Ero sivun ”Johannes Paastoaja” versioiden välillä

Nykyinen versio 22. lokakuuta 2011 kello 11.59

Pyhittäjä Johannes Paastoaja
(Kuva: wikipedia)

Pyhittäjä Johannes Paastoaja, joka tunnetaan myös nimillä Johannes IV Konstantinopolilainen ja Johannes Nesteutes (Ιωάννης Δ΄ Νηστευτής) ja joskus myös Johannes Kappadokialainen (Καππαδόκης) oli Konstantinopolin 33. patriarkka (582-595).

Elämänvaiheita

Pyhittäjä Johannes oli kotoisin Konstantinopolista ja eli ja vaikutti siellä keisarien Tiberius (578-582) ja Maurikios (582-602) aikana. Alkuaan nuorena Johannes toimi kaivertajana, mutta patriarkka Johannes Skolastikon (565-577) toimesta hänestä tuli ensin diakoni, josta hän sitten eteni kirkollisella urallaan aina suuresti kansan kunnioittamaksi patriarkaksi asti. Hän oli ensimmäinen patriarkoista, joka käytti nimitystä Ekumeeninen patriarkka.

Elämäntyyliltään pyhittäjä Johannes oli ankara kilvoittelija ja paastoaja, minkä vuoksi hän saikin sitten lisänimen Paastoaja.

Kanonikokoelma, katumusohjeisto

Johannes Paastoaja on tunnettu ortodoksisessa kirkossa katumuksen nomokanonin (kanonikokoelman, siis katumuksen sakramentin eräänlaisten sääntöjen) kääntäjänä, jotka ovat periytyneet meille useina erilaisina versioina, mutta joiden perusta on yksi ja sama. Niissä on ohjeita papeille, kuinka heidän tulee kuunnella salaisten syntien tunnustamista, olivatpa synnit jo tehtyjä tai vasta aioittuja. Kanonikokoelman nimi on Pyhän Johannes Paastoajan Kanonikon ohjeeksi rippi-isille. Kanonien määräämän pitkäaikaisen, usein monta vuotta kestävän ehtoolliselle osallistumiskiellon sijasta pyhä Johannes Paastoaja hyväksyi katumuskilvoitteluksi askeesin ja kyynelrukouksen, jotka hänen mielestään olivat todellisen katumuksen tuntomerkkejä.

Hänen Kanonikon-kirjastaan muodostettiin 14. vuosisadalla ensin eräänlainen synnintunnustajan käsikirja, joka sitten siirtyi kreikkalaisiin kanonisiin kokoelmiin, ennenkaikkea Pedalioniin ja sen jälkeen Ateenalaiseen Syntagmaan.

Ensimmäisen slaavinkielisen käännöksen teki todennäköisesti pyhä apostolienvertainen Methodios. Tämä vanha käännös sisällytettiin Venäjällä erääseen todella vanhaan käsikirjoitukseen, joka sitten julkaistiin vasta vuonna 1902. 16. vuosisadalla pyhän Johannes Paastoajan nonokanoni kiersi Venäjällä erilaisina painoksina, joita pyhän Athos-vuoren munkit olivat koonneet. Tällaisessa muodossaan sitä on toistuvasti julkaistu Kiovan luolaluostarissa ainakin vuosina 1620, 1624 ja 1629.

Moskovassa katumusohjeisto julkaistiin Trebnikin lisäsivuina patriarkka Josafin toimesta vuonna 1639 ja patriarkka Josefin aikana vuonna 1651 ja vielä patriarkka Nikonin aikana vuonna 1658. Edelleen tuo kanonikokoelma löytyy uudemmistakin kirjoista ja mukana on usein myös rinnakkain vertaileva teksti niin slaaviksi kuin kreikaksi ja lisäksi ohjeet on varustettu kanonisilla kommenteilla. Tällainen kirja on julkaistu Moskovassa vuonna 1897 A.S. Pavlovin toimesta.

Muistopäivä

Pyhittäjä Johannes Paastoajan muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa vuosittain syyskuun 2. päivänä.

