Toiminnot

Ero sivun ”Teofania” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
 
(12 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Teofania.jpg|250px|thumb|<center>''Teofania - Herran kaste''<br>''(Jeesuksen kaste)''<br>venäläinen ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
'''Teofaniaa''' eli suomeksi myös '''loppiaista''', yhtä kirkkomme 12 [[Suuret juhlat|suuresta juhlasta]] vietetään kirkossamme aina tammikuun 6. päivänä. Teofania (kreikaksi: ''theophania, Jumalan ilmestyminen'') on juhla, joka paljastaa Kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden maailmalle Herran kasteen kautta. Juhlan karjalankielinen nimi: '''vieristä''' / '''vieristy''' viittaa veteen ja ristiin, ''veen rista'' eli veden risti muistuttaa teofaniana tapahtuvasta veden pyhityksestä.

'''Teofaniaa''' eli suomeksi myös '''loppiaista''', yhtä kirkkomme 12 [[Suuret juhlat|suuresta juhlasta]] vietetään kirkossamme aina ''tammikuun 6. päivänä''. Teofania (kreikaksi: ''Θεοφάνια, Theofania, Jumalan ilmestyminen'') on juhla, joka paljastaa Kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden maailmalle Herran kasteen kautta. Juhlan karjalankielinen nimi: '''vieristä''' / '''vieristy''' viittaa veteen ja ristiin, ''veen rista'' eli veden risti muistuttaa teofaniana tapahtuvasta veden pyhityksestä.

== Jouluajan huipentuma, suuri vedenpyhitys ==


Teofania on samalla jouluajan huipentuma, ja juhlassa suoritetaan ns. [[suuri vedenpyhitys]], jonka pyhitettyä vettä käytetään mm. kristittyjen [[Kodin siunaaminen|kotien siunauksissa]]. Nimitystä teofania käytetään, koska Jumala ilmestyi kasteessa ihmiskunnalle ensimmäistä kertaa selvästi [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhänä Kolminaisuutena]]. Juhlasta on käytetty myös nimitystä '''epifania''', eritoten englanninkielisten ortodoksien keskuudessa. Tämä nimitys (''Valon juhla'') kertoo myös läntisen ([[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisen]]) kirkon saman päivän juhlinnan kohteista, [[Itämaan tietäjät|itämaan tietäjistä]], jotka vierailivat [[joulu]]na syntyneen Jeesus-lapsen luona.
Teofania on samalla jouluajan huipentuma, ja juhlassa suoritetaan ns. [[suuri vedenpyhitys]], jonka pyhitettyä vettä käytetään mm. kristittyjen [[Kodin siunaaminen|kotien siunauksissa]]. Nimitystä teofania käytetään, koska Jumala ilmestyi kasteessa ihmiskunnalle ensimmäistä kertaa selvästi [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhänä Kolminaisuutena]]. Juhlasta on käytetty myös nimitystä '''epifania''', eritoten englanninkielisten ortodoksien keskuudessa. Tämä nimitys (''Valon juhla'') kertoo myös läntisen ([[Roomalaiskatolinen kirkko|roomalaiskatolisen]]) kirkon saman päivän juhlinnan kohteista, [[Itämaan tietäjät|itämaan tietäjistä]], jotka vierailivat [[joulu]]na syntyneen Jeesus-lapsen luona.

== Teofania Raamatussa ==
[[Kuva:Kristuksen_kaste.jpg|250px|thumb|<center>''Herran kaste'', kattofresko<br>Joensuun pyhän apostoli Johannes Teologin kirkko<br><small>''(kuva &copy; Pyykkönen)''</small></center>]]


Raamatussa Herran kasteesta mainitaan mm. [[Matteuksen evankeliumi]]ssa (''Matt.3:13-17''):
Raamatussa Herran kasteesta mainitaan mm. [[Matteuksen evankeliumi]]ssa (''Matt.3:13-17''):
Rivi 11: Rivi 18:
'''Isä''' puhui Taivaasta Pojastaan, '''Poika''' kastettiin lihaksi tulleena pyhän [[Johannes Edelläkävijä]]n (''Johannes Kastajan'') toimesta Jordanissa ja '''Pyhä Henki''' laskeutui Pojan ylle kyyhkysen muodossa.
'''Isä''' puhui Taivaasta Pojastaan, '''Poika''' kastettiin lihaksi tulleena pyhän [[Johannes Edelläkävijä]]n (''Johannes Kastajan'') toimesta Jordanissa ja '''Pyhä Henki''' laskeutui Pojan ylle kyyhkysen muodossa.


