Ero sivun ”Halkin teologinen seminaari” versioiden välillä

Nykyinen versio 28. syyskuuta 2010 kello 13.57

Halkin pappisseminaari on Konstantinopolin edustalla sijaitsevalla saarella oleva ekumeenisen patriarkaatin teologinen koulu. Vähemmistöjen taistellessa oikeuksistaan Turkissa pappisseminaari on noussut tämän taistelun kansainväliseksi symboliksi, johon presidentti Obamakin puuttui Turkin vierailullaan. Turkin neuvotellessa EU-jäsenyydestä yhtenä kynnyskysymyksenä on maan ihmisoikeuksien parantaminen, muun muassa Halkin uudelleen avaaminen.

Halkin historia

Halkin seminaari Hope-kukkulalla
(© Petja Pyykkönen)

Halkin seminaarin kappeli, jonka takana on muun muassa patriarkkojen hautoja
(© Petja Pyykkönen)

Halkin seminaarin päärakennus
(© Petja Pyykkönen)

Näkymä Halkin seminaarin vanhempien oppilaiden huoneesta Marmaramerelle
(© Petja Pyykkönen)

Patriarkka Fotios Suuri (k.891) perusti Konstantinopolin eli nykyisen Istanbulin edustalla olevalle saarelle Pyhän Kolminaisuuden luostarin 800-luvun puolivälin jälkeen. Silloin alue vielä kuului Bysantin valtakuntaan.

Saari on osa Prinssisaaristoa Marmaranmerellä ja sen turkinkielinen nimi on Heybeliada, joka tarkoittaa satulalaukkua, jonka muodot löytyvät saaren profiilista. Halkin luostari sijaitsee saaren korkeimmalla Hope-kukkulalla, mikä on ihanteellinen paikka luostarille rauhallisuutensa takia. Sen ilmapiiri on täydellinen vastakohta Konstantinopolin vilskeelle.

Bysantin ortodoksinen kirkko koki kovia aikoja islamilaisten ottomaanien vallatessa sen alueet 1400-luvun puolivälin jälkeen. Kristillistä toimintaa rajoitettiin ja heitä vainottiin. Jotta kansa ei olisi ryhtynyt kapinoimaan, osa kirkon toiminnasta sallittiin. Pyhän Kolminaisuuden luostarin yhteydessä aloitti toimintansa Halkin teologinen seminaari vuonna 1844. Kreikan vuoden 1881 vallankumous aiheutti molemminpuolisia väkivaltaisuuksia turkkilaisen ja kreikkalaisen siviiliväestön kesken ja tästä kärsi myös Halkin seminaari. Alue on kokenut myös useita maanjäristyksiä, jotka aiheuttivat seminaarin rakennuksille merkittävää vahinkoa.

Halkin seminaarissa toimi sekä alemman asteen seminaari että teologinen korkeakoulu. Vuonna 1971 Turkin perustuslakituomioistuin katsoi yksityiskorkeakoululain perusteella, että useimmat Turkin yksityisistä korkeakouluista tuli liittää valtion yliopistoihin tai lakkauttaa. Halkin teologinen korkeakoulu lakkautettiin, mutta seminaariosuus säilyi. Seminaarilla tosin ei ole yhtään opiskelijaa, johtaja kylläkin. Tällä hetkellä ensimmäistä kertaa Halkin historiassa miehille tarkoitetun seminaarin varajohtajana on Turkin opetusministeriön asettamana nainen. Virallisesti seminaari on siis yhä toiminnassa. Asiassa vallitsee status quo – jos tämä koulu lakkaa toimimasta, vastaavasti jokin toinen turkkilainen koulu Kreikassa lakkaa toimimasta. Nykyisin Turkissa toimii useita yksityisiä korkeakouluja, mutta Halkin koulua ei ole silti avattu.

