Kyprianos Karthagolainen

Pyhä suurmarttyyri
Cyprianus Karthagolainen
venäläinen ikoni
Kuva:Wikipedia

Suurmarttyyri Cyprianus Karthagolainen (s. 200 - k. 258) eli koko nimeltään Thascius Caecilius Cyprianus syntyi Pohjois-Afrikassa Karthagossa varakkaaseen pakanaperheeseen. Hän oli merkittävä kristinuskon puolustaja ja kirjoittaja, jolta jäi 65 kirjettä, 11 tutkielmaa sekä laajahko raamatunsitaattikokoelma.

Elämäntapahtumia

Cyprianus sai kasteen noin vuonna 246. Kasteen jälkeen hän antoi omaisuuttaan köyhille. Hänestä tuli pappi ja vuonna 248 Karthagon piispa. Piispana hän oli suosittu erityisesti köyhien joukossa, missä hän hän omalla esimerkillään näytti muille mallia diakoniatyöstä. Pian piispaksi tulonsa jälkeen, vuonna 249 Cyprianus joutui lähtemään pakoon Deciuksen vainoja, jotka olivat erityisen ankaria Karthagossa ja joissa vainottiin erityisesti kirkon papistoa. Vainojen takia moni luopui uskosta ja kysymykseksi nousi luopioiden takaisin ottaminen kirkkoon. Takaisin kirkkoon pääsi katumuksen kautta. Piispoja ärsytti se, että takaisin kirkkoon pääsi tunnustajien suosituksella. Usein tunnustaja ei edes tuntenut suosittelemaansa henkilöä. Piispat ja tunnustajat kävivät kädenvääntöä kenelle valta luopioiden takaisin ottamisesta kuului. Tämän kiistan voittivat tunnustajat, joiden kirjeellä takaisin ottaminen onnistui ilman piispaa. Cyprianus oli tästä eri mieltä, sillä hän ymmärsi tunnustajien suositusten heikon pohjan. Hän ei olisi halunnut ottaa luopioita heppoisin perustein takaisin ilman katumusta.

Cyprianuksen mukaan oli vain yksi kirkko ja pelastusta ei ollut sen ulkopuolella. Tästä hän puhuu tärkeimmässä teoksessaan De unitate ecclesiae (Kirkon ykseydestä), jossa hän käsittelee kirkon ykseyden tärkeyttä ja piispojen asemaa. Cyprianus ei tunnustanut Rooman piispan primaattia vaan oli episkopalismin eli piispojen tasavertaisuuden kannalla. Tämän vuoksi hän otti yhteen Rooman piispan Stefanoksen kanssa. Cyprianus oli myös eri linjoilla Stefanoksen kanssa harhaoppisten suorittamasta kasteesta. Stefanos hyväksyi sen, mutta Cyprianus kastoi harhaoppisten kastamat uudestaan. Tämä kaste toimitettiin vain kerran. Jos kastettu lankesi harhaoppiin, hän tuli takaisin kirkon piiriin katumuksen kautta. Cyprianus arvosti kasteessa tulevaa uudestisyntymistä, sillä hän oli itsekin kääntyessään kristityksi hylännyt lihan himot ja ottanut vastaan uuden elämän kasteessa. Stefanoksen perusteluina heidän käymissään kiistoissa oli lähinnä Rooman piispan primaattia, eikä asiaperusteet. Lopulta Stefanos lopetti ehtoollisyhteyden Karthagon kanssa.

Viimeiset vaiheet

Vuonna 257 tuli uusi vainon aika, jolloin Stefanos kuoli ja Cyprianus joutui prokonsuli Aspasius Paternuksen eteen Karthagossa 30.8.257. Hänet karkotettiin Curubikseen noin 70 km päähän Karthagosta. Tuomio oli lievä, koska Cyprianoksen isä oli ollut kaupunginvaltuutettu. Cyprianus palasi takaisin Karthagoon, missä hänet mestattiin 14.9.258. Cyprianos olisi voinut paeta, mutta hän jättäytyi marttyyriksi. Hänen mestauspaikalleen rakennettiin kirkkoja, mutta vandaalit tuhosivat ne.

Tertullianus vaikutti paljon Cyprianuksen ajatteluun, mikä näkyy hänen teoksistaan Epistola ad Donatum de gratia Dei (Kirje Donatukselle koskien Jumalan armoa) ja Testimoniorum adversus Judæes (Todistus juutalaisia vastaan). Hän myös kirjoitti apologeettisen teoksen Ad Demetrianum.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää suurmarttyyri Cyprianus Karthagolaista 16.9.

Petja Pyykkönen

Aiheesta muualla

• Theologica collectanea – Cyprianoksen kirjoituksia (huom. joissakin teksteissä asiavirheitä)
• Wikipedia

Katso myös

• Origenes
• Varhaiskristillinen kirkko ja Vanhan testamentin kaanon