Toiminnot

Ero sivun ”Sanctus” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
p (siirsi sivun ”Sanktus” uudelle nimelle ”Sanctus”)
(ei mitään eroa)

Versio 6. tammikuuta 2009 kello 13.16

Sanktus on osa ortodoksisen liturgian eukaristiaa.

Sanktus seuraa heti prefation jälkeen, jolloin kirkossa oleva seurakunta laulaa ylistysveisun:

Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot,
täynnä on taivas ja maa Sinun kunniaasi. (Jes.6:3)
Hoosianna korkeuksissa.
Siunattu olkoon Hän, joka tukee Herran nimeen.
Hoosianna korkeuksissa. (Joh.12:13)

Seurakunta yhtyy Jumalan suuruuden edessä veisattavaan veisuun ja liittää siihen oman avuksihuutonsa ja ylistyksensä, koska sana hoosianna merkitsee suomeksi auta, pelasta. Hoosiannalla tervehdittiin niin Jumalaa kuin kuningasta.

Tämä artikkeli on osa sarjasta, jonka otsikko on:
Liturgia
Liturgiaan valmistautuminen
Liturgiset esineet | Jumalanpalveluspuvut | Proskomidi | Hetket | Suitsuttaminen
Opetettavien liturgia
Alkusiunaus | Suuri ektenia | Antifonit eli Vuorolaulut | 1. Psalmi 103 | 2. Psalmi 146 | 3. Jumalan ainokainen kuolematon poika ja Sana | Autuuden lauseet | Pieni saatto | Troparit ja kontakit | Pyhän Kolminaisuuden virsi eli Trisagion | Epistola eli Apostoliset kirjeet | Evankeliumi | Opetuspuhe | Hartauden ektenia | Vainajien ektenia | Opetettavien ektenia
Uskovaisten liturgia
Kerubiveisu | Suuri saatto | Anomusektenia | Proskomidirukous | Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus

EUKARISTIA ALKAA
1. Anafora eli Lahjain ylentämisen rukous
a. Kehotukset | b. Prefatio | c. Sanctus | d. Anamnesis | e. Epiklesis | f. Muuttuminen | g. Intercessio - Esirukoukset
2. Anomusektenia | 3. Herran rukous | 4. Ehtoollinen
Ambonin takainen rukous | Antidora | Psalmi 34 | Loppusiunaus