Pyhän Kolminaisuuden luostarin kirjasto oli historiallisesti kuuluisa. Osa luostarin käsikirjoituksista ryöstettiin Halkista neljännen ristiretken aikana ja ne ovat nyt eurooppalaisissa kirjastoissa. Jäljelle jääneistä vanhoista ja arvokkaista kirjoista suurin osa on siirretty Istanbuliin patriarkaatin arkistoon, jossa ne ovat paremmassa turvassa. Kirjastoa ylläpidetään yhä, jotta kaikki olisi valmista seminaarin uudelleen avaamista varten. Kirjasto vaatii kuitenkin modernisointia ja sitä varten on jo olemassa hyvät suunnitelmat. Halkissa on tällä hetkellä noin 60 000 kirjaa. Ne täytyy vielä luetteloida ja kirjaston paloturvallisuutta lisätä. Kirjaston yhteyteen on tarkoitus rakentaa vanhojen kirjojen konservointipiste. Vanhin kirja on vuodelta 1498, mutta useita vanhoja kirjoja on jo tuhoutunut. Kirjaston käyttöönottoon tarvittaisiin kaksi miljoonaa euroa, jota pienellä Turkin ortodoksivähemmistöllä ei ole. Tässä asiassa Turkin ortodoksit varmasti odottavat maan pääsemistä Euroopan Unionin kulttuuritukien piiriin.

Turkin poliittinen tilanne

Turkissa merkittävin poliittinen ryhmä on Oikeus- ja kehityspuolue AKP. Sen väitetään tukeutuvan liikaa uskontoon ja yrittävän ujuttaa islamistisia elementtejä Turkin sekulaariseen perustuslakiin. Turkin parlamentti ei hyväksynyt marraskuussa 2006 vähemmistökoulujen avaamista, koska oppositio pelkäsi Halkin seminaarin avaamista. AKP sai vuoden 2007 parlamenttivaaleissa 47 prosenttia äänistä, kun taas kemalismia kannattava Tasavaltalainen kansanpuolue CHP sai vain 21 ja Kansallismielinen toimintapuolue MHP 14 prosenttia äänistä. Suuntaus on selvä, islamistit saivat selvän voiton viime vaaleissa, vaikkakin heidän kannatuksensa laski hieman tämänvuotisissa paikallisvaaleissa. Islamismin nousu on huolestuttanut erityisesti niitä turkkilaisia, jotka haluavat pitää maan sekulaarina. Useimmat turkkilaiset ovatkin maallistuneita muslimeja ja kannattavat valtion pitämistä erossa uskonnosta.

Halkin kannalta mikään Turkin pääpuolueista ei ole hyvä vaihtoehto, sillä niillä ei ole riittävää tahtoa avata kristillistä koulua, päinvastoin. Turkissa on vahva nationalistinen vastarinta Halkin avaamista vastaan. Erityisesti maallinen MHP vastustaa avaamista. Myönteisimmin Halkiin suhtautunee demokraattinen puolue, joka oli 2007 vaaliliitossa CHP:n kanssa. Esimerkiksi demokraattiseen puolueeseen kuuluva entinen presidentti Süleyman Demirel (1993–2000) tukee yksityishenkilönä Halkin avaamista. Islamistisen AKP:n tavoitteena on ennemminkin Halkin toiminnan vaikeuttaminen ja kemalistinen CHP taas perustelee Halkin kiinnipitämistä sillä, ettei millään uskonnolla saisi olla koulua sekulaarissa maassa. Heidän pelkonaan on, että Halkin avaaminen tarkoittaisi, että myös islamilaisia kouluja olisi avattava enemmän, mikä lisäisi ääri-islamistien määrää.

Tämä pelko olisi tietenkin todellinen, jos maassa vallitsisi edes jonkinlainen tasapaino eri uskontojen suhteen. Tämä ei Turkissa toteudu, sillä maan 70 miljoonaisesta väestöstä 99,8 prosenttia on muslimeja ja kristittyjä on vain noin 100 000, joista ortodokseja noin 3000. Käytännössä suurin osa kouluista on jo tällä hetkellä islamistisia. Tämä näkyy esimerkiksi armeijan poikakouluissa, joissa lapsia opetetaan avoimesti vihaamaan ortodoksista patriarkaattia. Se ei anna hyvää lähtökohtaa rauhanomaiselle kanssakäymiselle ja nämä pojat ovatkin alttiita myöhemmässä iässä tekemään patriarkaattia kohtaan pommi-iskuja, joista viimeisin tapahtui vuonna 2005.

Turkin ihmisoikeustilanne

Tiesitkö Halkista

Hyvä tietää...

Istanbul sijaitsee Anatolian mannerlaatan rajakohdassa, minkä takia alueella voidaan odottaa yhtä pientä maanjäristystä kerran vuosikymmenessä ja suurta järistystä kerran vuosisadassa.
Halkissa ei ole autoja kuin poliisilla. Muut matkaavat pyörällä tai hevoskärryillä.

