Athanasios Suuri

Athanasios Suuri
(kuva © Pyykkönen)

Pyhä Athanasios Suuri (eli noin vuosina 293 - 373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä. Hän osallistui Aleksandrian piispan diakonina Nikean ensimmäiseen yleiseen eli ekumeeniseen kirkolliskokoukseen ja herätti huomiota hyvällä Raamatun tuntemuksellaan ja erinomaisella väittelytaidollaan. Hän puolusti voimakkaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olennosta. Myöhemmin hänestä tuli tuon saman patriarkaatin piispa.

Elämä ja opetus

Athanasios syntyi noin vuonna 293 Aleksandriassa, Egyptissä. Piispan havaittua lapsen lahjakkaaksi, hän otti lapsen huollettavakseen ja kasvatettavakseen. Athanasios vihittiin diakoniksi ja tässä arvossa hän sitten osallistui piispansa kanssa Nikean ensimmäiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna 325. Kokous käsitteli pääasiassa areiolaisuutta, pappi Areioksen luomaa vaikeaa ja nopeasti leviävää harhaoppia.

Kirkolliskokouksen jälkeen piispa kuoli ja Athanasios valittiin Aleksandrian piispaksi vaikka hän pitkään kieltäytyi tästä tehtävästä. Hän oli vain 28-vuotias, kun hänet vihittiin piispaksi.

Areiolaisten aiheuttamat levottomuudet leimasivat voimakkaasti Athanasioksen piispuuden alkutaivalta. Monenlaisia syytöksiä esitettiin Athanasiosta kohtaan ja monien tällaisten tilanteiden jälkeen keisari karkotti hänet Galliaan Trierin kaupunkiin, jossa hän eli maanpaossa useita vuosia.

Paluuyritys ei onnistunut ja hän siirtyi vapaaehtoiseen maanpakolaisuuteen Roomaan. Samaan aikaan areiolaiset vainosivat ja tappoivat oikean uskon tunnustajia ja puolustajia Aleksandriassa. Seitsemän vuoden päästä Athanasios palasi Aleksandriaan ja yritti rauhanomaisin keinoin saada muutoksia aikaan. Turhaan.

Sekasorto jatkui ja Athanasios vetäytyi Egyptin erämaahan, jossa hän kirjoitti runsaasti kirjoituksia ja opetuksia, joista paljon on säilynyt. Samalla hän kirjoituksillaan johti kirkkoa ja antoi intoa ja voimaa totuuden puolustajille.

Keisarin vaihtuessa julmuudet ja vainot jatkuivat. Athanasioksen paluu takaisin vaihtui jälleen paoksi Egyptin erämaihin. Vainoojakeisarin kuoltua Athanasios palasi ja pakeni vuoron perään. Viimein keisari suostui välttääkseen epäjärjestyksen ja kapinoinnin siihen, että Athanasios palasi piispanvirkaansa, jossa hän taistelikin sitten innokkaasti aina kuolemaansa asti areiolaisuutta vastaan.

Athanasios Suuri kuoli 80-vuotiaana vuonna 373.

Merkitys kirkolle ja muistopäivä

Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä, ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisina muistopäivinään 18. tammikuuta ja 2. toukokuuta.

Tropari ja kontakki

Pyhät Athanasios ja Kyrillos Aleksandrialaiset

Tropari, 3. säv.

Te osoittauduitte todellisen uskon esitaistelijoiksi, | te hävititte valheopetukset, oi voittoisat taistelijat. | Te rikastutitte maailmaa jumalisuudella, yleismaailmallisen Kirkon kaunistukset. | Nyt te asutte Kristuksen, meidän Jumalamme luona, || joka teidän rukouksienne kautta antaa meille suuren armonsa.

Kontakki, 2. säv.

Te istutitte todellisen uskon opit kitkien valheopetuksen juurineen. | Hengellä te lisäsitte uskon siemenen. || Siksi laulamme ylistystä teille, oi Athanasios ja Kyrillos.

Tropari ja kontakki

Pyhän Athanasios Suuren reliikkien siirto 2.5.

Tropari, 3. säv.

Oi esipaimen Athanasios, sinä olit ortodoksisuuden pylväs | tukien Kirkkoa jumalallisilla opeillasi.| Sinä julistit Pojan olevan yhtä olemusta Isän kanssa, | ja saatoit Areioksen häpeään. || Oi kunniakas Isä, ano Kristukselta, meidän Jumalaltamme meille suurta armoa.

Kontakki, 2. säv.

Sinä istutit oikean uskon opin, | ja kitkit valheopetuksen okaat. | Sinä kastelit uskon siemeniä Hengen sateella, oi kunniakas isä. || Siksi me kutsumme sinua siunatuksi.

Minea

• Minea 18.1.

HAP

Katso myös

• Minea 2.5.
• Aleksandrian pyhät Atanasios ja Kyrillos (opetuspuhe) - kirj. isä Rauno Pietarinen
• Video: Απολυτίκιον Αγίου Αθανασίου