Kirkottaminen

Kun lapsen syntymästä on kulunut 40 päivää, lapsi ja äiti pitäisi ortodoksisen perinteen mukaisesti kirkottaa. Äiti kummin saattamana tuo lapsensa ja itsensä kirkkoon kirkotettavaksi eli aloittamaan kirkollisen elämän (Luuk:2:27).

Usein kirkottaminen tapahtuu kasteen jälkeen.

Kirkottaminen voi tapahtua joko palveluksen alussa tai esimerkiksi pienen saaton yhteydessä. Kirkottamisessa pappi tulee kirkon ovelle äitiä ja lasta vastaan ja lukee siellä rukouksia äidin ja lapsen puolesta. Mikäli lapsi on kastettu, pappi ottaa lapsen ja tekee sillä ristin kirkon ovella ja lausuu rukouksen:

”Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (etunimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”

Sen jälkeen pappi vie lapsen kirkkoon pysähtyen ensin keskellä kirkkoa ja lausuen tuon edellä mainitun rukouksen.

Lapsi viedään vielä pyhälle portille. Pappi laskee lapsen maahan portin eteen ja lausuu rukouksen. Aikaisemmin poikalapsi vietiin pyhään alttariin, mutta nykyään tästä käytännöstä on Suomen ortodoksisessa kirkossa valitettavasti luovuttu.

Rukouksien ja siunauksen jälkeen pappi antaa lapsen äidille kirkosta pois vietäväksi. Kaava saattaa joillakin papeilla olla joissakin kohdin hieman lyhyempikin, mutta pääpiirteissään sen tulisi tapahtua edellä olevan mukaisesti.

Mikäli suinkin on mahdollista, äiti ja lapsi - siis molemmat - voivat osallistua tai paremminkin olisi toivottavaa, että he osallistuvat liturgian lopussa ehtoolliselle. Aina se ei lapsen oman elämänrytmin (uni/ruoka) vuoksi kuitenkaan ole mahdollista.

Kirkottaminen on Suomessa saanut joskus erikoisia piirteitä esiin siitä käytävässä keskustelussa. Osittain syynä voi olla se, että tämä toimitus kuului aikaisemmin myös protestanttisen toisen kansankirkkomme kirkolliseen elämään. Siellä se sai erittäin "puritaanisia" piirteitä, joissa korostettiin erikoisesti äidin epäpuhtautta. Synnyttänyttä äitiä kutsuttiin jopa johonkin aikaan historian saatossa lapsi- tai saunavaimoksi, joka ei saanut osallistua töihin, ei syödä tai juoda yhdessä muiden kanssa eikä kätellä ketään etenkään miehiä. Jopa kaivosta veden hakeminenkin oli tällaiselta äidiltä kielletty. Lasta ja jopa äitiä pidettiin ennen kirkottamista pakanana, uskonnottomana. Myöhemmin tavalle yritettiin antaa toisenlainen sisältö, jossa synnyttäjä esittää Jumalalle kiitoksen onnellisesti tapahtuneen synnytyksen johdosta.

Ortodoksisessa kirkossa asia ei ole saanut tämän kaltaisia piirteitä, vaikka perinne meilläkin perustuu vanhoihin juutalaisiin hygieniatapoihin. Meillä kirkottamisessa on korostunut lapsen, uuden kirkon jäsenen seurakuntaelämään ottaminen ja kirkollisen elämän aloittaminen.

HAP

---

Kirkottamisen yhteydessä luettavat rukoukset

(lähde: Euhologion)

40. päivänä äiti (kummin saattamana) tuo lapsen seurakunnan pyhäkköön kirkotettavaksi; näin lapsi alkaa kirkollisen elämän.

Pappi tulee kirkon ovelle, jossa äiti lapsineen odottaa, ja sanoo:

Kiitetty on Jumalamme, alati, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä (3).

Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen.

