Ero sivun ”Benedictus Nursialainen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (19 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Benedictus_nursialainen01.jpg|thumb|Benedictus Nursialainen |
[[Kuva:Benedictus_nursialainen01.jpg|250px|thumb|<center>Benedictus Nursialainen<br><small>(''Foto © Petja Pyykkönen'')</small></center>]]Ensimmäiset [[kristitty|kristilliset]] [[luostari]]yhteisöt muodostuivat Egyptin erämaahan, kun [[Antonius Suuri|Antonius Suuren]] (251-356) ohjeiden mukaisesti pyhä [[Pakomius Suuri|Pakomius]] (286-346) perusti sinne munkkiyhteisön. Egyptistä [[kilvoittelu]]perinne levisi vähitellen Lähi-itään. Länsimaisen luostariperinteen kehittäjänä pidetään '''Benedictus Nursialaista''', mutta hänellä oli vaikutusta myös itäisen perinteen kehittymiseen. |
||
== Veljestö yrittää murhata Benedictuksen == |
|||
| ⚫ | Benedictus syntyi noin vuonna 480 Italiassa Nursian kylässä. Siihen aikaan Rooman valtakunta oli juuri romahtamaisillaan. Benedictus asettui kilvoittelemaan Subiacon lähellä olevaan luolaan munkkiyhteisöön. Luostarin johtajan kuoltua |
||
| ⚫ | Benedictus syntyi noin vuonna 480 Italiassa Nursian kylässä. Siihen aikaan Rooman valtakunta oli juuri romahtamaisillaan. Benedictus asettui kilvoittelemaan Subiacon lähellä olevaan luolaan munkkiyhteisöön. Luostarin johtajan kuoltua Benedictusta pyydettiin yhteisön johtajaksi. Munkit eivät kuitenkaan pitäneet Benedictuksen liian hyvästä moraalista ja yrittivät myrkyttää hänet. Benedictus siunasi hänelle annetun myrkkymaljan, jolloin malja kaatui ja yritys epäonnistui. Toisella kertaa [[Munkki|munkit]] lisäsivät myrkkyä hänen leipäänsä. Tällä kertaa Benedictuksen siunatessa leivän korppi tuli ja nappasi sen hänen kädestään. |
||
| ⚫ | Benedictus perusti kaikkiaan 12 |
||
== Luostarien perustaja ja sääntöjen luoja == |
|||
| ⚫ | Benedictuksen |
||
| ⚫ | Benedictus perusti kaikkiaan 12 [[luostari]]a. Näistä kuuluisin on [[Monte Cassino]] Pohjois-Italiassa. Se oli ensimmäinen luostari, jossa noudatettiin benediktiiniläistä luostarijärjestystä. Järjestyksessä hän määritteli munkkien säännöt. [[Pyhän Benedictuksen luostarisääntö (kirja)|Pyhän Benedictuksen luostarisäännöissä]] määritellään muun muassa, että munkin tuli olla tottelevainen ja nöyrä. Hän myös kertoi, mitä tuli tehdä, jos joku kanssakilvoittelija ei näitä hyveitä täyttänyt. Kilvoittelijan tuli löytää sisäinen rauha. Kilvoittelijalla tuli olla [[ohjaajavanhus]], yleensä [[igumeni|luostarin johtaja]], joka auttoi yksilöllisesti [[asketismi]]n ja hengellisen kasvun tiellä. |
||
| ⚫ | Eräs Benedictuksen kuuluisimmista luostarisäännöistä on "ora et labora" eli rukoile ja tee työtä. Tästä on tullut niin läntisen kuin |
||
== Benedictuksen säännöt == |
|||
| ⚫ | Benedictuksen luostarisäännöt otettiin käyttöön keskiajalla useimmissa Länsi-Euroopan luostareissa. Tämän takia häntä pidetään läntisen luostarilaitoksen perustajana. Luostarit olivat aluksi jokseenkin eristäytyneitä ja |
||
