Ero sivun ”Trifon Petsamolaisen luostari (näyttely)” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (21 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Trifon petsamolainen.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]], kolttien valistaja''<br><small>''Kuva: Suomen Kansallisarkisto''</small></center>]] |
[[Kuva:Trifon petsamolainen.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]], kolttien valistaja''<br><small>''Kuva: Suomen Kansallisarkisto''</small></center>]] |
||
| ⚫ | Trifon Petsamolaisen [[Petsamon luostari|Pyhän Kolminaisuuden luostari]] täytti 475 vuotta vuonna 2008. Tämän kunniaksi Murmanskin alueen maakuntamuseo kokosi luostarista kertovan näyttelyn, joka esitettiin museossa vuonna 2008 ja joka saatiin myös Suomeen. Näyttelykiertue alkoi Suomen Kansallisarkistosta, jonka jälkeen se lähti kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Näyttelyssä oli mahdollisuus tutustua monesti uudelleen rakennetun [[luostari]]n harvinaiseen, historialliseen aineistoon. |
||
| ⚫ | |||
== Petsamon luostari == |
== Petsamon luostari == |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Trifon Petsamolaisen Pyhän Kolminaisuuden luostari on maailman pohjoisin ortodoksinen [[luostari]]. Luostari on vuosisatojen ajan levittänyt kristinuskon sanomaa paikallisväestön keskuudessa ja toiminut Venäjän luoteisten raja-alueiden talous- ja kulttuurikeskuksena. Vuosisatojen aikana tapahtuneet monet muutokset ja mullistukset kuten sodat ja vallankumous ovat vaikuttaneet myös luostarin elämään. Petsamon luostari tuhoutui kolmesti, mutta Pyhään Trifoniin luottaneiden [[munkki]]en ansiosta se rakennettiin aina uudelleen. Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]] on Kuolanmaan arvostetuimpia [[pyhä|pyhiä]]. |
||
== Suomen Kansallisarkiston näyttely == |
|||
| ⚫ | |||
== Näyttely == |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Murmanskin alueen valtionarkistosta saadut materiaalit |
||
[[Kuva:P g kappeli.jpg|210px|thumb|left|<center><small>Pyhän [[Georgios Voittaja]]n kappeli Njavdemassa (Neidenissä / Näätämössä), ainoa Petsamon luostarin rakennuksista, joka on säilynyt meidän päiviimme.<br>''Lähde:Suomen Kansallisarkisto''</small></center>]] |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Murmanskin alueen valtionarkistosta saadut materiaalit valaisivat luostarin talouselämää ja sivistystoimintaa 1500-luvulta 1900-luvulle. Luostarin nykypäivästä kertovat valokuvat oli saatu luostarin nykyiseltä esimieheltä isä Danielilta. Näyttelyn yhteydessä Murmanskin alueen maakuntamuseossa esitettiin myös Petsamon alueen taide- ja pyhäkoulujen kasvattien Pyhästä Trifonista kertovia töitä. |
||
Näyttely sai Murmanskissa laajaa huomiota ja sen kävijämäärä ylitti 45 000 näyttelyvieraan rajan. |
Näyttely sai Murmanskissa laajaa huomiota ja sen kävijämäärä ylitti 45 000 näyttelyvieraan rajan. |
||
<br><br> |
|||
== Näyttelykiertue Suomessa == |
== Näyttelykiertue Suomessa == |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Näyttely on avoinna Suomen Kansallisarkiston päärakennuksen aulassa 14.4.–31.5.2010 ma-pe klo 9-18<br>Osoite: Rauhankatu 17, 00170 Helsinki. |
|||
<!--== Helsingin näyttelyvinkki == |
|||
== Näyttelyvinkki == |
|||
[[Kuva:Inkeri vaakuna.jpg|110px|thumb|left|<center><small>Inkerin vaakuna on myös ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.</small></center>]] |
[[Kuva:Inkeri vaakuna.jpg|110px|thumb|left|<center><small>Inkerin vaakuna on myös ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.</small></center>]] |
||
''Trifon Petsamolaisen luostari näyttely on Helsingissä sijoitettu Suomen Kansallisarkiston päärakennuksen aulanurkkaukseen, melko pienelle alueelle. Näyttelyssäkävijän kannattaa ehdottomasti laskeutua kerros Kansalliskirjaston upeissa portaikossa alaspäin (sekin jo hieno kokemus sinänsä) ja vierailla tunnelmallisessa näyttelysalissa paraikaa esillä olevassa, vaikuttavassa ja laajassa '''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttelyssä, joka kertoo inkerinsuomalaisten orjantappuraisesta kohtalosta. Näyttelyssä tarkastellaan Inkerinmaan vaiheita suomalaisuuden näkökulmasta osana Ruotsin ja Venäjän historiaa.'' |
''"Trifon Petsamolaisen luostari" näyttely on Helsingissä sijoitettu Suomen Kansallisarkiston päärakennuksen aulanurkkaukseen, melko pienelle alueelle. Näyttelyssäkävijän kannattaa ehdottomasti laskeutua kerros Kansalliskirjaston upeissa portaikossa alaspäin (sekin jo hieno kokemus sinänsä) ja vierailla tunnelmallisessa näyttelysalissa paraikaa esillä olevassa, vaikuttavassa ja laajassa '''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttelyssä, joka kertoo inkerinsuomalaisten orjantappuraisesta kohtalosta. Näyttelyssä tarkastellaan Inkerinmaan vaiheita suomalaisuuden näkökulmasta osana Ruotsin ja Venäjän historiaa.'' |
