Toiminnot

Ero sivun ”Aleksei II (patriarkka)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: Venäjän ortodoksisen kirkon päämies, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II syntyi 23. helmikuuta 1929 Tallinnassa Virossa ja kuoli 5.12.2008 Peredelkinossa, Moskovan l...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Venäjän ortodoksisen kirkon päämies, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II syntyi 23. helmikuuta 1929 Tallinnassa Virossa ja kuoli 5.12.2008 Peredelkinossa, Moskovan lähellä. Siviilinimeltään hän oli Aleksei Mihaloivitš von Rüdiger.
[[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksisen kirkon]] päämies, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka '''Aleksei II''' syntyi 23. helmikuuta 1929 Tallinnassa Virossa ja kuoli 5.12.2008 Peredelkinossa, Moskovan lähellä. Siviilinimeltään hän oli '''Aleksei Mihaloivitš von Rüdiger'''.
[[Kuva:Aleksei.jpg|thumb|Patriarkka Aleksei II (1929-2008) (kuva © Venäjän ortodoksinen kirkko)]]
Hänen isänsä Mihail Aleksandrovitš von Rüdiger (''1902 - 1962'') oli lakia opiskellut kuurinmaalainen [[pappi]] ja äiti Jelena Josifovna Pisareva (''1902 - 1959'').


Aleksein hengelliseen elämään vaikuttivat suuresti kolme [[luostari]]a, Kuremäen [[Pühtitsan luostari]], Pskovin lähistöllä oleva [[Petserin luostari]] ja [[Laatokan Valamon luostari]], joissa hän vieraili 1930-luvulla saaden huomattavaa vaikutusta myöhemmälle uralleen kirkon palveluksessa. Tallinnassa hän palveli kirkossa erilaisissa tehtävissä. Hänen ohjaajanaan ja hengellisenä isänään siellä oli [[rovasti]] Ioann Bogojavlenski, myöhemmin Tallinnan ja Viron [[piispa]] (''+1949''). Aleksei opiskeli Tallinnassa venäläisessä koulussa.
Hänen isänsä Mihail Aleksandrovitš von Rüdiger (1902 - 1962) oli lakia opiskellut kuurinmaalainen pappi ja äiti Jelena Josifovna Pisareva (1902 - 1959).


Vuonna 1947 Aleksei aloitti opintonsa silloisessa Leningradissa (''nykyisessä Pietarissa'') sen hengellisessä seminaarissa ja akatemiassa, josta hän valmistuikin sitten valmistui vuonna 1949. Hänet vihittiin [[diakoni]]ksi vuonna 1950 huhtikuussa ja heti sen jälkeen papiksi. Toimittuaan ensin erilaisissa papillisissa tehtävissä muiden muassa Johvissa , Tallinnan hiippakunnassa, hän suoritti loppuun [[Teologian kandidaatti|teologian kandidaatin]] tutkintonsa 1953. Sen jälkeen hän toimi vielä erilaisissa papillisissa tehtävissä niin Tallinnassa kuin Tartossa ja saavutti vuonna 1958 [[rovasti]]n arvon. Vuonna 1961 hän otti vastaan [[Munkki|munkkeuden]] ja samana vuonna pappismunkki Aleksei nimitettin [[Arkkimandriitta|arkkimandriitaksi]] ja myöhemmin Tallinnan ja Viron piispaksi.
Aleksein hengelliseen elämään vaikuttivat suuresti kolme luostaria, Kuremäen Pühtitsan luostari, Pskovin lähistöllä oleva Petserin luostari ja Laatokan Valamon luostari, joissa hän vieraili 1930-luvulla saaden huomattavaa vaikutusta myöhemmälle uralleen kirkon palveluksessa. Tallinnassa hän palveli kirkossa erilaisissa tehtävissä. Hänen ohjaajanaan ja hengellisenä isänään siellä oli rovasti Ioann Bogojavlenski, myöhemminTallinnan ja Viron piispa (+1949). Aleksei opiskeli Tallinnassa venäläisessä koulussa.


