Ero sivun ”Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (ikoni)” versioiden välillä

Nykyinen versio 8. elokuuta 2012 kello 17.43

Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen, ikoni, v. 1392
(mahd. Teofanes Kreikkalaisen maalaama)
Athoksen Stavronikitan luostari
Kuva: Wikipedia

Ortodoksinen kirkko viettää Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaa 15. elokuuta. Juhlan alkuperä juontuu todennäköisesti Jerusalemista ja varhaisin tieto sen vietosta on löydetty 500-luvulta. Päivän juhlaikonin aihe pohjautuu suulliseen perimätietoon, jota on kirjattu myös apokryfisiin teksteihin.

Ikonografia

Vaikka yksikään kanoninen evankeliumi, Apostolien teot eikä apostolien kirjeet kerro mitään Jumalansynnyttäjän elämän loppuvaiheista tai kuolemasta, ikonin kirjallinen lähdeaineisto on erittäin runsas. Ikonografian varhaisia lähteitä apokryfien ohella ovat kirkkoisien saarnat. Näistä on siirtynyt yksityiskohtia niin liturgisiin teksteihin kuin ikonografiaan. Kuolonuneen nukkumisen apokryfi kertoo monivivahteisesti tapahtumaan liittyvää perimätietoa siitä, kuinka ylienkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja kertoi lähestyvästä kuolemasta.

Apokryfikertomuksen mukaan Jumalansynnyttäjä sai ilmoituksen kolme päivää ennen kuolonuneen nukkumistaan. Jumalanäiti halusi nähdä vielä ennen kuolemaansa Poikansa opetuslapset ja kuin ihmeen kautta he kaikki, apostoli Tuomasta lukuunottamatta, ilmestyivät hänen kuolinvuoteensa äärelle. Kuolinpäivänä Kristus näyttäytyi äidilleen enkelijoukkojen ympäröimänä ja vei hänen sielunsa taivaallisiin korkeuksiin. Kun apostoli Tuomas saapui paikalle parin päivän kuluttua, hauta avattiin ja havaittiin tyhjäksi.

Päivän juhlaikoniin Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen (ven. Успение Богородицы/Uspenie Bogoroditsy, kreik. Κοίμηση της Θεοτόκου/Koimisis tis Theotokou) on kuvattu kuolonuneen vaipunut Jumalanäiti apostolien ympäröimänä. Taustalla, mandorlan keskellä, on Kristus ja hän katsoo vuoteella makaavaa äitinsä kuollutta ruumista. Apokryfiteksteissä kerrotaan, kuinka suunnaton valo valaisi talon ja kaikki näkivät kuinka Jeesus Kristus, jota seurasi joukko enkeleitä ja pyhiä ihmisiä, laskeutui Jumalansynnyttäjän vuoteen luokse ja otti hänen pyhän sielunsa käsiinsä.

Kristuksen vasemmalla käsivarrella on pieni, kapaloitua lasta muistuttava hahmo. Siinä kuvataan Jumalanäidin sielu pienenä käärinliinoihin kiedottuna ruumiina Poikansa käsivarrella. Yllä on kuusisiipinen, punainen serafi. Mandorla on tässä ikonityypissä yleensä veneen tai soikion muotoinen ja sen siniseen osaan, kahden puolen Kristusta, on usein kuvattu eloisasti enkeleitä ja toisinaan myös kerubeja.

Ikonissa apostolit ovat kokoontuneet Jumalanäidin kuolinvuoteen ympärille, joissakin ikoneissa he seisovat pilvenhattaroiden päällä, jotka ovat kuljettaneet heidät paikalle. Apostolit Pietari ja Paavali ovat etualalla vuoteen vastakkaisissa päissä ja edellisellä on usein suitsutusastia kädessään. Apostolien lisäksi Jumalanäidin kuolemaa todistamaan on saatettu kuvata neljä esipaimenta; Jerusalemin ensimmäinen piispa, Herran veli Jaakob, sekä kolme apostolien opetuslasta - Timoteos, Hieroteos ja Dionysios Areopagita. Joihinkin ikoneihin on kuvattu apostolien ja esipaimenten lisäksi vielä joukko naisia. Yhdessä he muodostavat Kirkon, jossa on loppuunsaatettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen mysteerio.