||
''Näyttelyyn on koottu harvinaista Inkeriä ja inkerinsuomalaisia koskevia asiakirjoja, valokuvia ja esineitä. Suomalainen aineisto on peräisin Kansallisarkistosta, Ulkoasiainministeriön arkistosta, Sotamuseosta, Suomen Inkerin Liiton ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Venäläinen aineisto on lähtöisin maan eri arkistosta. Näyttelyn on suunnitellut tutkija Toivo Flink.'' |
''Näyttelyyn on koottu harvinaista Inkeriä ja inkerinsuomalaisia koskevia asiakirjoja, valokuvia ja esineitä. Suomalainen aineisto on peräisin Kansallisarkistosta, Ulkoasiainministeriön arkistosta, Sotamuseosta, Suomen Inkerin Liiton ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Venäläinen aineisto on lähtöisin maan eri arkistosta. Näyttelyn on suunnitellut tutkija Toivo Flink.'' |
||
'''''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 16.2.–30.4.2010 ti-pe klo 11–17. Mikäli haluaa tutustua molempiin näyttelyihin samalla kertaa, niin kannattaa huomioida, että Suomen Kansallisarkiston Inkeri-näyttely avautuu vasta klo 11:00, siis kaksi tuntia myöhemmin kuin Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely. Huomatkaa myös, että Inkeri-näyttely on avoinna vain huhtikuun, kun taas Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely jatkuu toukokuun loppuun saakka.'' |
'''''Inkeri 1860-luvulta nykypäivään''' näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 16.2.–30.4.2010 ti-pe klo 11–17. Mikäli haluaa tutustua molempiin näyttelyihin samalla kertaa, niin kannattaa huomioida, että Suomen Kansallisarkiston Inkeri-näyttely avautuu vasta klo 11:00, siis kaksi tuntia myöhemmin kuin Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely. Huomatkaa myös, että Inkeri-näyttely on avoinna vain huhtikuun, kun taas Trifon Petsamolaisen luostarin näyttely jatkuu toukokuun loppuun saakka.''--> |
||
* <small>''[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää 04/2010]]''</small> |
* <small>''[[Käyttäjä:Soili|Soili Mustapää 04/2010]]''</small> |
||
| Rivi 35: | Rivi 35: | ||
* Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]] |
* Pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen]] |
||
== Linkkejä == |
|||
* [http://days.pravoslavie.ru/Hram/1036.htm Trifon Petsamolaisen luostarin kotisivut] (ven.) |
|||
[[Luokka:Petsamo]] |
[[Luokka:Petsamo]] |
||
Nykyinen versio 14. joulukuuta 2021 kello 18.01
Kuva: Suomen Kansallisarkisto
Trifon Petsamolaisen Pyhän Kolminaisuuden luostari täytti 475 vuotta vuonna 2008. Tämän kunniaksi Murmanskin alueen maakuntamuseo kokosi luostarista kertovan näyttelyn, joka esitettiin museossa vuonna 2008 ja joka saatiin myös Suomeen. Näyttelykiertue alkoi Suomen Kansallisarkistosta, jonka jälkeen se lähti kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Näyttelyssä oli mahdollisuus tutustua monesti uudelleen rakennetun luostarin harvinaiseen, historialliseen aineistoon.
Petsamon luostari
Trifon Petsamolaisen Pyhän Kolminaisuuden luostari on maailman pohjoisin ortodoksinen luostari. Luostari on vuosisatojen ajan levittänyt kristinuskon sanomaa paikallisväestön keskuudessa ja toiminut Venäjän luoteisten raja-alueiden talous- ja kulttuurikeskuksena. Vuosisatojen aikana tapahtuneet monet muutokset ja mullistukset kuten sodat ja vallankumous ovat vaikuttaneet myös luostarin elämään. Petsamon luostari tuhoutui kolmesti, mutta Pyhään Trifoniin luottaneiden munkkien ansiosta se rakennettiin aina uudelleen. Pyhittäjä Trifon Petsamolainen on Kuolanmaan arvostetuimpia pyhiä.
Näyttely
Näyttely oli koottu luostarin historiaan liittyvistä asiakirjoista, kuvista, valokuvista ja esineistä. Pitkän valmisteluprosessin teki erityisen hankalaksi se, että suurin osa luostarin historiasta kertovasta aineistosta tuhoutui 1900-luvulla.
Lähde:Suomen Kansallisarkisto
Näyttely perustui suurelta osin Murmanskin alueen maakuntamuseon kokoelmissa säilytettäviin aineistoihin. Toteuttamiseen osallistuivat lisäksi Murmanskin alueen valtionarkisto (GAMO), Murmanskin ja Montšegorskin hiippakunta sekä Nikelin kunnan aluemuseo.
Murmanskin alueen valtionarkistosta saadut materiaalit valaisivat luostarin talouselämää ja sivistystoimintaa 1500-luvulta 1900-luvulle. Luostarin nykypäivästä kertovat valokuvat oli saatu luostarin nykyiseltä esimieheltä isä Danielilta. Näyttelyn yhteydessä Murmanskin alueen maakuntamuseossa esitettiin myös Petsamon alueen taide- ja pyhäkoulujen kasvattien Pyhästä Trifonista kertovia töitä.
Näyttely sai Murmanskissa laajaa huomiota ja sen kävijämäärä ylitti 45 000 näyttelyvieraan rajan.
Näyttelykiertue Suomessa
Helsingin Suomen kansallisarkiston jälkeen "Trifon Petsamolaisen luostari" näyttely lähti kiertämään Mikkelin, Oulun ja Joensuun maakunta-arkistoihin. Kansallisarkiston näyttelyssä oli lisäksi Petsamoon liittyvää aineistoa Kansallisarkiston omista kokoelmista.