Saman vuoden 1961 lopulla Alekseista tuli Venäjän kirkon ulkomaanosaston varajohtaja. Vuonna 1964 hänet nimitettiin [[arkkipiispa]]ksi ja Moskovan patriarkan neuvonantajaksi ja kansliapäälliköksi ja hänestä tuli [[Pyhä Synodi|Pyhän Synodin]] pysyvä jäsen.
Vuonna 1947 Aleksei aloitti opintonsa silloisessa Leningradissa (nykyisessä Pietarissa) sen hengellisessä seminaarissa ja akatemiassa, josta hän valmistuikin sitten valmistui vuonna 1949. Hänet vihittiin diakoniksi vuonna 1950 huhtikuussa ja heti sen jälkeen papiksi. Toimittuaan ensin erilaisissa papillisissa tehtävissä muiden muassa Johvissa , Tallinnan hiippakunnassa, hän suoritti loppuun teologian kandidaatin tutkintonsa 1953. Sen jälkeen hän toimi vielä erilaisissa papillisissa tehtävissä niin Tallinnassa kuin Tartossa ja saavutti vuonna 1958 rovastin arvon. Vuonna 1961 hän otti vastaan munkkeuden ja samana vuonna pappismunkki Aleksei nimitettin arkkimandriitaksi ja myöhemmin Tallinnan ja Viron piispaksi.


Vuonna 1968 arkkipiispa Aleksei sai [[Metropoliitta|metropoliitan]] arvon ja hänen valvontalueeseensa kuului Tallinnan hiippakunnan lisäksi Leningradin ja Novgorodin hiippakunnat ja hän oli Venäjän kirkon [[hierarkia]]ssa sen toiseksi tärkein [[hiippakunta]]piispa.
Saman vuoden 1961 lopulla Alekseista tuli Venäjän kirkon ulkomaanosaston varajohtaja. Vuonna 1964 hänet nimitettiin arkkipiispaksi ja Moskovan patriarkan neuvonantajaksi ja kansliapäälliköksi ja hänestä tuli Pyhän Synodin pysyvä jäsen.

Vuonna 1968 arkkipiispa Aleksei sai metropoliitan arvon ja hänen valvontalueeseensa kuului Tallinnan hiippakunnan lisäksi Leningradin ja Novgorodin hiippakunnat ja hän oli Venäjän kirkon hierakiassa sen toiseksi tärkein hiippakuntapiispa.


Patriarkka Pimenin kuoltua vuonna 1990, Leningradin metropoliitta Aleksei valittiin kesäkuussa Moskovan ja koko Venäjän patriarkaksi. Patriarkan tehtävässään hänen kirkolliseksi nimekseen tuli Aleksei II.
Patriarkka Pimenin kuoltua vuonna 1990, Leningradin metropoliitta Aleksei valittiin kesäkuussa Moskovan ja koko Venäjän patriarkaksi. Patriarkan tehtävässään hänen kirkolliseksi nimekseen tuli Aleksei II.


Patriarkka Aleksei kuului ns. neuvostosukupolveen eli oli piispana ja patriarkkana syntynyt ja elänyt Neuvostoliiton yhteiskunnan aikana ja kasvanut neuvostoyhteiskuntaan. Tätä seikkaa on myöhemmin monissa yhteyksissä korostettu ja hänen suhteitaan esimerkiksi salaiseen poliisiin KGB:hen on spekuloitu laajalti.
Patriarkka Aleksei kuului ns. neuvostosukupolveen eli oli piispana ja [[patriarkka]]na syntynyt ja elänyt Neuvostoliiton yhteiskunnan aikana ja kasvanut neuvostoyhteiskuntaan. Tätä seikkaa on myöhemmin monissa yhteyksissä korostettu ja hänen suhteitaan esimerkiksi salaiseen poliisiin KGB:hen on spekuloitu laajalti.


