Ero sivun ”Kassiane Hymnirunoilija” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
X8 (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|300px|thumb|right|<center>Pyhittäjä Kassiane Hymnografi<br>Kuva: Wikipedia</center>]] |
|||
'''Kassiane Hymnografi''' (myös ''Kassiani, Kassia, Casia, Ikasia, Cassia, Cassiane, Kassiana'' tai ''Eikasia'', kreikaksi ''Κασσιανή, Κασσία'' tai ''Εικασία'') eli noin vuosina 810-865. Tämä poikkeuksellisen älykkääksi mainitty tytär syntyi konstantinopolilaiseen perheeseen ainoana lapsena. Kauneutensa vuoksi oli lähellä, ettei hänestä tullut Bysantin keisari Theofiloksen vaimo, mutta hänen älykkyytensä pelotti nuorta keisaria ja hän valitsi toisin. |
'''Kassiane Hymnografi''' (myös ''Kassiani, Kassia, Casia, Ikasia, Cassia, Cassiane, Kassiana'' tai ''Eikasia'', kreikaksi ''Κασσιανή, Κασσία'' tai ''Εικασία'') eli noin vuosina 810-865. Tämä poikkeuksellisen älykkääksi mainitty tytär syntyi konstantinopolilaiseen perheeseen ainoana lapsena. Kauneutensa vuoksi oli lähellä, ettei hänestä tullut Bysantin keisari Theofiloksen vaimo, mutta hänen älykkyytensä pelotti nuorta keisaria ja hän valitsi toisin. |
||
Keisarin kerrotaan "kiusanneen" Kassianea muistuttamalla kaiken pahan tulleen maailmaan naisen (Eevan) kautta. Tähän Kassianen kerrotaan huomauttamaneen, että naisen kautta on myös pelastus tullut (Jumalanäiti, Uusi Eeva.) |
|||
Näiden tapahtumien jälkeen hän vetäytyi maailmasta ja ryhtyi kilvoittelemaan [[nunna]]na. Theofiloksen - joka tunnettiin myös ikoneja vastaan taistelleena [[Ikonoklasmi|ikonoklastina]] - kuoltua, hän ortodoksisen uskon palauttaneen pyhän keisarinna [[Theodora, Bysantin keisarinna|Theodoran]] (muistopv. 11.2.) valtakaudella perusti Hebdomoksen kukkulalle luostarin, joka tunnettiin nimellä ''Ta Kassias'', Kassianelle kuuluva. Kassianesta tuli myöhemmin luostarin johtajatar, [[igumenia]]. |
Näiden tapahtumien jälkeen hän vetäytyi maailmasta ja ryhtyi kilvoittelemaan [[nunna]]na. Theofiloksen - joka tunnettiin myös ikoneja vastaan taistelleena [[Ikonoklasmi|ikonoklastina]] - kuoltua, hän ortodoksisen uskon palauttaneen pyhän keisarinna [[Theodora, Bysantin keisarinna|Theodoran]] (muistopv. 11.2.) valtakaudella perusti Hebdomoksen kukkulalle luostarin, joka tunnettiin nimellä ''Ta Kassias'', Kassianelle kuuluva. Kassianesta tuli myöhemmin luostarin johtajatar, [[igumenia]]. |
||
Hän oli myös [[Bysantti|bysanttilainen]] [[igumenia]], runoilija, säveltäjä ja [[hymnografi]]. Hän on tehnyt [[Kassianen hymni]]n, joka lauletaan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] keskiviikkona [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] virrelmästikiiroissa ja [[EPL|ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa]]. |
Hän oli myös [[Bysantti|bysanttilainen]] [[igumenia]], runoilija, säveltäjä ja [[hymnografi]]. Hän on tehnyt [[Kassianen hymni]]n, joka lauletaan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] keskiviikkona [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] virrelmästikiiroissa ja [[EPL|ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa]]. Hän on tehnyt paljon muitakin veisuja, esimerkiksi joulun ehtoopalveluksen doksastikonin: |
||
"Augustuksen ollessa käskynvaltiaana ihmiskunnan valtakuntiin jako loppui, / ja Sinun tultuasi ihmiseksi puhtaasta Neitseestä lakkasi monien epäjumalien palvelus. / Yhden maallisen vallan alla olivat kaupungit, / ja yhteen jumaluuden hallitukseen uskoivat kansat. / Niin kuin keisarin käskystä ihmiset kirjoitettiin veroluetteloihin, / niin mekin, uskovaiset, Sinun, lihaksi tulleen Jumalamme, jumaluuden nimeen olemme kirjoitetut. / Suuri on Sinun armosi, // Kunnia olkoon Sinulle!" (2. säv.) |
|||
Kassian säilynyt tuotanto on melko laaja: liturgisia hymnejä on hänen nimissään 49, joista jumalanpalveluskirjoissa on 23. Niin sanottujen maallisten, ei-liturgisten runojen määrä kohoaa 261:een. Hänen runonsa ovat yleensä aforismeja tai epigrammeja. |
|||
Osa runoista oli tarkoitettu ohjeiksi luostarielämään, mutta osa ottaa kantaa yhteiskunnalliseen elämään ja erilaisiin elämän keskeisiin teemoihin, kuten ystävyyteen ja kauneuteen. |
|||
Kassian liturgisista veisuista suurin osa on pyhille omistettuja lyhyitä lauluja, tropareja. Niitä hän sepitti varsinkin marttyyreille ja naispyhille. Hänen kerrotaan myös tehneen kaksi kanonia, toisen kuolonuneen nukkuneilla ja toisen Suuren lauantain aamupalvelukseen. Suuren lauantain kanoni on yksi keskeisimpiä kirkkovuoden kierrossa. Sen mainitaan kuitenkin olevan lähtöisin Kosmaksen, Maiuman piispan kynästä. On esitetty, että kanonin todella sävelsi ja sanoitti Kassia, mutta myöhempiin käsikirjoituksiin se on laitettu Kosmaksen nimiin. (Esimerkiksi Silvas 2006, 27-29.) |
|||
== Muistopäivä == |
== Muistopäivä == |
||
| Rivi 9: | Rivi 20: | ||