Kaikki pyhä Kolminaisuus, armahda meitä. Herra, puhdista meidät synneistämme. Valtias, anna anteeksi rikkomuksemme. Pyhä, saavu parantamaan heikkoutemme Sinun nimesi tähden.

Herra, armahda. Herra, armahda. Herra, armahda.

Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Amen.

Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon Sinun nimesi. Tulkoon Sinun valtakuntasi. Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Sillä Sinun, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on valtakunta, voima ja kunnia nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

Viikon päivän tai päivän pyhän muiston tropari.

Kunnia … nyt…

Kaikkien pyhien ja Jumalansynnyttäjän esirukouksien tähden anna meille, Herra, Sinun rauhasi ja armahda meitä, ainoa armollinen.

Äiti kumartuu lapsensa kanssa ja pappi siunattuaan ristinmerkillä äidin pään koskettaa sitä lausuen:

Rukoilkaamme Herraa.

Herra, kaikkivaltias Jumala, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä, joka olet luonut sanallasi koko luomakunnan saattaen sen olemattomuudesta olemiseen, Sinua rukoilemme ja anomme: puhdista kaikesta synnistä ja saastasta palvelijattaresi (nimi), jota Sinä olet tahdostasi auttanut ja joka tulee pyhään seurakuntaasi, että hän tuomiotta voisi otollisena osallistua Sinun pyhiin salaisuuksiisi.

Hänestä syntynyttä lasta siunaa ja salli sen varttua, pyhitä se, ja lahjoita sille viisautta, harkintaa ja luonteen jaloutta. Sillä Sinä olet luonut sen ja suonut sille ymmärryksen valon,

(jos lapsi on kastamatta:

että se määräämälläsi ajalla olisi otollinen saamaan myös hengen valkeuden ja luettaisiin pyhään laumaasi)

ainoasyntyisen Poikasi tähden. Hänen ja kaikki pyhän, hyvän ja eläväksi tekevän Henkesi kanssa Sinä kiitetty olet nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

Rauha olkoon teille kaikille.

Kumartukaa Herran edessä.

Rukous äidin puolesta:

Herra meidän Jumalamme, joka ainosyntyisen Poikasi ihmiseksi tulemisen kautta saavuit pelastamaan ihmisten suvun, tule palvelijattaresi (nimi) luo ja tee hänet otolliseksi arvoisain pappien esirukousten tähden saamaan turva pyhästä katolisesta kirkostasi ja astumaan kunniasi temppeliin. Suo hänen tulla osalliseksi Kristuksesi kalliista ruumiista ja verestä. Pese puhtaaksi hänen ruumiinsa ja sielunsa neljänkymmenen päivän täyttyessä, että hän otollisena käymään pyhään temppeliisi ylistäisi kanssamme kaikki pyhää nimeäsi, Isä, Poika ja Pyhä Henki, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

Rukous lapsen puolesta, jonka pappi lausuu lasta siunaten.

Rukoilkaamme Herraa.

Herra meidän Jumalamme, jonka aviotatuntematon pyhä äitisi Maria neljäntenäkymmenentenä päivänä toi lapsena ollessasi lainalaiseen temppeliin ja jonka vanhurskas Simeon otti syliinsä, Sinä kaikki voimallinen Valtias ja kaiken Luoja, siunaa tämä eteesi tuotu lapsukainen. Anna hänen varttua kaikissa hyvissä ja Sinulle otollisissa töissä ja karkota hänestä ristisi merkillä kaikki vastustavat voimat, sillä Sinä, Herra, olet pienokaisten varjelija; että tämäkin lapsi tultuaan otolliseksi pyhään kasteeseen saavuttaisi valtakuntasi valittujen osan varjeltuna kanssamme, pyhän, yhtä olemusta olevan ja jakaantumattoman Kolminaisuuden armossa.

Sillä Sinulle sekä aluttomalle Isällesi ja kaikki pyhälle, hyvälle ja eläväksi tekevälle Hengellesi kuuluu kaikki kunnia, kiitos ja palvonta nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen.

