Ero sivun ”Pappi” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Pappi''' (''Suomessa käytetään myös nimitystä '''pastori''''') (latinaksi:'' pastor'', kreikaksi:''ιερέας, πρεσδυτερος,'' venäjäksi: ''священник, ...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Pappi''' (''Suomessa käytetään myös nimitystä '''pastori''''') (latinaksi:'' pastor'', kreikaksi:''ιερέας, πρεσδυτερος,'' venäjäksi: ''священник, пресвитер иерей'') on [[piispa]]n kirkolliseen tehtävään [[Pappeus|pappeuden]] [[Sakramentti|sakramentissa]] vihkimä kanoniset ehdot täyttävä mies, joka toimittaa seurakunnissa [[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksia]], [[mysteerio]]ita (''[[Sakramentti|sakramentteja]]'') ja muita toimituksia sekä opettaa kristinuskoa ja sen totuuksia ja kristillisen elämän hyveitä. |
'''Pappi''' (''Suomessa käytetään myös nimitystä '''pastori''''') eli '''presbyteeri''' (latinaksi:'' pastor'', kreikaksi:''ιερέας, πρεσδυτερος,'' venäjäksi: ''священник, пресвитер иерей'') on [[piispa]]n kirkolliseen tehtävään [[Pappeus|pappeuden]] [[Sakramentti|sakramentissa]] vihkimä kanoniset ehdot täyttävä mies, joka toimittaa seurakunnissa [[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksia]], [[mysteerio]]ita (''[[Sakramentti|sakramentteja]]'') ja muita toimituksia sekä opettaa kristinuskoa ja sen totuuksia ja kristillisen elämän hyveitä. |
||
[[VT|Vanhassa testamentissa]] israelilaisilla ei aluksi ollut pappeja (''1.Moos.12:8''), mutta heidän saavuttuaan Kanaanin maahan, pappeus tuli leeviläisten tehtäväksi (''5.Moos.33:8, 10'') ja myöhemmin se rajoittui vain Aaronin sukuun (''4.Moos.16-17''). |
[[VT|Vanhassa testamentissa]] israelilaisilla ei aluksi ollut pappeja (''1.Moos.12:8''), mutta heidän saavuttuaan Kanaanin maahan, pappeus tuli leeviläisten tehtäväksi (''5.Moos.33:8, 10'') ja myöhemmin se rajoittui vain Aaronin sukuun (''4.Moos.16-17''). |
||
Versio 17. heinäkuuta 2008 kello 16.52
Pappi (Suomessa käytetään myös nimitystä pastori) eli presbyteeri (latinaksi: pastor, kreikaksi:ιερέας, πρεσδυτερος, venäjäksi: священник, пресвитер иерей) on piispan kirkolliseen tehtävään pappeuden sakramentissa vihkimä kanoniset ehdot täyttävä mies, joka toimittaa seurakunnissa jumalanpalveluksia, mysteerioita (sakramentteja) ja muita toimituksia sekä opettaa kristinuskoa ja sen totuuksia ja kristillisen elämän hyveitä.
Vanhassa testamentissa israelilaisilla ei aluksi ollut pappeja (1.Moos.12:8), mutta heidän saavuttuaan Kanaanin maahan, pappeus tuli leeviläisten tehtäväksi (5.Moos.33:8, 10) ja myöhemmin se rajoittui vain Aaronin sukuun (4.Moos.16-17).
Uudessa testamentissa papilla tarkoitetaan yleensä juutalaista temppelipapistoon kuuluvaa (Luuk.1:5,8). Heprealaiskirjeen mukaan Jeesuksen uhri uudisti jumalanpalveluksen ja Jeesus oli siitä lähtien ylimmäinen pappi (Hepr.7-10).
Nykyään pappi on Kristuksen kirkon palvelija, joka on asetettu tähän papilliseen tehtäväänsä. Pappeja on joidenkin paikalliskirkkojen perinteessä hieman eri kategoriaa sen mukaan voiko hän ottaa vastaan synnintunnustuksen vai ei tai voiko hän pitää opetuspuheen (saarnan) vai ei.
Pappi on ortodoksisessa kirkossa pääsääntöisesti avioliitossa. Meillä on kuitenkin perinteestä poiketen myös ns. selibaattipappeja, jotka eivät ole avioliitossa, eivätkä kuulu luostaripapistoon. He eivät voi enää avoitua menettämättä pappeuttaan, mutta he eivät ole antaneet samanlaista selibaattilupausta, kuin luostaripapisto on antanut.
Papille määrätyt korkeat vaatimukset on lueteltu Raamatussa 1. Timoteuksen kirjeessä (1.Tim.3:8-13). Myös ekumeenisten kirkolliskokousten kanoneissa on säädöksiä papeista ja papistosta.
Luostarissa toimivaa pappia, joka on samalla munkki, nimitetään pappismunkiksi.
Pappi voi saada erillisen arvonimen hyvästä ja ansiokkaasta työstään kirkon parissa. Tällöin häntä nimitetääm rovastiksi. Lusotaripapistolla vastaava arvonimi on arkkimandriitta.
Isä on kaikkien papistoon kuuluvien yleinen puhutteluarvonimi - isä Mikko, isä Timo, jne.