Hannu Pyykkönen

Kirjallisuutta

Munkki Serafim (toim.): Synaksarion (syyskuu)
- Konstantinopolin patriarkka Johannes Paastoaja ss. 51-53
Antti Inkinen (suom.): Ortodoksisen kirkon kanonit selityksineen
- Johannes Paastoajan kanonikon s. 37

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+[[Kuva:Johannes_paastoaja_wik.jpg|thumb|300px|<center>Pyhittäjä Johannes Paastoaja<br><small>(''Kuva: wikipedia'')</small></center>]]'''Pyhittäjä Johannes Paastoaja''', joka tunnetaan myös nimillä '''Johannes IV Konstantinopolilainen''' ja '''Johannes Nesteutes''' (Ιωάννης Δ΄ Νηστευτής) ja joskus myös '''Johannes Kappadokialainen''' (Καππαδόκης) oli [[Konstantinopoli]]n 33. [[patriarkka]] (582-595).
-'''Pyhä Johannes Paastoaja''', [[Konstantinopoli]]n 33. [[patriarkka]] (582-595) on tunnettu ortodoksisessa kirkossa katumuksen [[nomokanoni]]n (kanonikokoelman, siis [[Katumuksen sakramentti|katumuksen sakramentin]] eräänlaisten sääntöjen) kääntäjänä, jotka ovat periytyneet meille useina erilaisina versioina, mutta joiden perusta on yksi ja sama. Niissä on ohjeita papeille, kuinka heidän tulee kuunnella salaisten syntien tunnustamista, olivatpa synnit jo tehtyjä tai vasta aioittuja. Kanonikokoelman nimi on [[Pyhän Johannes Paastoajan Kanonikon ohjeeksi rippi-isille]]. Kanonien määräämän pitkäaikaisen, usein monta vuotta kestävän [[ehtoollinen|ehtoolliselle]] osallistumiskiellon sijasta, pyhä Johannes Paastoaja hyväksyi katumuskilvoitteluksi [[askeesi]]n ja [[kyynelrukous|kyynelrukouksen]], jotka hänen mielestään olivat todellisen katumuksen tuntomerkkejä.
+== Elämänvaiheita ==
-Pyhä Johannes oli kotoisin Konstantinopolista ja eli ja vaikutti siellä keisarien Tiberius (578-582) ja Maurikios (582-602) aikana. Alkuaan nuorena Johannes toimi kaivaertajana, mutta patriarkka Johannes Skolastikon (565-577) toimesta hänestä tuli ensin [[diakoni]], josta hän sitten eteni kirkollisella urallaan aina suuresti kansan kunnioittamaksi patriarkaksi asti. Hän oli ensimmäinen patriarkoista, joka käytti nimitystä [[Ekumeeninen patriarkka]].
+Pyhittäjä Johannes oli kotoisin Konstantinopolista ja eli ja vaikutti siellä keisarien Tiberius (578-582) ja Maurikios (582-602) aikana. Alkuaan nuorena Johannes toimi kaivertajana, mutta patriarkka Johannes Skolastikon (565-577) toimesta hänestä tuli ensin [[diakoni]], josta hän sitten eteni kirkollisella urallaan aina suuresti kansan kunnioittamaksi patriarkaksi asti. Hän oli ensimmäinen patriarkoista, joka käytti nimitystä [[Ekumeeninen patriarkka]].
-Elämäntyyliltään pyhä Johannes oli ankara kilvoittelija ja paastoaja, minkä vuoksi hän saikin sitten lisänimen Paastoaja. Hänen Kanonikon kirjastaan muodostettiin 14. vuosisadalla ensin eräänlainen synnintunnustajan käsikirja, joka sitten siirtyi kreikkalaisiin kanonisiin kokoelmiin, ennenkaikkea [[Pedalion]]iin ja sen jälkeen Ateenalaiseen [[Syntagma]]an.
+Elämäntyyliltään pyhittäjä Johannes oli ankara kilvoittelija ja paastoaja, minkä vuoksi hän saikin sitten lisänimen Paastoaja.
+== Kanonikokoelma, katumusohjeisto ==
-Ensimmäisen slaavinkielisen käännöksen teki todennäköisesti pyhä [[apostolienvertainen]] [[Methodios]]. Tämä vanha käännös sisällytettiin Venäjällä erääseen todella vanhaan käsikirjoitukseen, joka sitten julkaistiin vasta vuonna 1902. 16. vuososadalla pyhän Johannes Paastoajan nonokanoni kiersi Venäjällä erilaisina painoksina, joita pyhän [[Athos]]-vuoren [[munkki|munkit]] olivat koonneet. Tällaisessa muodossaan sitä on toistuvasti julkaistu [[Kiovan luolaluostari|Kiovan luolaluostarissa]] ainakin vuosina 1620, 1624 ja 1629.
