpide ja edelsi aina ehtoollista. Mm. Venäjän ja Kreikan kirkoissa tämä käytäntö on edelleen tänä päivänäkin pääosin voimassa. Tämä kahden mysteerion yhteen liittäminen ja toisen toisesta riippuvuus oli pitkään myös käytäntönä Suomen ortodoksisessa kirkossa, mutta arkkipiispa Paavalin aikana 1970-luvulla piispainkokous antoi ohjeen, että säännöllisesti sakramentteihin osallistuva voi rippi-isän siunauksella käydä ehtoollisella ilman joka kerta tapahtuvaa katumuksen sakramenttiin osallistumista eli katumuksen sakramentti ei aina ole ehdoton edellytys ehtoolliselle osallistumiselle. Koska katumuksen sakramentin eräs perusajatus on kasteen liiton uudistaminen, niin siihen on syytä osallistua mahdollisimman usein.
Ortodoksisessa kirkossa synti nähdään sielun sairautena, ihmisen sisäisenä tilana. Siksi synnintunnustus ja katumus merkitsevät ihmisen sisäistä vapautumista ja koko olemuksen tervehtymistä ilman tuomion leimaa. Katumus on osa hengellistä prosessia kohti Jumalan kirkastamaa ihmisyyttä. Katumuksen mysteerio on tässä prosessissa kuin hengellistä lääkettä.
KS Joensuun piispa Arseni esittelee mysteeriota.
Du kan få svenska undertexter på videon genom att välja språk: svenska.
Videoon saa ruotsinkielisen tekstityksen valitsemalla kieleksi: ruotsi.
Kuvaus, äänitys ja toteutus: Ortodoksi.net/HAP
Katso myös
- Piispainkokous: Ohjeistus koskien sakramentteihin ja toimituksiin osallistumista, 2012
- Euhologion / Katumuksen mysteerio
- Katumuksen sakramentti (opetuspuhe)
- Katumus - hyveiden rakastamista (opetuspuhe)
- Ripittäminen
Aiheesta muualla internetissä
- isä Raimo Sissonen / Tsasounan suunnalta: Katumuksen sakramentti
- www.ort.fi / Katumuksen sakramentti
Kirjallisuutta
- Arkkipiispa Paavali & Sidoroff Matti: Kaste ja katumus
- Metropoliitta Anthony (Bloom): Tuhlaajapojan paluu
- Arkkimandriitta Nektarios (Andonopoulos): Paluu
- Arkkimandriitta Cleopa Ilie: Ortodoksisesta uskosta (ss.178-185)
- Kallistos Ware: Sisäinen valtakunta (ss.75-98)
Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot |
Kaste | Mirhalla voitelu | Katumus | Ehtoollinen | Avioliitto| Pappeus Sairaanvoitelu |