== Valon päivä ==
Aikaisemmin juhlaa kutsuttiin ''Valaistumisen päiväksi'' ja ''Valon päiväksi'', koska Jumala on Valo ja hän ilmestyi valaistakseen ne, jotka ''”asuivat pimeydessä”'' ja ne, jotka ''”asuivat kuoleman varjon maassa”'' (''Matt.4:16'') ja pelastaakseen langenneen ihmiskunnan armolla.
Aikaisemmin juhlaa kutsuttiin ''Valaistumisen päiväksi'' ja ''Valon päiväksi'', koska Jumala on Valo ja hän ilmestyi valaistakseen ne, jotka ''”asuivat pimeydessä”'' ja ne, jotka ''”asuivat kuoleman varjon maassa”'' (''Matt.4:16'') ja pelastaakseen langenneen ihmiskunnan armolla.


Aiemmin Kirkolla oli tapana kastaa [[katekumeeni]]t (''opetettavat'') teofanian iltapalveluksessa, niin että kaste kertoi myös kaikille ihmiskunnan henkisestä valaistumisesta.
Aiemmin Kirkolla oli tapana kastaa [[katekumeeni]]t (''opetettavat'') teofanian iltapalveluksessa, niin että kaste kertoi myös kaikille ihmiskunnan henkisestä valaistumisesta.


== Vanha perinne ==
Teofanian alkuperä ulottuu kauas apostoliselle ajalle ja se on mainittu apostolisissa säännöissä (''kostituutioissa''). Toiselta vuosisadalta käytössämme on todisteita pyhältä [[Klemens Aleksandrialainen|Klemens Aleksandrialaiselta]] koskien juuri Herran kasteen juhlaa ja kokoöistä jumalanpalvelusta ennen juhlaa.


Teofanian alkuperä ulottuu kauas apostoliselle ajalle ja se on mainittu apostolisissa säännöissä (''konstituutioissa''). Toiselta vuosisadalta käytössämme on todisteita pyhältä [[Klemens Aleksandrialainen|Klemens Aleksandrialaiselta]] koskien juuri Herran kasteen juhlaa ja kokoöistä jumalanpalvelusta ennen juhlaa.
Kolmannelta vuosisadalta löytyy dialogeja teofanian palveluksista pyhän pappismarttyyri [[Hippolytos (pyhä)|Hippolytoksen]] (''muistopäivä 30.1.'') ja pyhittäjä [[Grigori Ihmeidentekijä]]n (''8.1.'') välillä. Seuraavilla vuosisadoilla, neljännestä aina yhdeksänteen vuosisataan asti, kaikki suuret kirkkoisät mm. pyhä [[Gregorios Teologi]] (''25.1.''), pyhä [[Johannes Krysostomos]] (''27.1.''), pyhä [[Ambrosius Milanolainen]] (''7.12.'') ja pyhittäjä [[Johannes Damaskolainen]] (''4.12.'') kommentoivat teofanian juhlaa teksteissään.


Kolmannelta vuosisadalta löytyy dialogeja teofanian palveluksista pyhän pappismarttyyri [[Hippolytos (pyhä)|Hippolytoksen]] (''muistopäivä 30.1.'') ja pyhittäjä Grigori Ihmeidentekijän välillä. Seuraavilla vuosisadoilla, neljännestä aina yhdeksänteen vuosisataan asti, kaikki suuret kirkkoisät mm. pyhä [[Gregorios Teologi]] (''25.1.''), pyhä [[Johannes Krysostomos]] (''27.1.''), pyhä [[Ambrosius Milanolainen]] (''7.12.'') ja pyhittäjä [[Johannes Damaskolainen]] (''4.12.'') kommentoivat teofanian juhlaa teksteissään.
Pyhät [[munkki]] [[Josef Studionilainen]], Tessalonikian arkkipiispa (''14.7.'') ja eräät muut munkit sävelsivät paljon liturgista musiikkia tähän juhlaan ja niitä lauletaan ja käytetään yhä tänä päivänäkin ortodoksisissa palveluksissa. Pyhä Johannes Damaskolainen kirjoitti, että Herra kastettiin – ei siksi, että hän olisi tarvinnut synneistä puhdistautumista, vaan haudatakseen ihmisen synnit vedellä – täyttääkseen Lain vaatimukset, kertoakseen Pyhän Kolminaisuuden mysteerin, ja lopulta pyhittääkseen veden (''luonnon'') ja antaakseen meille kasteen muodon ja esimerkin.


