Ero sivun ”Uspenskin katedraali” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
(19 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Uspenskin katedraali''' on [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] sekä samalla [[Helsingin hiippakunta|Helsingin hiippakunnan]] pääkirkko eli katedraali. |
'''Uspenskin katedraali''' on [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsingin ortodoksisen seurakunnan]] sekä samalla [[Helsingin hiippakunta|Helsingin hiippakunnan]] pääkirkko eli katedraali. |
||
[[Kuva:Uspenski 1a.jpg|thumb||Uspenskin katedraali]] |
|||
[[Kuva: |
[[Kuva:Uspenski.jpg|600px|thumb|right|<center>'''Uspenskin katedraali''', Helsinki<br>Foto © [[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 2012</center>]] |
||
== Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko == |
== Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko == |
||
⚫ | Kirkon nimi tulee slaavinkielisestä sanasta ''[[uspenie]]'', joka merkitsee ''kuolonuneen nukkumista''. Katedraali onkin pyhitetty [[Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen|Neitsyt Marian (''Jumalansynnyttäjän'') kuolonuneen nukkumisen]] muistolle, jonka [[muistopäivä]]ä vietetään [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] 15. elokuuta. Kyseinen päivä onkin samalla Uspenskin katedraalin [[Praasniekka|praasniekka- eli temppelijuhlapäivä]]. |
||
⚫ | Kirkon nimi tulee |
||
Uspenskin punaisesta tiilestä rakennettu katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkossa on neljätoista kullattua liekin muotoista kupolia. Kirkko on rakennettu Katajanokan kallioiselle kukkulalle ja siunattu käyttöönsä v. 1868. |
Uspenskin punaisesta tiilestä rakennettu katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkossa on neljätoista kullattua liekin muotoista kupolia. Kirkko on rakennettu Katajanokan kallioiselle kukkulalle ja siunattu käyttöönsä v. 1868. |
||
Kirkon on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy |
Kirkon on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy ortodoksisen kirkon [[bysantti]]lainen perinne. |
||
[[Kuva:Uspenski2.jpg|250px|thumb|right|<center>Uspenskin katedraali, Helsinki <br>interiöörinäkymä<br>Foto © [[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]] 2012</center>]] |
|||
[[Kuva:Uspenski 1a.jpg|250px|thumb||<center>Uspenskin punaisesta tiilestä rakennettu [[katedraali]] on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko.</center>]] |
|||
[[Kuva:Uspenski helsinki.jpg|250px|thumb||<center>Katedraalin ulkoinen tyyli juontaa juurensa Moskovan lähelle 1500-luvulla rakennetusta satumaisen kauniista kivikirkosta.<br><small>Foto © [[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää]]</small> 2010</center>]] |
|||
[[Kuva:Uspenski_2a.jpg|250px|thumb|<center>Uspenskin [[ikonostaasi]] eli kuvaseinä erottaa alttarin muusta kirkkosalista.</center>]] |
|||
== Keskeinen sijainti == |
== Keskeinen sijainti == |
||
[[Kuva:Uspenskin katedraali n1890-1900 Congress library.jpg|250px|thumb|<center>Uspenskin katedraali noin vuonna 1890-1900, jolloin kirkon ympäristö oli vielä rakentamatonta aluetta.<br><small>Kuva: The Library of Congress</small></center>]] |
|||
⚫ | Sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla on ajoittain ollut ongelma helsinkiläisille. Kirkon slaavilaisuus on saattanut haitata, ja joku onkin menneinä vuosina kokenut, että kirkko antaa liian venäläisen ilmeen koko Helsingin keskustalle. 1900-luvun alussa tämä ajattelutapa hävitti muun muassa Suomenlinnan upean Pyhän [[Aleksanteri Nevski]]n (''Nevalaisen'') ortodoksisen kirkon, kun sen arkkitehtuuri muutettiin ''”paremmin suomalaisuuteen sopivaksi”''. Onneksi Uspenski on saanut säilyttää ulkoisen olemuksensa. Kirkon naamioimiseksi ja piilottamiseksi sen ympärille on tosin rakennettu joitakin melko rumia toimistokolosseja. |
||
Sisällä kirkon ilmettä hallitsevat komeat, jylhät graniittipilarit ja kirkon tilan avaruus. |
|||
⚫ | Sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla on ajoittain ollut ongelma helsinkiläisille. Kirkon slaavilaisuus on saattanut haitata, ja joku onkin menneinä vuosina kokenut, että kirkko antaa liian venäläisen ilmeen koko Helsingin keskustalle. 1900-luvun alussa tämä ajattelutapa hävitti |