Patriarkka Aleksei osallistui laajasti kansainväliseen ortodoksiseen työhön Venäjän kirkon edustajana ollen mukana muiden muassa Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) työssä erilaisissa tehtävissä. Hänet nimitettiin kunniatohtoriksi tai kunniajäseneksi useissa yliopistoissa ja akatemioissa muiden muassa Pietarin ja Moskovan teologisissa akatemioissa, Kreetan teologisessa akatemiassa, Unkarin reformoidun kirkon Debrecenin teologisessa akatemiassa ja Prahan Jan Amozs Komenskin teologisessa tiedekunnassa sekä lukuisissa muissakin oppilaitoksissa Yhdysvalloissa, Venäjällä, Serbiassa, Georgiassa. Hänet palkittiin lukuisilla kunniamerkeillä muiden muassa Venäjän korkealla apostoli Andreas Ensinkutsustun ritarikunnan kunniamerkillä ja muilla kunniamerkeillä ja hän oli lukuisien kaupunkien kunniakansalainen.
Patriarkka Aleksei osallistui laajasti kansainväliseen [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen]] työhön Venäjän kirkon edustajana ollen mukana muiden muassa [[Kirkkojen maailmanneuvosto]]n (''KMN'') työssä erilaisissa tehtävissä. Hänet nimitettiin kunniatohtoriksi tai kunniajäseneksi useissa yliopistoissa ja akatemioissa muiden muassa Pietarin ja Moskovan teologisissa akatemioissa, Kreetan teologisessa akatemiassa, Unkarin reformoidun kirkon Debrecenin teologisessa akatemiassa ja Prahan Jan Amozs Komenskin teologisessa tiedekunnassa sekä lukuisissa muissakin oppilaitoksissa Yhdysvalloissa, Venäjällä, Serbiassa, Georgiassa. Hänet palkittiin lukuisilla kunniamerkeillä muiden muassa Venäjän korkealla [[Andreas Ensiksikutsuttu|apostoli Andreas Ensinkutsustun]] ritarikunnan kunniamerkillä ja muilla kunniamerkeillä ja hän oli lukuisien kaupunkien kunniakansalainen.


Patriarkka Aleksei osallistui aktiivisesti Venäjän valtionkin asioiden hoitamiseen kirkon päämiehenä. Hän oli usein nähty vieras Venäjän televisiossa ja hän tapasi usein maassaan vierailevia poliitikkoja eri maista. Hänen ajalleen sattui yksi Venäjän kirkon suurimmista muutosten ajoista siirryttäessä kommunismin ajasta nykyiseen Venäjään, jossa kirkko oli suuri vaikuttaja ja kirkon päämies voimakas mediahahmo.
Patriarkka Aleksei osallistui aktiivisesti Venäjän valtionkin asioiden hoitamiseen kirkon päämiehenä. Hän oli usein nähty vieras Venäjän televisiossa ja hän tapasi usein maassaan vierailevia poliitikkoja eri maista. Hänen ajalleen sattui yksi Venäjän kirkon suurimmista muutosten ajoista siirryttäessä kommunismin ajasta nykyiseen Venäjään, jossa kirkko oli suuri vaikuttaja ja kirkon päämies voimakas mediahahmo.


[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
HAP

[[Luokka:Henkilöt]]
[[Luokka:Patriarkat]]
[[Luokka:Piispat]]
[[Luokka:Venäjä]]

Nykyinen versio 26. tammikuuta 2009 kello 17.43

Venäjän ortodoksisen kirkon päämies, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksei II syntyi 23. helmikuuta 1929 Tallinnassa Virossa ja kuoli 5.12.2008 Peredelkinossa, Moskovan lähellä. Siviilinimeltään hän oli Aleksei Mihaloivitš von Rüdiger.

Patriarkka Aleksei II (1929-2008) (kuva © Venäjän ortodoksinen kirkko)

Hänen isänsä Mihail Aleksandrovitš von Rüdiger (1902 - 1962) oli lakia opiskellut kuurinmaalainen pappi ja äiti Jelena Josifovna Pisareva (1902 - 1959).

Aleksein hengelliseen elämään vaikuttivat suuresti kolme luostaria, Kuremäen Pühtitsan luostari, Pskovin lähistöllä oleva Petserin luostari ja Laatokan Valamon luostari, joissa hän vieraili 1930-luvulla saaden huomattavaa vaikutusta myöhemmälle uralleen kirkon palveluksessa. Tallinnassa hän palveli kirkossa erilaisissa tehtävissä. Hänen ohjaajanaan ja hengellisenä isänään siellä oli rovasti Ioann Bogojavlenski, myöhemmin Tallinnan ja Viron piispa (+1949). Aleksei opiskeli Tallinnassa venäläisessä koulussa.

