Toiminnot

Ero sivun ”Venäläiset arkkipiispat” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
Suomen ortodoksinen [[hiippakunta]] perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (''konsistori'').
Suomen ortodoksinen [[hiippakunta]] perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (''konsistori'').


Hiippakuntaa kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri.
Hiippakuntaan kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri.


Pieni Suomen hiippakunta kuului [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän kirkkoon]] ja oli Venäjän kirkon [[Pyhä synodi|Pyhän Synodin]] alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi
Pieni Suomen hiippakunta kuului [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän kirkkoon]] ja oli Venäjän kirkon [[Pyhä synodi|Pyhän Synodin]] alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi


- neljän valvontapiirin 23 seurakuntaa kappeliseurakuntineen:
- neljän valvontapiirin 23 seurakuntaa kappeliseurakuntineen:
Rivi 24: Rivi 24:
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[Konstantinopoli|Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona.
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[Konstantinopoli|Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona.


== Venäläiset arrkkipiispat ==
== Venäläiset arkkipiispat ==


Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat:
Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat:
Rivi 32: Rivi 32:
* [[Serafim (arkkipiispa)|Serafim]] vv. 1921 - 1923
* [[Serafim (arkkipiispa)|Serafim]] vv. 1921 - 1923


Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista elämänkerroistaan Ortodoksi.netissä.
Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista elämäkerroistaan Ortodoksi.netissä.

'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]'''


[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]

Nykyinen versio 5. huhtikuuta 2009 kello 18.40

Venäläiset arkkipiispat Suomessa vv. 1892 - 1923

Suomen hiippakunta

Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (konsistori).

Hiippakuntaan kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri.

Pieni Suomen hiippakunta kuului Venäjän kirkkoon ja oli Venäjän kirkon Pyhän Synodin alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi

- neljän valvontapiirin 23 seurakuntaa kappeliseurakuntineen:

  • I valvontapiiristä Helsinki, Hamina, Turku, Vaasa (Nikolainkaupunki), Savonlinna, Raivola
  • II valvontapiiristä Viipuri, Kyyrölä, Palkeala, Uusikirkko, Tiurula, Käkisalmi, Salmi
  • III valvontapiiristä Liperi, Ilomantsi, Kuopio
  • IV valvontapiiristä Lappeenranta, Sortavala, Kitelä, Suistamo, Korpiselkä, Mantsinsaari, Suistamo

- kaksi luostaria (myöhemmin kolme):

Suomen ortodoksinen kirkko kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen autonomisena kirkkona.

Venäläiset arkkipiispat

Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat:

Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista elämäkerroistaan Ortodoksi.netissä.

Hannu Pyykkönen