Ero sivun ”Johannes Kukuzeles” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg|thumb|Johannes Kukuzeles |
[[Kuva:Johannes_kukuzeles01.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]][[Kuva:Johannes_kukuzeles02.jpg|250px|thumb|<center>''Pyhä Johannes Kukuzeles'', ikoni<br> <small>Foto© Pyykkönen</small></center>]] |
||
Pyhä ''Johannes Kukuzeles'' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa |
Pyhä '''Johannes Kukuzeles''' syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja. |
||
Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi |
Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi [[Konstantinopoli]]in keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (''1118-1143'') suosikiksi. |
||
== Hovilaulajasta Athos -munkiksi == |
|||
Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä. |
Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ''”Papuja ja herneitä.”'' Niinpä tuo nimi ''Kukuzeles'' (suomeksi: ''pavut ja herneet'') jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä. |
||
| Rivi 13: | Rivi 15: | ||
Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ''”paljastui”'' ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa. |
Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ''”paljastui”'' ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa. |
||
Igumeni kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää. |
[[Igumeni]] kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää. |
||
== Jumalanäidin ilmestyy Johannekselle == |
|||
| ⚫ | Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta. |
||
| ⚫ | Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi [[kliiros|kliiroksen]] oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa [[akatistos]]ta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ''”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.”'' Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – ''Koukozelissan'' - kautta. Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen [[ikoni]] on sijoitettu pyhän [[Athanasios Athoslainen|Athanasioksen]] luostarin [[lavra]]an. |
||
| ⚫ | |||
Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön. |
Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön. |
||
| Rivi 23: | Rivi 25: | ||
Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira|stikiiroihin]], [[Tropari|tropareihin]] ja [[Kontakki|kontakkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa. |
Hän järjesteli ja sovitti melodioita [[Stikiira|stikiiroihin]], [[Tropari|tropareihin]] ja [[Kontakki|kontakkeihin]]. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa. |
||
Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa |
Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa [[arkkienkeli]]n kirkkoon. Tarkkaa aikaa ei tiedetä, milloin hän kuoli, mutta se on ajaotettu akaan ennen vuotta 1341. |
||
== Muistopäivä == |
|||
| ⚫ | |||
Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään. |
Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään. |
||
[[:Käyttäjä|HAP]] |
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]] |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Bysanttilaiset sävelmät]] |
|||
* [[Suomen bysanttilaisen musiikin seura]] |
|||
[[Luokka: Kirkkomusiikki]] |
|||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
[[Luokka:1200-luvun pyhät]] |
|||
[[Luokka:1300-luvun pyhät]] |
|||
[[Luokka:Lokakuu]] |
|||
Nykyinen versio 21. elokuuta 2013 kello 16.22
Pyhä Johannes Kukuzeles syntyi Nykyisen Albanian alueella silloisessa Bulgariassa Dirrachiassa. Hänestä tuli merkittävä bysanttilaisen musiikin uudistaja.
Johanneksella oli kaunis ääni ja sen vuoksi hän pääsi Konstantinopoliin keisarin hovin kuoron ykköslaulajaksi ja samalla keisari Johannes II Komneoksen (1118-1143) suosikiksi.
Hovilaulajasta Athos -munkiksi
Hovin kuoron ylellisyys ja loistokkuus vaivasivat hurskasta nuorta miestä. Kerran, kun häneltä kysyttiin, mitä hän oli syönyt päivälliseksi, hän vastasi: ”Papuja ja herneitä.” Niinpä tuo nimi Kukuzeles (suomeksi: pavut ja herneet) jäi hänelle lisänimeksi lopun ikäänsä.
Johannes alkoi etsiä keinoja, kuinka selvitä hovin kuoron houkutuksista sekä keisarin mahdollisesti järjestämästä avioliitosta. Jumalan johdatuksesta Johannes tapasi erään Athoksen luostarin igumenin, joka oli Konstantinopolissa luostarin asioilla. Johannes kertoi vanhukselle palavan halunsa jättää hovin kuoro. Vanhus siunasi tämän ja hän pyysi Johannesta tulemaan Pyhälle Vuorelle, Athokselle, missä Johannes vihittiin munkiksi.