Toisinaan ikonin etualalle on kuvattu juutalainen fanaatikko Athonius, joka perimätiedon mukaan koetti kaataa vuoteen, jolla hautaan saatettava Jumalanäiti lepäsi. Hän ehti hädin tuskin koskettaa vuodetta, kun enkeli löi miekalla poikki hänen kätensä. Kädet kuitenkin paranivat Athoniuksen kaduttua tekoaan ja ylistettyä Mariasta syntynyttä Jumalaa.

Ikonin yläosassa kuvataan rakennuksia yleensä siten, että ne ryhmittyvät kumpaankin reunaan. Perimätiedon mukaan Jumalanäiti nukkui kuolonuneen omassa kotitalossaan, josta merkkinä voi olla punainen, rakennusten päälle laskostuva vaate. Keskelle ikonia on joskus harvemmin kuvattu Jumalanäidin ruumiin taivaaseen ottaminen, jonka sommitelma vastaa Kristuksen taivaaseenastumisen ikonia; Jumalanäiti istuu valtaistuimella enkelten kannattaman sädekehän ympäröimänä.

Muistopäivä

Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen
Kuva © Pyykkönen

Oi Jumalansynnyttäjä, sinä synnyttäessäsi säilytit neitsyyden
etkä kuolonuneen nukkuessasi maailmaa hyljännyt.
Sinä elämän äitinä menit Elämän tykö
ja rukouksillasi päästät kuolemasta meidän sielumme.
- Tropari, Rukouskirja Orologion (2000), s. 208

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen 15.8. on viimeinen kirkkovuoden suurista Jumalansynnyttäjän juhlista. Kyseinen päivä on esimerkiksi Helsingin Uspenskin katedraalin praasniekkapäivä. Juhlan slaavinkielinen nimi on Uspenie ja juhla päättää kaksiviikkoisen paaston. Juhlaviikon päättäjäisjuhla on 23.8.

Nöyryytensä ja Jumalan tahtoon sopeutumisensa vuoksi Jumalanäitiä pidetään jokaisen kristityn esikuvana. Tämän lisäksi hänessä personoituu myös kirkon kuva.

Juhlaikoni on esillä suurissa katedraaleissa sivualttarilla ja sen edessä on tapana lukea juhlapäivän päätteeksi erityinen hautauskanoni. Bysanttilaisen kuvaohjelman mukaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen kuva on kirkkosalin länsiseinällä, narteksiin johtavan oven yllä.

Soili Mustapää (08/2009)

Lähteet

Pappismunkki Arseni: Ikonikirja - Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa, Otava, 1995
Markus Paavola: Ortodoksiset ikonit, Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry, 2006
Mitro Repo: Jumalanäidin paasto, Ortodoksiviesti 6/2008
Katariina Husso: Suurten juhlien ikonit, Ikonimaalari 2/2006

Kirjallisuutta

Valamon luostari: Kaikkein Pyhimmän Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen pyhän perimätiedon kertomana, 1938
Johannes Seppälä: Apokryfiset evankeliumit, Joensuu 1979