| ⚫ | Benedictuksen säännöissä on myös [[jumalanpalvelus]]ohjeita ja yleisiä luostaritoimintaa koskevia ohjeita. Kilvoittelijoiden päivärytmi oli tarkoin säänneltyä. Luostarin jumalanpalvelus alkoi keskiyöllä pidettävällä ''matutinalla.'' Sitä seurasi kello kolme pidettävä ''laudes.'' Muutaman tunnin unen jälkeen kello kuusi pidettin ''prima.'' Yhdeksään asti luettiin tai tehtiin työtä ja kello yhdeksän oli vuorossa ''tertia'' ja messu. Puolilta päivin oli ''sexta'' ja lounas. Ruokalepoa kesti kello kolmen ''nonaan'' asti. Sitten töitä tehtiin taas illan kello kuuden ''vesperiin'' ja kello yhdeksän ''kompletorioon'' asti. Nykyaikaisissa luostareissa näitä ohjeita noudatetaan soveltaen. |
||
| ⚫ | |||
== Ora et labora == |
|||
| ⚫ | Eräs Benedictuksen kuuluisimmista luostarisäännöistä on "''ora et labora''" eli ''rukoile ja tee työtä''. Tästä on tullut yksi niin läntisen kuin itäisenkin luostarilaitoksen perussäännöistä. Ruumiillisen luostarityön lisäksi myöhempinä vuosisatoina munkit alkoivat muun muassa opettaa, viljellä maata ja tehdä käsitöitä. |
||
| ⚫ | Benedictuksen luostarisäännöt otettiin käyttöön keskiajalla useimmissa Länsi-Euroopan luostareissa. Tämän takia häntä pidetään läntisen luostarilaitoksen perustajana. Luostarit olivat aluksi jokseenkin eristäytyneitä ja pyrkivät pitkälle menevään autonomiaan. Benediktiiniläiset [[veljestö]]t ja [[sisaristo]]t ovat sosiaalisia kilvoitteluyhteisöjä. Toisin kuin esimerkiksi fransiskaanisessa järjestyksessä, benediktiiniläiskilvoittelijat eivät kilvoittele yksin vaan yhteisesti luostarin johtajan ohjeistuksessa. |
||
== Kuolema, kanonisointi ja muistopäivä == |
|||
| ⚫ | |||
[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]] |
[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]] |
||
== Tropari ja kontakki == |
|||
| ⚫ | |||
=== Tropari, 1. säv. === |
|||
:: ''Sinun askeettisten vaivojesi kautta, oi jumalankantajaisä Benedictus, todistit olevasi uskollinen nimellesi. Sillä sinä olit siunauksen poika ja tulit ohjeeksi ja malliksi kaikille, jotka jäljittelevät elämääsi ja huutavat: Kunnia Hänelle, joka antoi sinulle voiman. Kunnia Hänelle, joka sinut kruunasi. Kunnia Hänelle, joka sinun kauttasi parannuksia vuodattaa.'' |
|||
=== Kontakki, 4. säv. === |
|||
:: ''Sinä tulit rikkaaksi Jumalan armosta, ja tekosi julistavat sinun nimeäsi. Rukouksella ja paastolla sinä toit ilmi, että olet täynnä Jumalan hengen lahjoja, oi Benedictus, Kristus Jumalan rakastama. Sinä olet heikkojen parantaja, puolustus vihollisia vastaan ja sielujemme joutuisa auttaja.'' |
|||
== Minea == |
|||
* [http://www.ortodoksi.net/images/a/a9/Minea_14-03.pdf Minea 14.3.] |
|||
== Katso myös == |
|||
* [[Luostarilaitoksen syntyminen]] |
|||
* [[Pakhomios Suuri]] |
|||
* [[Pyhän Benedictuksen luostarisääntö (kirja)]] |
|||
== Muualla internetissä == |
|||
* [http://ocafs.oca.org/FeastSaintsLife.asp?FSID=100800 OCA] |
|||
* [http://orthodoxwiki.org/Benedict_of_Nursia Orthodoxwiki] |
|||
[[Luokka:Luostarilaitos]] |
|||
[[Luokka:Italialaiset pyhät]] |
|||
[[Luokka:Pyhät]] |
[[Luokka:Pyhät]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:400-luvun pyhät]] |
||
[[Luokka:500-luvun pyhät]] |
|||
| ⚫ | |||
Nykyinen versio 24. lokakuuta 2011 kello 11.00
Ensimmäiset kristilliset luostariyhteisöt muodostuivat Egyptin erämaahan, kun Antonius Suuren (251-356) ohjeiden mukaisesti pyhä Pakomius (286-346) perusti sinne munkkiyhteisön. Egyptistä kilvoitteluperinne levisi vähitellen Lähi-itään. Länsimaisen luostariperinteen kehittäjänä pidetään Benedictus Nursialaista, mutta hänellä oli vaikutusta myös itäisen perinteen kehittymiseen.