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Kassiane Hymnografia aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 7. päivänä. |
[[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Kassiane Hymnografia aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 7. päivänä. |
||
== Kirjallisuutta == |
|||
| ⚫ | |||
Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio. |
|||
Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf |
|||
Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri & Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu. |
|||
Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. |
|||
Veisatkaa Herralle 1. Otteita kirkkovuoden juhlapäivien jumalanpalveluksista. Syys-helmikuu. (1981). Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Pieksämäki. |
|||
| ⚫ | |||
'''Muualla internetissä''' |
'''Muualla internetissä''' |
||
| Rivi 23: | Rivi 47: | ||
[[Luokka:Igumeniat]] |
[[Luokka:Igumeniat]] |
||
[[Luokka:Naispyhät]] |
[[Luokka:Naispyhät]] |
||
[[Luokka:Pyhittäjä-äidit]] |
|||
[[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Tyngät]] |
[[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Tyngät]] |
||
Nykyinen versio 26. maaliskuuta 2013 kello 06.13
Kassiane Hymnografi (myös Kassiani, Kassia, Casia, Ikasia, Cassia, Cassiane, Kassiana tai Eikasia, kreikaksi Κασσιανή, Κασσία tai Εικασία) eli noin vuosina 810-865. Tämä poikkeuksellisen älykkääksi mainitty tytär syntyi konstantinopolilaiseen perheeseen ainoana lapsena. Kauneutensa vuoksi oli lähellä, ettei hänestä tullut Bysantin keisari Theofiloksen vaimo, mutta hänen älykkyytensä pelotti nuorta keisaria ja hän valitsi toisin.
Keisarin kerrotaan "kiusanneen" Kassianea muistuttamalla kaiken pahan tulleen maailmaan naisen (Eevan) kautta. Tähän Kassianen kerrotaan huomauttamaneen, että naisen kautta on myös pelastus tullut (Jumalanäiti, Uusi Eeva.)
Näiden tapahtumien jälkeen hän vetäytyi maailmasta ja ryhtyi kilvoittelemaan nunnana. Theofiloksen - joka tunnettiin myös ikoneja vastaan taistelleena ikonoklastina - kuoltua, hän ortodoksisen uskon palauttaneen pyhän keisarinna Theodoran (muistopv. 11.2.) valtakaudella perusti Hebdomoksen kukkulalle luostarin, joka tunnettiin nimellä Ta Kassias, Kassianelle kuuluva. Kassianesta tuli myöhemmin luostarin johtajatar, igumenia.
Hän oli myös bysanttilainen igumenia, runoilija, säveltäjä ja hymnografi. Hän on tehnyt Kassianen hymnin, joka lauletaan Suuren viikon keskiviikkona aamupalveluksen virrelmästikiiroissa ja ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa. Hän on tehnyt paljon muitakin veisuja, esimerkiksi joulun ehtoopalveluksen doksastikonin:
"Augustuksen ollessa käskynvaltiaana ihmiskunnan valtakuntiin jako loppui, / ja Sinun tultuasi ihmiseksi puhtaasta Neitseestä lakkasi monien epäjumalien palvelus. / Yhden maallisen vallan alla olivat kaupungit, / ja yhteen jumaluuden hallitukseen uskoivat kansat. / Niin kuin keisarin käskystä ihmiset kirjoitettiin veroluetteloihin, / niin mekin, uskovaiset, Sinun, lihaksi tulleen Jumalamme, jumaluuden nimeen olemme kirjoitetut. / Suuri on Sinun armosi, // Kunnia olkoon Sinulle!" (2. säv.)
Kassian säilynyt tuotanto on melko laaja: liturgisia hymnejä on hänen nimissään 49, joista jumalanpalveluskirjoissa on 23. Niin sanottujen maallisten, ei-liturgisten runojen määrä kohoaa 261:een. Hänen runonsa ovat yleensä aforismeja tai epigrammeja.
Osa runoista oli tarkoitettu ohjeiksi luostarielämään, mutta osa ottaa kantaa yhteiskunnalliseen elämään ja erilaisiin elämän keskeisiin teemoihin, kuten ystävyyteen ja kauneuteen.
Kassian liturgisista veisuista suurin osa on pyhille omistettuja lyhyitä lauluja, tropareja. Niitä hän sepitti varsinkin marttyyreille ja naispyhille. Hänen kerrotaan myös tehneen kaksi kanonia, toisen kuolonuneen nukkuneilla ja toisen Suuren lauantain aamupalvelukseen. Suuren lauantain kanoni on yksi keskeisimpiä kirkkovuoden kierrossa. Sen mainitaan kuitenkin olevan lähtöisin Kosmaksen, Maiuman piispan kynästä. On esitetty, että kanonin todella sävelsi ja sanoitti Kassia, mutta myöhempiin käsikirjoituksiin se on laitettu Kosmaksen nimiin. (Esimerkiksi Silvas 2006, 27-29.)
Muistopäivä
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Kassiane Hymnografia aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 7. päivänä.
Kirjallisuutta
Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.
Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf
Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri & Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.
Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire.
Veisatkaa Herralle 1. Otteita kirkkovuoden juhlapäivien jumalanpalveluksista. Syys-helmikuu. (1981). Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Pieksämäki.
Muualla internetissä