Katso myös

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-[[Kuva:Jumalansynnyttajan kuolonuneennukkuminen.jpg|300px|thumb|right|''Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen'', ikoni, v. 1392, (mahdollisesti Teofanes Kreikkalaisen maalaama), [[Athos|Athoksen]] Stavronikitan luostari <small>''Kuva: Wikipedia''</small>]]
+[[Kuva:Jumalansynnyttajan kuolonuneennukkuminen.jpg|300px|thumb|right|<center>''Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen'', ikoni, v. 1392<br>(mahd. Teofanes Kreikkalaisen maalaama)<br>[[Athos|Athoksen]] Stavronikitan luostari <br> <small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
+Ortodoksinen kirkko viettää Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhlaa '''15. elokuuta'''. Juhlan alkuperä juontuu todennäköisesti Jerusalemista ja varhaisin tieto sen vietosta on löydetty 500-luvulta. Päivän juhlaikonin aihe pohjautuu suulliseen perimätietoon, jota on kirjattu myös [[Apokryfiset kirjat|apokryfisiin teksteihin]].
 == Ikonografia ==
-Vaikka yksikään kanoninen [[Evankeliumi]], [[Apostolien teot]] eikä Apostolien kirjeet kerro mitään Jumalansynnyttäjän elämän loppuvaiheista tai kuolemasta, ikonin kirjallinen lähdeaineisto on erittäin runsas. Ikonografian varhaisia lähteitä [[Apokryfiset kirjat|apogryfien]] ohella ovat kirkkoisien [[saarna]]t. Näistä on siirtynyt yksityiskohtia niin liturgisiin teksteihin kuin ikonografiaan. Kuolonuneen nukkumisen apogryfi kertoo monivivahteisesti tapahtumaan liittyvää perimätietoa siitä, kuinka [[Ylienkeli Gabriel]] ilmestyi Marialle ja kertoi lähestyvästä kuolemasta.
+Vaikka yksikään kanoninen [[evankeliumi]], [[Apostolien teot]] eikä apostolien kirjeet kerro mitään Jumalansynnyttäjän elämän loppuvaiheista tai kuolemasta, ikonin kirjallinen lähdeaineisto on erittäin runsas. Ikonografian varhaisia lähteitä [[Apokryfiset kirjat|apokryfien]] ohella ovat kirkkoisien [[saarna]]t. Näistä on siirtynyt yksityiskohtia niin liturgisiin teksteihin kuin ikonografiaan. Kuolonuneen nukkumisen apokryfi kertoo monivivahteisesti tapahtumaan liittyvää perimätietoa siitä, kuinka [[ylienkeli Gabriel]] ilmestyi Marialle ja kertoi lähestyvästä kuolemasta.
-Apogryfikertomuksen mukaan Jumalansynnyttäjä sai ilmoituksen kolme päivää ennen kuolonuneen nukkumistaan. Jumalanäiti halusi nähdä vielä ennen kuolemansa Poikansa [[opetuslapsi|opetuslapset]] ja kuin ihmeen kautta he kaikki, [[apostoli Tuomas]]ta lukuunottamatta, ilmestyivät hänen kuolinvuoteensa äärelle. Kuolinpäivänä [[Kristus]] näyttäytyi Äidilleen enkelijoukkojen ympäröimänä ja vei hänen sielunsa taivaallisiin korkeuksiin.
+Apokryfikertomuksen mukaan Jumalansynnyttäjä sai ilmoituksen kolme päivää ennen kuolonuneen nukkumistaan. Jumalanäiti halusi nähdä vielä ennen kuolemaansa Poikansa [[opetuslapsi|opetuslapset]] ja kuin ihmeen kautta he kaikki, [[apostoli Tuomas]]ta lukuunottamatta, ilmestyivät hänen kuolinvuoteensa äärelle. Kuolinpäivänä [[Kristus]] näyttäytyi äidilleen enkelijoukkojen ympäröimänä ja vei hänen sielunsa taivaallisiin korkeuksiin. Kun apostoli Tuomas saapui paikalle parin päivän kuluttua, hauta avattiin ja havaittiin tyhjäksi.
-Päivän juhlaikoniin ''Jumalansynnyttäjä Neitseen Marian kuolinuneen nukkuminen'' on kuvattu kuolonuneen vaipunut [[Jumalanäiti]] [[apostoli]]en ympäröimänä. Taustalla, [[mandorla]]n keskellä, on [[Kristus]] ja hän katsoo vuoteella makaavaa äitinsä kuollutta ruumista. Apogryfiteksteissä kerrotaan, kuinka suunnaton valo valaisi talon ja kaikki näkivät kuinka Jeesus Kristus, jota seurasi joukko [[enkeli|enkeleitä]] ja pyhiä ihmisiä, laskeutui [[Jumalansynnyttäjä]]n vuoteen luokse ja otti hänen pyhän sielunsa käsiinsä.