Veljestö yrittää murhata Benedictuksen
Benedictus syntyi noin vuonna 480 Italiassa Nursian kylässä. Siihen aikaan Rooman valtakunta oli juuri romahtamaisillaan. Benedictus asettui kilvoittelemaan Subiacon lähellä olevaan luolaan munkkiyhteisöön. Luostarin johtajan kuoltua Benedictusta pyydettiin yhteisön johtajaksi. Munkit eivät kuitenkaan pitäneet Benedictuksen liian hyvästä moraalista ja yrittivät myrkyttää hänet. Benedictus siunasi hänelle annetun myrkkymaljan, jolloin malja kaatui ja yritys epäonnistui. Toisella kertaa munkit lisäsivät myrkkyä hänen leipäänsä. Tällä kertaa Benedictuksen siunatessa leivän korppi tuli ja nappasi sen hänen kädestään.
Luostarien perustaja ja sääntöjen luoja
Benedictus perusti kaikkiaan 12 luostaria. Näistä kuuluisin on Monte Cassino Pohjois-Italiassa. Se oli ensimmäinen luostari, jossa noudatettiin benediktiiniläistä luostarijärjestystä. Järjestyksessä hän määritteli munkkien säännöt. Pyhän Benedictuksen luostarisäännöissä määritellään muun muassa, että munkin tuli olla tottelevainen ja nöyrä. Hän myös kertoi, mitä tuli tehdä, jos joku kanssakilvoittelija ei näitä hyveitä täyttänyt. Kilvoittelijan tuli löytää sisäinen rauha. Kilvoittelijalla tuli olla ohjaajavanhus, yleensä luostarin johtaja, joka auttoi yksilöllisesti asketismin ja hengellisen kasvun tiellä.
Benedictuksen säännöt
Benedictuksen säännöissä on myös jumalanpalvelusohjeita ja yleisiä luostaritoimintaa koskevia ohjeita. Kilvoittelijoiden päivärytmi oli tarkoin säänneltyä. Luostarin jumalanpalvelus alkoi keskiyöllä pidettävällä matutinalla. Sitä seurasi kello kolme pidettävä laudes. Muutaman tunnin unen jälkeen kello kuusi pidettin prima. Yhdeksään asti luettiin tai tehtiin työtä ja kello yhdeksän oli vuorossa tertia ja messu. Puolilta päivin oli sexta ja lounas. Ruokalepoa kesti kello kolmen nonaan asti. Sitten töitä tehtiin taas illan kello kuuden vesperiin ja kello yhdeksän kompletorioon asti. Nykyaikaisissa luostareissa näitä ohjeita noudatetaan soveltaen.
Ora et labora
Eräs Benedictuksen kuuluisimmista luostarisäännöistä on "ora et labora" eli rukoile ja tee työtä. Tästä on tullut yksi niin läntisen kuin itäisenkin luostarilaitoksen perussäännöistä. Ruumiillisen luostarityön lisäksi myöhempinä vuosisatoina munkit alkoivat muun muassa opettaa, viljellä maata ja tehdä käsitöitä.
Benedictuksen luostarisäännöt otettiin käyttöön keskiajalla useimmissa Länsi-Euroopan luostareissa. Tämän takia häntä pidetään läntisen luostarilaitoksen perustajana. Luostarit olivat aluksi jokseenkin eristäytyneitä ja pyrkivät pitkälle menevään autonomiaan. Benediktiiniläiset veljestöt ja sisaristot ovat sosiaalisia kilvoitteluyhteisöjä. Toisin kuin esimerkiksi fransiskaanisessa järjestyksessä, benediktiiniläiskilvoittelijat eivät kilvoittele yksin vaan yhteisesti luostarin johtajan ohjeistuksessa.
Kuolema, kanonisointi ja muistopäivä
Benedictus Nursialainen kuoli vuonna 543. Ortodoksinen ja roomalaiskatolinen kirkko muistelevat Benedictus Nursialaista maaliskuun 14. päivänä.
Tropari ja kontakki
Tropari, 1. säv.
- Sinun askeettisten vaivojesi kautta, oi jumalankantajaisä Benedictus, todistit olevasi uskollinen nimellesi. Sillä sinä olit siunauksen poika ja tulit ohjeeksi ja malliksi kaikille, jotka jäljittelevät elämääsi ja huutavat: Kunnia Hänelle, joka antoi sinulle voiman. Kunnia Hänelle, joka sinut kruunasi. Kunnia Hänelle, joka sinun kauttasi parannuksia vuodattaa.
Kontakki, 4. säv.
- Sinä tulit rikkaaksi Jumalan armosta, ja tekosi julistavat sinun nimeäsi. Rukouksella ja paastolla sinä toit ilmi, että olet täynnä Jumalan hengen lahjoja, oi Benedictus, Kristus Jumalan rakastama. Sinä olet heikkojen parantaja, puolustus vihollisia vastaan ja sielujemme joutuisa auttaja.