Halkilla kuljetaan hevosilla tai polkupyörällä
(© Petja Pyykkönen)

Luokkahuoneet ovat Halkissa vielä samassa kunnossa, kuin ne olivat vuonna 1971, kun seminaari lakkautettiin.
Halkin seminaarirakennuksen katossa on vielä koukut kynttilöitä varten siltä varalta, että Venäjä katkaisee kaasun tulon.
Halkin kappelissa ei järjestetä kasteita, häitä tai hautajaisia. Tapa on perua ajalta, jolloin paikka oli suljettu munkkiluostari.

Kristittyjen toimintaa vaikeutetaan muun muassa eväämällä pysyviä viisumeita. Esimerkiksi Konstantinopolin ekumeenisessa patriarkaatissa toimii paljon Kreikasta tulevia pätkätyöläisiä. He toimivat patriarkaatissa 90 päivää, jonka turistiviisumi on voimassa, ja joutuvat tämän jälkeen poistumaan maasta kunnes saavat uuden turistiviisumin. Halkiin tuli 1800-luvulla eri luostareista munkkeja kilvoittelemaan ja opiskelemaan seminaarissa 3-5 vuodeksi. Tämäkään ei ole enää mahdollista, koska viisumin saa vain 90 päiväksi. Tähän asiaan EU:n jäsenyys toisi ortodokseille helpotuksen vapaan liikkumisen myötä.

Toiminnan rajoittamisen lisäksi vähemmistöjen omaisuutta on takavarikoitu. Näiden joukossa on paljon kirkkoja. Myöskään ortodoksisen kirkon oikeudellista asemaa ei tunnusteta. Tästä esimerkkinä on vuosina 2007–2008 käyty oikeustaisto, jossa Turkin oikeus totesi, ettei patriarkaatti ja sen johtaja, patriarkka, saa käyttää arvonimeä ekumeeninen, koska se viittaa Turkin rajojen yli menevään uskonnolliseen valtaan, mikä ei Turkin lakien mukaan ole sallittua. Kyseinen laki tehtiin moderniin Turkkiin rajoittamaan Istanbulin kalifaatin valtaa. Strasbourgin tuomioistuin tuomitsi Turkin lain uskonnollisista säätiöistä vuodelta 1934. Tämä laki suosi Turkin viranomaisten toimia uskonnollisten vähemmistöjen omaisuuden takavarikoissa, pitkäaikaisissa vainoamisissa ja pakotteissa poistua maasta. Vihalla kristittyjä kohtaan onkin maassa pitkät juuret. Surullisin osoitus tästä on maan kristityn armenialaisen vähemmistön kansanmurha vuonna 1915.

Halki ja EU

Turkissa on yhä kyliä, joissa ei ole edes peruskoulua. Tämä on asia, johon Turkissa pitäisi panostaa enemmän, jotta siitä saataisiin yhtäläinen keskustelukumppani muun Euroopan kanssa. Kun amerikkalaiset lensivät kuuhun vuonna 1969, useimmat turkkilaiset eivät uskoneet tätä, koska se oli heidän uskontonsa mukaan mahdotonta. Jos turkkilaisilla ei ole tarpeeksi koulutusta, he eivät voi edes ajatella tällaista kehitystä. Monet turkkilaiset pitävät esimerkiksi Sveitsissä sijaitsevaa Cernin tiedekeskusta kauhistuttavana asiana maailmalle. Koulutus vähentäisi ääriryhmien toimintaa ja loisi pohjan Turkin taloudelliselle kasvulle. Modernin Turkin perustaja Kemal Ataturk sanoi, että ”Turkki katsoo Eurooppaan ja kehittyy sen mukana”. Hänen kuolemansa jälkeen hänen jatkajansa yrittävät tehdä samaa, mutta Eurooppa on juossut kehityksessä ja Turkki on vain kävellyt.

Kysymys Halkin avaamisesta on muodostunut yhdeksi Turkin EU‐jäsenyyden avainkysymykseksi, koska se edustaa Turkin huonoa ihmisoikeustilannetta vähemmistöjen kohdalla. Turkin vaino vähemmistöjä kohtaan on selkeä ihmisoikeusrikkomus, jota EU ei tule hyväksymään. EU on todennut mietintöluonnoksessaan vuodelta 2004, että ”Turkin viranomaiset syrjivät edelleen uskonnollisia vähemmistöjä ja aiheuttavat niille vaikeuksia esim. omistusoikeuksien, oikeudellisen aseman, koulujen ja sisäisen hallinnon, ympäristösuunnittelua koskevien sääntöjen ja papiston koulutuksen yhteydessä.” EU on pyytänyt Turkkia avaamaan Halkin seminaarin uudelleen ja lopettamaan uskonnollisten vähemmistöjen syrjinnän. Samassa mietintöluonnoksessa todetaan, ettei näihin asioihin pyynnöistä huolimatta ole suostuttu.