||
Sisällä kirkon ilmettä hallitsevat komeat, jylhät graniittipilarit ja kirkon tilan avaruus. Kirkon [[Ikoni|ikoneissa]] on myös yksi ns. [[ihmeitätekevä ikoni]] salin pohjoisseinällä. Se on helmikoristeinen [[Kozeltshanin Jumalanäiti]]-ikoni, joka on saatu kirkkoon Viipurista. |
|||
== Oma pyhä == |
== Oma pyhä == |
||
⚫ | Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri [[Aleksander Hotovitski]]lle pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui Stalinin vainon kohteeksi. Hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1937. Isä Aleksander kanonisoitiin eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1994. Kanonisoinnin teki [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksinen kirkko]]. Isä Aleksanderin muistopäivä on joka vuosi joulukuun 4. päivä. |
||
⚫ | Uspenskin katedraalin jumalanpalveluskielenä käytettiin pitkälle 1900-lukua [[kirkkoslaavi]]a. Vasta vuodesta 1990 alkaen on kielenä pääsääntöisesti ollut suomi. Pari kertaa vuodessa palvelukset toimitetaan kuitenkin perinteitä vaalien myös kirkkoslaaviksi: kirkon vihkimisen vuosipäivänä 25.lokakuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina sekä [[Tuomas (apostoli)|apostoli Tuomaan]] sunnuntaina, eli ensimmäisenä pääsisäisen jälkeisenä sunnuntaina. |
||
⚫ | Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri [[Aleksander Hotovitski]]lle pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui |
||
⚫ | Uspenskin katedraalin jumalanpalveluskielenä käytettiin pitkälle 1900-lukua [[kirkkoslaavi]]a. Vasta vuodesta 1990 alkaen on kielenä pääsääntöisesti ollut suomi. Pari kertaa vuodessa palvelukset toimitetaan kuitenkin perinteitä vaalien myös kirkkoslaaviksi: kirkon vihkimisen vuosipäivänä 25.lokakuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina sekä [[Tuomas (apostoli)|apostoli Tuomaan]] sunnuntaina, eli ensimmäisenä pääsisäisen jälkeisenä sunnuntaina |
||
== Suosittu vierailukohde == |
== Suosittu vierailukohde == |
||
Kirkko on erittäin suosittu turistikohde. Vuosittain kirkossa vierailee lähes puoli miljoonaa matkailijaa ja kirkko on myös monien virallisten vierailijoiden tutustumiskohde. Kirkossa pidetään myös lukuisia itäisen ja läntisen perinteen mukaisia konsertteja ja järjestetään kirkollista kulttuuria käsitteleviä seminaareja ja esitelmiä. |
Kirkko on erittäin suosittu turistikohde. Vuosittain kirkossa vierailee lähes puoli miljoonaa matkailijaa ja kirkko on myös monien virallisten vierailijoiden tutustumiskohde. Kirkossa pidetään myös lukuisia itäisen ja läntisen perinteen mukaisia konsertteja ja järjestetään kirkollista kulttuuria käsitteleviä seminaareja ja esitelmiä. |
||
⚫ | |||
Katso myös Uspenskin katedraalin nettisivut Helsingin ortodoksisen seurakunnan Internet-osoitteesta: |
|||
-> [http://www.ort.fi/helsinki/fin/usp-yla.htm Uspenkin katedraali] |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
* Petri Piiroinen (toim.): Ortodoksisuutta eilen ja tänään. Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-2002, Helsinki 2002 |
* Petri Piiroinen (toim.): Ortodoksisuutta eilen ja tänään. Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-2002, Helsinki 2002 |
||
* Irinja Nikkanen: Ikkuna kirkkauteen - Window to heaven, 1977 |
* Irinja Nikkanen: [[Ikkuna kirkkauteen (esite)|Ikkuna kirkkauteen - Window to heaven]], 1977 |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
⚫ | |||
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta]] |
|||
* [[Kozeltshanin Jumalanäiti]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
⚫ | |||
* Helsingin ortodoksinen seurakunta: [http://hos.fi/www/fi/Kirkot_toiminta-alueet/UspenskinKatedraali/index.php Uspenskin katedraali] |
|||
⚫ | |||
{{Koordinaatit|60|10|06|N|24|57|36|E|type:landmark_region:FI}} |
{{Koordinaatit|60|10|06|N|24|57|36|E|type:landmark_region:FI}} |
||
{{Katedraalit}} |
{{Katedraalit}} |
||
[[Luokka:Helsingin ortodoksinen seurakunta]] |
|||
[[Luokka:Katedraalit]] |
[[Luokka:Katedraalit]] |
||
[[Luokka:Kirkkorakennukset]] |
[[Luokka:Kirkkorakennukset]] |
Nykyinen versio 5. marraskuuta 2020 kello 11.48
Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali.
Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko
Kirkon nimi tulee slaavinkielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee kuolonuneen nukkumista. Katedraali onkin pyhitetty Neitsyt Marian (Jumalansynnyttäjän) kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa 15. elokuuta. Kyseinen päivä onkin samalla Uspenskin katedraalin praasniekka- eli temppelijuhlapäivä.
Uspenskin punaisesta tiilestä rakennettu katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Kirkossa on neljätoista kullattua liekin muotoista kupolia. Kirkko on rakennettu Katajanokan kallioiselle kukkulalle ja siunattu käyttöönsä v. 1868.
Kirkon on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy ortodoksisen kirkon bysanttilainen perinne.
Keskeinen sijainti
Sijainti keskeisellä ja näkyvällä paikalla on ajoittain ollut ongelma helsinkiläisille. Kirkon slaavilaisuus on saattanut haitata, ja joku onkin menneinä vuosina kokenut, että kirkko antaa liian venäläisen ilmeen koko Helsingin keskustalle. 1900-luvun alussa tämä ajattelutapa hävitti muun muassa Suomenlinnan upean Pyhän Aleksanteri Nevskin (Nevalaisen) ortodoksisen kirkon, kun sen arkkitehtuuri muutettiin ”paremmin suomalaisuuteen sopivaksi”. Onneksi Uspenski on saanut säilyttää ulkoisen olemuksensa. Kirkon naamioimiseksi ja piilottamiseksi sen ympärille on tosin rakennettu joitakin melko rumia toimistokolosseja.
Sisällä kirkon ilmettä hallitsevat komeat, jylhät graniittipilarit ja kirkon tilan avaruus.
Oma pyhä
Katedraalin alakerrassa on kirkkosali ja pappismarttyyri Aleksander Hotovitskille pyhitetty kappeli. Ukrainassa syntynyt isä Aleksander Hotovitski toimi kirkkoherrana Helsingin seurakunnassa vuosina 1914 – 1917. Sittemmin hän toimi kirkollisissa tehtävissä Venäjällä ja joutui Stalinin vainon kohteeksi. Hänet teloitettiin ampumalla vuonna 1937. Isä Aleksander kanonisoitiin eli luettiin pyhien joukkoon kuuluvaksi vuonna 1994. Kanonisoinnin teki Venäjän ortodoksinen kirkko. Isä Aleksanderin muistopäivä on joka vuosi joulukuun 4. päivä.
Uspenskin katedraalin jumalanpalveluskielenä käytettiin pitkälle 1900-lukua kirkkoslaavia. Vasta vuodesta 1990 alkaen on kielenä pääsääntöisesti ollut suomi. Pari kertaa vuodessa palvelukset toimitetaan kuitenkin perinteitä vaalien myös kirkkoslaaviksi: kirkon vihkimisen vuosipäivänä 25.lokakuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina sekä apostoli Tuomaan sunnuntaina, eli ensimmäisenä pääsisäisen jälkeisenä sunnuntaina.
Suosittu vierailukohde
Kirkko on erittäin suosittu turistikohde. Vuosittain kirkossa vierailee lähes puoli miljoonaa matkailijaa ja kirkko on myös monien virallisten vierailijoiden tutustumiskohde. Kirkossa pidetään myös lukuisia itäisen ja läntisen perinteen mukaisia konsertteja ja järjestetään kirkollista kulttuuria käsitteleviä seminaareja ja esitelmiä.
Kirjallisuutta
- Petri Piiroinen (toim.): Ortodoksisuutta eilen ja tänään. Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827-2002, Helsinki 2002
- Irinja Nikkanen: Ikkuna kirkkauteen - Window to heaven, 1977
Katso myös
- Uspenskin katedraali panoraamakuvana (Katsomiseen tarvitset QuickTime-ohjelman.)
- Helsingin ortodoksinen seurakunta
- Kozeltshanin Jumalanäiti
Aiheesta muualla
- Helsingin ortodoksinen seurakunta: Uspenskin katedraali
- Uspenskin katedraalin jumalanpalvelukset
Koordinaatit:
Hae kohde Google Eartista
Suomen ortodoksiset katedraalit |