+Päivän juhlaikoniin ''Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen'' (ven. Успение Богородицы/Uspenie Bogoroditsy, kreik. Κοίμηση της Θεοτόκου/Koimisis tis Theotokou) on kuvattu kuolonuneen vaipunut [[Jumalanäiti]] [[apostoli]]en ympäröimänä. Taustalla, [[mandorla]]n keskellä, on [[Kristus]] ja hän katsoo vuoteella makaavaa äitinsä kuollutta ruumista. Apokryfiteksteissä kerrotaan, kuinka suunnaton valo valaisi talon ja kaikki näkivät kuinka Jeesus Kristus, jota seurasi joukko [[enkeli|enkeleitä]] ja pyhiä ihmisiä, laskeutui [[Jumalansynnyttäjä]]n vuoteen luokse ja otti hänen pyhän sielunsa käsiinsä.
-Kristuksen vasemmalla käsivarrella on pieni, kapaloitua lasta muistuttava hahmo. Siinä kuvataan Jumalanäidin sielu pienenä käärinliinoihin kiedottuna ruumiina Poikansa käsivarrella. Yllä on kuusisiipinen, punainen [[serafi]]. Mandorla on tässä ikonityypissä on yleensä veneen tai soikion muotoinen ja sen siniseen osaan, kahden puolen Kristusta, on usein kuvattu eloisasti enkeleitä ja toisinaan myös [[kerubi|kerubeja]].
+Kristuksen vasemmalla käsivarrella on pieni, kapaloitua lasta muistuttava hahmo. Siinä kuvataan Jumalanäidin sielu pienenä käärinliinoihin kiedottuna ruumiina Poikansa käsivarrella. Yllä on kuusisiipinen, punainen [[serafi]]. Mandorla on tässä ikonityypissä yleensä veneen tai soikion muotoinen ja sen siniseen osaan, kahden puolen Kristusta, on usein kuvattu eloisasti enkeleitä ja toisinaan myös [[kerubi|kerubeja]].
-Ikonissa apostolit ovat kokoontuneet Jumalanäidin kuolinvuoteen ympärille, joissakin ikoneissa he seisovat pilvenhattaroiden päällä, jotka ovat kuljettaneet heidät paikalle. Apostolien lisäksi Jumalanäidin kuolemaa todistamaan on saatettu kuvata neljä esipaimenta; Jerusalemin ensimmäinen piispa, Herran veli Jaakob sekä kolme apostolien opetuslasta - Timoteos, Hieroteos ja Dionysios Areoagiitta. Joihinkin ikoneihin on kuvattu apostolien ja esipaimenten lisäksi vielä joukko naisia. Yhdessä he muodostavat [[Kirkko|Kirkon]], jossa on loppuunsaatettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen [[mysteerio]].
+Ikonissa apostolit ovat kokoontuneet Jumalanäidin kuolinvuoteen ympärille, joissakin ikoneissa he seisovat pilvenhattaroiden päällä, jotka ovat kuljettaneet heidät paikalle. Apostolit [[Pietari (apostoli)|Pietari]] ja [[Paavali (apostoli)|Paavali]] ovat etualalla vuoteen vastakkaisissa päissä ja edellisellä on usein [[suitsutus]]astia kädessään. Apostolien lisäksi Jumalanäidin kuolemaa todistamaan on saatettu kuvata neljä esipaimenta; Jerusalemin ensimmäinen piispa, Herran veli Jaakob, sekä kolme apostolien opetuslasta - Timoteos, [[Hieroteos Ateenalainen|Hieroteos]] ja [[Dionysios Areopagita]]. Joihinkin ikoneihin on kuvattu apostolien ja esipaimenten lisäksi vielä joukko naisia. Yhdessä he muodostavat [[Kirkko|Kirkon]], jossa on loppuunsaatettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen [[mysteerio]].
-Toisinaan ikonin etualalle on kuvattu juutalainen fanaatikko Athonius, joka perimätiedon mukaan koetti kaataa vuoteen, jolla hautaan saatettava Jumalanäiti lepäsi. Hän ehti hädintuskin koskettaa vuodetta, kun enkeli löi miekalla poikki hänen kätensä. Kädet kuitenkin paranivat Athoniuksen kaduttua tekoaan ja ylistettyään Mariasta syntynyttä Jumalaa.
+Toisinaan ikonin etualalle on kuvattu juutalainen fanaatikko Athonius, joka perimätiedon mukaan koetti kaataa vuoteen, jolla hautaan saatettava Jumalanäiti lepäsi. Hän ehti hädin tuskin koskettaa vuodetta, kun enkeli löi miekalla poikki hänen kätensä. Kädet kuitenkin paranivat Athoniuksen kaduttua tekoaan ja ylistettyä Mariasta syntynyttä Jumalaa.
-Ikonin yläosassa kuvataan rakennuksia yleensä siten, että ne ryhmittyvät kumpaankin reunaan. Perimätiedon mukaan Jumalanäiti nukkui kuolonuneen omassa kotitalossaan, josta merkkinä voi olla punainen, rakennusten päälle laskostuva vaate.