Kansainvälinen ihmisoikeuksia valvova Helsinki Watch tukee myös Halkin avaamista. Halkin seminaarin kiinni pitäminen rikkoo myös vuonna 1923 tehtyä Turkin ja Kreikan rauhansopimusta. Lisäksi Lausannen kansainvälisen sopimuksen 40. artiklan mukaan Turkin ei-muslimivähemmistöillä tulee olla yhtäläinen oikeus muiden Turkin kansalaisten kanssa uskonnollisiin instituutioihin, kouluihin ja uskonnon harjoittamiseen vapaasti.

Presidentti Barack Obama tapasi 7.4.2009 ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen
(© Peter Souza)

Halkissa vierailleet turkkilaiset ovat kertoneet, että EU:n hyväksyessä Turkin jäseneksi, he saattavat Halkin taas toimintaan. Samat ihmiset ovat myös todenneet, että ellei Turkista tule jäsentä, Halki saa odottaa avaamista vielä toiset 30–40 vuotta. Turkkilaiset olisivat onnellisia, jos heidät hyväksyttäisiin EU:n jäseniksi vuonna 2023, koska silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta modernin Turkin perustamisesta. Tällä olisi turkkilaisille suuri symbolinen arvo - moderni Turkki perustettaisiin uudelleen. Mutta Turkissa on myös paljon fanaatikkoja, jotka näkevät Turkin mieluummin arabien kanssa kuin Euroopan kanssa. Tähän vaikuttavat myös arabeilta saadut öljyrahat. Suomalainen EU‐komissaari Olli Rehn on erittäin pidetty henkilö Turkissa, sillä hän on saanut turkkilaiset uskomaan, että jäsenyys on heille hyvästä ja että heillä on mahdollisuus jäsenyyteen. Monet turkkilaiset näkivät Kreikan ja Ateenan ennen ja jälkeen EU‐jäsenyyden ja laittoivat merkille sen kehityksen. Tämä innoittaa monia Turkissa liittymään EU:n jäseneksi.

Myös ortodoksien johtaja, ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tukee Turkin EU-jäsenyyttä. Vähemmistössä olevien kristittyjen kannalta olisi parempi, että Turkki kääntyisi mieluummin Eurooppaan kuin itään. Tällöin Turkin olisi pakko antaa kansalaisilleen perusvapaudet ja -oikeudet, sillä EU ei varmasti hyväksy joukossaan moraalittomasti toimivaa valtiota. EU:n kannalta Turkin ottaminen jäseneksi tulee olemaan erittäin kipeä asia, sillä jäsenyyden evääminen ei ole vaihtoehto, koska silloin Turkin radikaalit tahot vahvistuisivat. Turkin ottaminen EU:n jäseneksi taas tulee viemään rahaa paljon enemmän kuin Itä-Euroopan maiden jäseneksi ottaminen, koska perusinfrastruktuuri on erittäin huono.

Sekä Amerikka - Barack Obama ja Bill Clinton mukaan luettuina - että Eurooppa painostavat paljon Turkkia Halkin kysymyksessä, joten Halkin avaaminen voi olla lähellä. Viimeksi 6.4.2009 Barack Obama puhui Turkin vierailullaan Halkin avaamisen puolesta sanoen, että se lähettäisi voimakkaan signaalin Turkissa ja sen ulkopuolella uskonvapaudesta. Viimeisten 7-8 vuoden aikana Turkin ja Kreikan välit ovat parantuneet, mikä auttaa asiaa. Tulevaisuus näyttää, miten kristittyjen asema Turkissa tulee kehittymään. Tällä hetkellä heidän asemansa parantamiseksi ei ole muuta poliittista tahtoa, kuin mitä kansainvälinen painostus pystyy Turkkiin luomaan. Turkin itsensä kannalta olisi tärkeää, että maan kehitys ottaisi askeleita mieluummin länsimaisia demokratioita kuin uskonnollisia fanaatikkoja kohti. Kun Turkin hallitus antaa luvan Halkin seminaarin avaamiseen, se on heti valmiina toimimaan. Tästä osoituksena ovat jopa oppilaita odottavat valmiiksi pedatut sängyt.

Petja Pyykkönen

Tilastotietoja Halkista