Vuonna 1947 Aleksei aloitti opintonsa silloisessa Leningradissa (nykyisessä Pietarissa) sen hengellisessä seminaarissa ja akatemiassa, josta hän valmistuikin sitten valmistui vuonna 1949. Hänet vihittiin diakoniksi vuonna 1950 huhtikuussa ja heti sen jälkeen papiksi. Toimittuaan ensin erilaisissa papillisissa tehtävissä muiden muassa Johvissa , Tallinnan hiippakunnassa, hän suoritti loppuun teologian kandidaatin tutkintonsa 1953. Sen jälkeen hän toimi vielä erilaisissa papillisissa tehtävissä niin Tallinnassa kuin Tartossa ja saavutti vuonna 1958 rovastin arvon. Vuonna 1961 hän otti vastaan munkkeuden ja samana vuonna pappismunkki Aleksei nimitettin arkkimandriitaksi ja myöhemmin Tallinnan ja Viron piispaksi.

Saman vuoden 1961 lopulla Alekseista tuli Venäjän kirkon ulkomaanosaston varajohtaja. Vuonna 1964 hänet nimitettiin arkkipiispaksi ja Moskovan patriarkan neuvonantajaksi ja kansliapäälliköksi ja hänestä tuli Pyhän Synodin pysyvä jäsen.

Vuonna 1968 arkkipiispa Aleksei sai metropoliitan arvon ja hänen valvontalueeseensa kuului Tallinnan hiippakunnan lisäksi Leningradin ja Novgorodin hiippakunnat ja hän oli Venäjän kirkon hierarkiassa sen toiseksi tärkein hiippakuntapiispa.

Patriarkka Pimenin kuoltua vuonna 1990, Leningradin metropoliitta Aleksei valittiin kesäkuussa Moskovan ja koko Venäjän patriarkaksi. Patriarkan tehtävässään hänen kirkolliseksi nimekseen tuli Aleksei II.

Patriarkka Aleksei kuului ns. neuvostosukupolveen eli oli piispana ja patriarkkana syntynyt ja elänyt Neuvostoliiton yhteiskunnan aikana ja kasvanut neuvostoyhteiskuntaan. Tätä seikkaa on myöhemmin monissa yhteyksissä korostettu ja hänen suhteitaan esimerkiksi salaiseen poliisiin KGB:hen on spekuloitu laajalti.

Patriarkka Aleksei osallistui laajasti kansainväliseen ortodoksiseen työhön Venäjän kirkon edustajana ollen mukana muiden muassa Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) työssä erilaisissa tehtävissä. Hänet nimitettiin kunniatohtoriksi tai kunniajäseneksi useissa yliopistoissa ja akatemioissa muiden muassa Pietarin ja Moskovan teologisissa akatemioissa, Kreetan teologisessa akatemiassa, Unkarin reformoidun kirkon Debrecenin teologisessa akatemiassa ja Prahan Jan Amozs Komenskin teologisessa tiedekunnassa sekä lukuisissa muissakin oppilaitoksissa Yhdysvalloissa, Venäjällä, Serbiassa, Georgiassa. Hänet palkittiin lukuisilla kunniamerkeillä muiden muassa Venäjän korkealla apostoli Andreas Ensinkutsustun ritarikunnan kunniamerkillä ja muilla kunniamerkeillä ja hän oli lukuisien kaupunkien kunniakansalainen.

Patriarkka Aleksei osallistui aktiivisesti Venäjän valtionkin asioiden hoitamiseen kirkon päämiehenä. Hän oli usein nähty vieras Venäjän televisiossa ja hän tapasi usein maassaan vierailevia poliitikkoja eri maista. Hänen ajalleen sattui yksi Venäjän kirkon suurimmista muutosten ajoista siirryttäessä kommunismin ajasta nykyiseen Venäjään, jossa kirkko oli suuri vaikuttaja ja kirkon päämies voimakas mediahahmo.

HAP