Rauha olkoon teille kaikille.

Kumartukaa Herran edessä.

Jumala, kaikkivaltias Isä, joka mahtavaäänisimmän profeettasi Jesajan kautta olet ilmoittanut meille ainosyntyisen Poikasi ja Jumalamme lihaksi tulon Neitseestä, Hänen joka viimeisinä päivinä Sinun hyvästä tahdostasi ja Pyhän Hengen vaikutuksesta on mitattomassa laupeudessaan ihmisen pelastamiseksi tahtonut tulla lapseksi Jumalansynnyttäjästä ja, itse totisena lain antajana, pyhää lakiasi noudattaen on sallinut puhdistuspäivän täytyttyä tuoda itsensä pyhäkköön vanhurskaan Simeonin käsivarsille. Tämän salaisuuden esikuvan olemme oppineet tuntemaan ilmoitettuna profeetan puheessa hiilipihdeistä ja sama esikuva on meillä uskovilla armossa noudatettavana. Oi pienokaisia varjeleva Herra, siunaa nyt tämä lapsi, hänen vanhempansa ja kumminsa.

(Mikäli lapsi on kastamaton luetaan tämä:

Salli hänen otollisella ajalla uudestisyntyä vedestä ja Hengestä, lue hänet sanasta osallistuvien Kristuksesi mukaan nimitettyjen lampaittesi pyhään laumaan.)

Sillä Sinä asut korkeuksissa ja katsot nöyrien puoleen, ja Sinulle, Isä, Poika ja Pyhä Henki, me ylistystä kohotamme nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.

Jos lapsi on kastettu, pappi vastaanottaa hänet seurakuntaan; lapsen ollessa kastamaton seuraa päätössiunaus.

Pappi ottaa lapsen, tekee sillä ristin temppelin ovella ja lausuu:

Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (nimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

Pappi vie lapsen pyhäkköön lausuen:

Mutta minä saan tulla sinun temppeliisi suuren hyvyytesi tähden. Minä saan kumartaa pyhäkköösi päin, osoittaa sinulle kunnioitusta. (Ps. 5: 8).

Keskellä pyhäkköä:

Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (nimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

Ylistän sinua seurakunnan keskellä (Ps. 22: 23).

Pyhällä portilla:

Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (nimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

Ja pappi vie lapsen pyhään alttariin, jos se on poika, tai pysähtyy pyhälle portille lapsen ollessa tyttö, lausuen:

Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.

Pappi laskee lapsen pyhän portin eteen ja lausuu päätössiunauksen.

Pappi:

Kunnia olkoon Sinulle, Kristus Jumala, meidän toivomme, kunnia Sinulle.

Kristus, totinen Jumalamme, joka meidän pelastuksemme tähden laskeutui vanhurskaan Simeonin käsivarsille, puhtaimman ja viattomimman pyhän äitinsä esirukouksien tähden, kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin voimalla, kunniallisten taivaallisten ruumiittomien voimien tähden, kunniallisen, jalon profeetan, edelläkävijän ja kastajan Johanneksen, pyhien kunniakkaitten ja korkeasti kiitettyjen apostolien, pyhien kunniakkaitten ja jalosti voittaneiden marttyyrien, pyhien jumalankantaja-isiemme, pyhien ja vanhurskaiden Herran esivanhempien Joakimin ja Annan, (temppelin pyhän tai päivän pyhän) ja kaikkien pyhiensä rukouksien tähden, olkoon meille armollinen ja pelastakoon meidät hyvyydessään ja ihmisrakkaudessaan.

Pyhien isiemme rukouksien tähden, Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Amen.

Pappi siunaa lapsen otsan, suun ja rinnan Pyhän Kolminaisuuden nimeen ja antaa sen äidille.

Kummi kumarrettuaan kolmesti ottaa lapsen ja poistuu.

---

Katso koko teksti ja printattava pdf-versio ->Rukoukset 40. päivänä lapsen syntymän jälkeen.