+Ikonin yläosassa kuvataan rakennuksia yleensä siten, että ne ryhmittyvät kumpaankin reunaan. Perimätiedon mukaan Jumalanäiti nukkui kuolonuneen omassa kotitalossaan, josta merkkinä voi olla punainen, rakennusten päälle laskostuva vaate. Keskelle ikonia on joskus harvemmin kuvattu Jumalanäidin ruumiin taivaaseen ottaminen, jonka sommitelma vastaa Kristuksen taivaaseenastumisen ikonia; Jumalanäiti istuu valtaistuimella enkelten kannattaman sädekehän ympäröimänä.
 == Muistopäivä ==
+[[Kuva:Jumalansynnyttajan neitseen marian kuolonuneen nukkuminen01.jpg|thumb|300 px|<center>Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen<br><small>Kuva &copy; Pyykkönen</small></center>]]
-[[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]] '''15.8.''' on viimeinen [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] suurista Jumalansynnyttäjän juhlista. Nöyryytensä ja Jumalan tahtoon sopeutumisensa vuoksi Jumalanäitiä pidetään jokaisen kristityn esikuvana. Tämän lisäksi hänessä personoituu myös kirkon kuva.
+''Oi Jumalansynnyttäjä, sinä synnyttäessäsi säilytit neitsyyden<br>
-Juhlan slaavinkielinen nimi on Uspenie ja juhla päättää kaksiviikkoisen [[paasto]]n. Kyseinen päivä on esimerkiksi Helsingin [[Uspenskin katedraali]]n [[praasniekka]]päivä.
+''etkä kuolonuneen nukkuessasi maailmaa hyljännyt''.<br>
+''Sinä elämän äitinä menit Elämän tykö''<br>
+''ja rukouksillasi päästät kuolemasta meidän sielumme.''<br>
+- ''[[Tropari]], [[Rukouskirja Orologion]] (2000), s. 208''
+[[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]] '''15.8.''' on viimeinen [[kirkkovuosi|kirkkovuoden]] suurista Jumalansynnyttäjän juhlista. Kyseinen päivä on esimerkiksi Helsingin [[Uspenskin katedraali]]n [[praasniekka]]päivä. Juhlan slaavinkielinen nimi on ''[[Uspenie]]'' ja juhla päättää kaksiviikkoisen [[paasto]]n. Juhlaviikon päättäjäisjuhla on 23.8.
-Juhlaikoni on esillä suurissa [[katedraali|katedraaleissa]] sivualttarilla ja sen edessä on tapana lukea juhlapäivän päätteeksi erityinen hautauskanoni. [[Bysantti]]laisen kuvaohjelman mukaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen kuva on [[kirkkosali]]n länsiseinällä, nartheksiin johtavan oven yllä.
+Nöyryytensä ja Jumalan tahtoon sopeutumisensa vuoksi Jumalanäitiä pidetään jokaisen kristityn esikuvana. Tämän lisäksi hänessä personoituu myös kirkon kuva.
-[[Käyttäjä:Soili|SM]]
+Juhlaikoni on esillä suurissa [[katedraali|katedraaleissa]] sivualttarilla ja sen edessä on tapana lukea juhlapäivän päätteeksi erityinen hautauskanoni. [[Bysantti]]laisen kuvaohjelman mukaan Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen kuva on [[kirkkosali]]n länsiseinällä, narteksiin johtavan oven yllä.
+* [[Käyttäjä:Soili|<small>''Soili Mustapää (08/2009)''</small>]]
 == Lähteet ==
 * [[Arseni (apulaispiispa)|Pappismunkki Arseni]]: Ikonikirja - Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa, Otava, 1995
+* Markus Paavola: Ortodoksiset ikonit, [[Ortodoksisten nuorten liitto]] ONL ry, 2006
 * [[Mitro Repo]]: Jumalanäidin paasto, [http://www.ort.fi/ortodoksiviesti/ov0608/TerTak.htm Ortodoksiviesti 6/2008]
 * Katariina Husso: Suurten juhlien ikonit, Ikonimaalari 2/2006
 == Kirjallisuutta ==
-* [[Valamon luostari]]; Kaikkein Pyhimmän Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen Pyhän perimätiedon kertomana, 1938
+* [[Valamon luostari]]: Kaikkein Pyhimmän Jumalansynnyttäjän kuolinuneen nukkuminen pyhän perimätiedon kertomana, 1938
-* [[Johannes Seppälä]]: Apogryfiset evankeliumit, Joensuu 1979
+* [[Johannes Seppälä]]: Apokryfiset evankeliumit, Joensuu 1979
 == Katso myös ==
 * [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen]]
+* [[Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen tropari ja kontakki]]
+* [[Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä (ikoni)]]
 * [[Jumalansynnyttäjän ikonit]]
 [[Luokka:Ikonit]]
+[[Luokka:Ikonit/Jumalansynnyttäjä]]
 [[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]