+Johannes Paastoaja on tunnettu ortodoksisessa kirkossa katumuksen [[nomokanoni]]n (kanonikokoelman, siis [[Katumuksen sakramentti|katumuksen sakramentin]] eräänlaisten sääntöjen) kääntäjänä, jotka ovat periytyneet meille useina erilaisina versioina, mutta joiden perusta on yksi ja sama. Niissä on ohjeita papeille, kuinka heidän tulee kuunnella salaisten syntien tunnustamista, olivatpa synnit jo tehtyjä tai vasta aioittuja. Kanonikokoelman nimi on [[Pyhän Johannes Paastoajan Kanonikon ohjeeksi rippi-isille]]. Kanonien määräämän pitkäaikaisen, usein monta vuotta kestävän [[ehtoollinen|ehtoolliselle]] osallistumiskiellon sijasta pyhä Johannes Paastoaja hyväksyi katumuskilvoitteluksi [[askeesi]]n ja [[kyynelrukous|kyynelrukouksen]], jotka hänen mielestään olivat todellisen katumuksen tuntomerkkejä.
+Hänen Kanonikon-kirjastaan muodostettiin 14. vuosisadalla ensin eräänlainen synnintunnustajan käsikirja, joka sitten siirtyi kreikkalaisiin kanonisiin kokoelmiin, ennenkaikkea [[Pedalion]]iin ja sen jälkeen Ateenalaiseen [[Syntagma]]an.
+Ensimmäisen slaavinkielisen käännöksen teki todennäköisesti pyhä [[apostolienvertainen]] [[Methodios]]. Tämä vanha käännös sisällytettiin Venäjällä erääseen todella vanhaan käsikirjoitukseen, joka sitten julkaistiin vasta vuonna 1902. 16. vuosisadalla pyhän Johannes Paastoajan nonokanoni kiersi Venäjällä erilaisina painoksina, joita pyhän [[Athos]]-vuoren [[munkki|munkit]] olivat koonneet. Tällaisessa muodossaan sitä on toistuvasti julkaistu [[Kiovan luolaluostari|Kiovan luolaluostarissa]] ainakin vuosina 1620, 1624 ja 1629.
 Moskovassa katumusohjeisto julkaistiin Trebnikin lisäsivuina patriarkka Josafin toimesta vuonna 1639 ja patriarkka Josefin aikana vuonna 1651 ja vielä patriarkka Nikonin aikana vuonna 1658. Edelleen tuo kanonikokoelma löytyy uudemmistakin kirjoista ja mukana on usein myös rinnakkain vertaileva teksti niin slaaviksi kuin kreikaksi ja lisäksi ohjeet on varustettu kanonisilla kommenteilla. Tällainen kirja on julkaistu Moskovassa vuonna 1897 A.S. Pavlovin toimesta.
+== Muistopäivä ==
-Pyhän Johannes Paastoajan muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa vuosittain syyskuun 2. päivänä.
+Pyhittäjä Johannes Paastoajan muistopäivää vietetään ortodoksisessa kirkossa vuosittain ''syyskuun 2. päivänä''.
 '''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''
 == Kirjallisuutta ==
+* Munkki [[Serafim (munkki)|Serafim]] (toim.): ''[[Synaksarion]]'' (syyskuu)
+** Konstantinopolin patriarkka Johannes Paastoaja ss. 51-53
+* Antti Inkinen (suom.): ''Ortodoksisen kirkon kanonit selityksineen''
+** Johannes Paastoajan kanonikon s. 37
+[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]
-    * Munkki [[Serafim (munkki)|Serafim]] (toim.): ''[[Synaksarion]]'' (syyskuu)
+[[Luokka:Konstantinopoli]]
-          o Konstantinopolin petriarkka Johannes Paastoaja ss. 51-53
+[[Luokka:Patriarkat]]
-    * Antti Inkinen (suom.): ''Ortodoksisen kirkon kanonit selityksineet''
-          o Johannes Paastoajan kanonikon s. 37
 [[Luokka:Pyhät]]
-[[Luokka:Bysantin pyhät]]
+[[Luokka:Ekumeeniset patriarkat]]
+[[Luokka:Syyskuu]]
+[[Luokka:500-luvun pyhät]]