== Teofanian musiikin säveltäjiä ==

Pyhät [[munkki]] [[Josef Studionilainen]], Tessalonikian arkkipiispa (''14.7.'') ja eräät muut munkit sävelsivät paljon liturgista musiikkia tähän juhlaan ja niitä lauletaan ja käytetään yhä tänä päivänäkin ortodoksisissa palveluksissa. Pyhä Johannes Damaskolainen kirjoitti, että Herra antoi kastaa itsensä – ei siksi, että hän olisi tarvinnut synneistä puhdistautumista, vaan haudatakseen ihmisen synnit vedellä – täyttääkseen Lain vaatimukset, kertoakseen Pyhän Kolminaisuuden mysteerin, ja lopulta pyhittääkseen veden (''luonnon'') ja antaakseen meille kasteen muodon ja esimerkin.

== Usko yhdestä Jumalasta kolmessa persoonassa ==
[[Kuva:Kristuksen_kaste02.jpg|250px|thumb|<center>''Herran kaste''<br> kattofreskon yksityiskohta<br>Joensuun pyhän apostoli Johannes Teologin kirkko<br><small>(''kuva &copy; Pyykkönen'')</small></center>]]
Kristuksen kasteen juhlassa Pyhä Kolminaisuus julistaa meille ihmisälylle käsittämätöntä uskoa yhdestä Jumalasta kolmessa eri persoonassa. Se opettaa meitä tunnustamaan ja ylistämään olemukseltaan yhtä ja jakaantumatonta Pyhää Kolminaisuutta. Se paljastaa ja kumoaa aikaisemmat opetukset, joissa yritettiin selittää maailman Luojaa järjellä ja inhimillisillä termeillä.
Kristuksen kasteen juhlassa Pyhä Kolminaisuus julistaa meille ihmisälylle käsittämätöntä uskoa yhdestä Jumalasta kolmessa eri persoonassa. Se opettaa meitä tunnustamaan ja ylistämään olemukseltaan yhtä ja jakaantumatonta Pyhää Kolminaisuutta. Se paljastaa ja kumoaa aikaisemmat opetukset, joissa yritettiin selittää maailman Luojaa järjellä ja inhimillisillä termeillä.


Kirkko näyttää kasteen välttämättömyyden Kristukseen uskoville ja se innostaa meitä syvällä kiitollisuudella tajuamaan syntisen luontomme valaistumisen ja puhdistautumisen. Kirkko opettaa, että pelastuksemme ja synneistä puhdistautumisemme on mahdollista vain [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] armon voimalla, siksi on tarpeellista suojella arvokkaasti näitä kasteessa saatuja armon lahjoja, pitämällä puhtaana synneistä se korvaamaton asu, josta Raamatussa ja ortodoksisessa veisussa sanotaan: ''”Niin monta, kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet.”'' (''Gal. 3:27'').
Kirkko näyttää kasteen välttämättömyyden Kristukseen uskoville ja se innostaa meitä syvällä kiitollisuudella tajuamaan syntisen luontomme valaistumisen ja puhdistautumisen. Kirkko opettaa, että pelastuksemme ja synneistä puhdistautumisemme on mahdollista vain [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] armon voimalla, siksi on tarpeellista suojella arvokkaasti näitä kasteessa saatuja armon lahjoja, pitämällä puhtaana synneistä se korvaamaton asu, josta Raamatussa ja ortodoksisessa veisussa sanotaan: ''”Niin monta, kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet.”'' (''Gal. 3:27'').