Hänen kuuliaisuustehtäviinsä kuului luostarin vuohien paimentaminen. Hän vei usein laumansa laiduntamaan Pyhän Vuoren syrjäisille seuduille, missä hän voi samalla rauhassa rukoilla, ylistää Jumalaa ja laulaa jumalallisia veisuja yksinäisyydessään. Lumoutuneina hänen enkelimäisestä laulustaan vuohet kerääntyivät hänen ympärilleen aivan kuin kuunnellakseen ihanaa laulua.
Vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään Johannes ei paljastanut lahjaansa muulle veljestölle. Kerran kuitenkin erämaassa liikkuneet ihmiset kuulivat hänen lauluaan ja kertoivat siitä igumenille ja näin Johannes ”paljastui” ja selvisi, että hän oli ollut laulamassa keisarin hovikuorossa. Kyynelehtien hän anoi, että saisi pysyä erämaassa laumansa kanssa.
Igumeni kuitenkin pelästyi kuulleessaan, että hän oli vienyt mukanaan Pyhälle Vuorelle keisarin suosikkilaulajan ja pakotti Johanneksen palaamaan takaisin kuoroon. Haluten välttää keisarin vihastumisen igumeni lähti mukaan Konstantinopoliin selittämään asiaa keisarille ja pyytämään, ettei keisari vaarantaisi nuoren miehen hurskasta elämää.
Jumalanäidin ilmestyy Johannekselle
Tämän jälkeen Johannes kilvoitteli viikot erämaassa ja lauloi kliiroksen oikealla puolella aina sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Kerran laulettaessa akatistosta Jumalansynnyttäjälle Johannes sai suuren armonlahjan. Hän näki unessa Jumalanäidin, joka sanoi hänelle: ”Iloitse Johannes äläkä lopeta laulamista. Sen vuoksi en sinua hylkää.” Tämän jälkeen hän laittoi Johannekselle käteen kultaisen kolikon ja hävisi. Kolikko oli Johanneksella kädessä, kun hän heräsi. Tämä kolikko on myös usein kuvattu hänen ikoniinsa ja monia ihmeitä on tapahtunut niin kultakolikon kuin tämän ikoninkin – Koukozelissan - kautta. Tämä pyhän Johannes Kukuzeleksen ikoni on sijoitettu pyhän Athanasioksen luostarin lavraan.
Jumalanäiti ilmestyi pyhälle Johannekselle vielä uudemman kerran ja paransi hänen jalkansa, joiden kivut johtuivat runsaasta ja pitkäaikaisesta seisomisesta kirkossa. Pyhä Johannes käyttikin jäljellä olevat elämänsä päivistä huomattaviin askeettisiin ponnistuksiin ja osallistui voimakkaasti kirkkolaulutyöhön.
Hän järjesteli ja sovitti melodioita stikiiroihin, tropareihin ja kontakkeihin. Hän toimitti tekstejä kirkkolauluihin ja kirjoitti itsekin tropareja. Joitakin hänen sävellyksiään on useissa häneltä jälkeen jääneissä kirjoissa ja käsikirjoituksissa.
Pyhä Johannes tiesi kuolemansa lähestyvän ja viimeisenä toiveenaan hän pyysi tulla haudatuksi rakentamaansa arkkienkelin kirkkoon. Tarkkaa aikaa ei tiedetä, milloin hän kuoli, mutta se on ajaotettu akaan ennen vuotta 1341.
Muistopäivä
Pyhän Johanneksen muistopäivä on lokakuun 1. päivä sekä aina 10. perjantai pääsiäisen jälkeen. Kirkkolaulajat pitävät pyhää Johannes Kukuzelestä omana suojeluspyhänään.