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

== Tropari ja kontakki ==

=== Tropari, 1.sävelmä ===

:: ''Jordanissa kastettaessa sinua, oi Herra, | tapahtui, että ihmiset kumarsivat pyhää Kolminaisuutta, | sillä Isän ääni todisti sinusta | nimittäen sinua rakkaaksi Pojaksensa | ja Henki kyyhkysen muodossa | vahvisti sen sanan totuuden. | Kunnia olkoon sinulle Kristus Jumala, || joka ilmestyit ja valistit maailman.''

=== Kontakki, 4.sävelmä ===

:: ''Sinä ilmestyit tänään maailmalle, | ja sinun valkeutesi, oi Herra, valaisi meidät, | jotka sen tuntien veisaamme sinulle: |Sinä lähestymätön Valkeus, || tulit ja ilmestyit meille.''

== Minea ==

* [http://www.ortodoksi.net/images/5/5b/Minea%2B06-01.pdf Minea 6.1.]

== Katso myös ==
* [[Pyhän Teofanian suuri vedenpyhitys]]
* [[Suuri vedenpyhitys loppiaisena]]
* [[Teofania eli Herran kasteen juhla (opetuspuhe)]]
* [[Vedenpyhitys]]


{{Kirkkovuosi}}
{{Kirkkovuosi}}

Nykyinen versio 31. joulukuuta 2010 kello 08.29

Teofania - Herran kaste
(Jeesuksen kaste)
venäläinen ikoni
Kuva: Wikipedia

Teofaniaa eli suomeksi myös loppiaista, yhtä kirkkomme 12 suuresta juhlasta vietetään kirkossamme aina tammikuun 6. päivänä. Teofania (kreikaksi: Θεοφάνια, Theofania, Jumalan ilmestyminen) on juhla, joka paljastaa Kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden maailmalle Herran kasteen kautta. Juhlan karjalankielinen nimi: vieristä / vieristy viittaa veteen ja ristiin, veen rista eli veden risti muistuttaa teofaniana tapahtuvasta veden pyhityksestä.

Jouluajan huipentuma, suuri vedenpyhitys

Teofania on samalla jouluajan huipentuma, ja juhlassa suoritetaan ns. suuri vedenpyhitys, jonka pyhitettyä vettä käytetään mm. kristittyjen kotien siunauksissa. Nimitystä teofania käytetään, koska Jumala ilmestyi kasteessa ihmiskunnalle ensimmäistä kertaa selvästi Pyhänä Kolminaisuutena. Juhlasta on käytetty myös nimitystä epifania, eritoten englanninkielisten ortodoksien keskuudessa. Tämä nimitys (Valon juhla) kertoo myös läntisen (roomalaiskatolisen) kirkon saman päivän juhlinnan kohteista, itämaan tietäjistä, jotka vierailivat jouluna syntyneen Jeesus-lapsen luona.

Teofania Raamatussa

Herran kaste, kattofresko
Joensuun pyhän apostoli Johannes Teologin kirkko
(kuva © Pyykkönen)

Raamatussa Herran kasteesta mainitaan mm. Matteuksen evankeliumissa (Matt.3:13-17):

Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.

Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. Ja taivaista kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt." (Kts. myös: Mark. 1:9-11, Luuk. 3:21-22)

Isä puhui Taivaasta Pojastaan, Poika kastettiin lihaksi tulleena pyhän Johannes Edelläkävijän (Johannes Kastajan) toimesta Jordanissa ja Pyhä Henki laskeutui Pojan ylle kyyhkysen muodossa.

Valon päivä

Aikaisemmin juhlaa kutsuttiin Valaistumisen päiväksi ja Valon päiväksi, koska Jumala on Valo ja hän ilmestyi valaistakseen ne, jotka ”asuivat pimeydessä” ja ne, jotka ”asuivat kuoleman varjon maassa” (Matt.4:16) ja pelastaakseen langenneen ihmiskunnan armolla.

Aiemmin Kirkolla oli tapana kastaa katekumeenit (opetettavat) teofanian iltapalveluksessa, niin että kaste kertoi myös kaikille ihmiskunnan henkisestä valaistumisesta.

Vanha perinne

Teofanian alkuperä ulottuu kauas apostoliselle ajalle ja se on mainittu apostolisissa säännöissä (konstituutioissa). Toiselta vuosisadalta käytössämme on todisteita pyhältä Klemens Aleksandrialaiselta koskien juuri Herran kasteen juhlaa ja kokoöistä jumalanpalvelusta ennen juhlaa.

Kolmannelta vuosisadalta löytyy dialogeja teofanian palveluksista pyhän pappismarttyyri Hippolytoksen (muistopäivä 30.1.) ja pyhittäjä Grigori Ihmeidentekijän välillä. Seuraavilla vuosisadoilla, neljännestä aina yhdeksänteen vuosisataan asti, kaikki suuret kirkkoisät mm. pyhä Gregorios Teologi (25.1.), pyhä Johannes Krysostomos (27.1.), pyhä Ambrosius Milanolainen (7.12.) ja pyhittäjä Johannes Damaskolainen (4.12.) kommentoivat teofanian juhlaa teksteissään.

Teofanian musiikin säveltäjiä

Pyhät munkki Josef Studionilainen, Tessalonikian arkkipiispa (14.7.) ja eräät muut munkit sävelsivät paljon liturgista musiikkia tähän juhlaan ja niitä lauletaan ja käytetään yhä tänä päivänäkin ortodoksisissa palveluksissa. Pyhä Johannes Damaskolainen kirjoitti, että Herra antoi kastaa itsensä – ei siksi, että hän olisi tarvinnut synneistä puhdistautumista, vaan haudatakseen ihmisen synnit vedellä – täyttääkseen Lain vaatimukset, kertoakseen Pyhän Kolminaisuuden mysteerin, ja lopulta pyhittääkseen veden (luonnon) ja antaakseen meille kasteen muodon ja esimerkin.

Usko yhdestä Jumalasta kolmessa persoonassa

Herran kaste
kattofreskon yksityiskohta
Joensuun pyhän apostoli Johannes Teologin kirkko
(kuva © Pyykkönen)

Kristuksen kasteen juhlassa Pyhä Kolminaisuus julistaa meille ihmisälylle käsittämätöntä uskoa yhdestä Jumalasta kolmessa eri persoonassa. Se opettaa meitä tunnustamaan ja ylistämään olemukseltaan yhtä ja jakaantumatonta Pyhää Kolminaisuutta. Se paljastaa ja kumoaa aikaisemmat opetukset, joissa yritettiin selittää maailman Luojaa järjellä ja inhimillisillä termeillä.

Kirkko näyttää kasteen välttämättömyyden Kristukseen uskoville ja se innostaa meitä syvällä kiitollisuudella tajuamaan syntisen luontomme valaistumisen ja puhdistautumisen. Kirkko opettaa, että pelastuksemme ja synneistä puhdistautumisemme on mahdollista vain Pyhän Hengen armon voimalla, siksi on tarpeellista suojella arvokkaasti näitä kasteessa saatuja armon lahjoja, pitämällä puhtaana synneistä se korvaamaton asu, josta Raamatussa ja ortodoksisessa veisussa sanotaan: ”Niin monta, kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet.” (Gal. 3:27).

HAP

Tropari ja kontakki

Tropari, 1.sävelmä

Jordanissa kastettaessa sinua, oi Herra, | tapahtui, että ihmiset kumarsivat pyhää Kolminaisuutta, | sillä Isän ääni todisti sinusta | nimittäen sinua rakkaaksi Pojaksensa | ja Henki kyyhkysen muodossa | vahvisti sen sanan totuuden. | Kunnia olkoon sinulle Kristus Jumala, || joka ilmestyit ja valistit maailman.

Kontakki, 4.sävelmä

Sinä ilmestyit tänään maailmalle, | ja sinun valkeutesi, oi Herra, valaisi meidät, | jotka sen tuntien veisaamme sinulle: |Sinä lähestymätön Valkeus, || tulit ja ilmestyit meille.

Minea

Katso myös

Ortodoksisen kirkon kirkkovuosi, suuret juhlat (12 kpl) sekä Pääsiäinen (juhlien juhla)
Ortodoksinen kirkko

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä | Kunniallisen ja eläväksitekevän Ristin ylentäminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäyminen | Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä, joulu | Kristuksen kaste, teofania | Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys | Herran ratsastus Jerusalemiin, palmusunnuntai | Herran Pääsiäinen, Kristuksen ylösnouseminen | Herran taivaaseen astuminen, helatorstai | Pyhän Kolminaisuuden päivä, helluntai | Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen