Kyriakos Erakko

Pyhittäjä Kyriakos Erakko
muistopäivä 29.9.
(Kuva © Pyykkönen)

Pyhittäjä Kyriakos Erakko (kreikaksi: Κυριακός ο Αναχωρητής / Kyriakos o Anachōritēs) sai nimensä elämäntavastaan. Hän eli suuren osan elämästään erakkona monissa eri paikoissa Palestiinassa.

Kyriakos syntyi pappi Johanneksen ja hänen vaimonsa Eudokian perheeseen Kreikan Peloponnesoksella Korintin kaupungissa vuonna 448. Hänen sukuunsa kuului muitakin pappeja, siää hänen setänsä oli Korintin piispa Petros. Piispa vihki Kyriakoksen jo nuorena lukijaksi ja näin hän sai tutustua pyhiin kirjoituksiin jo nuoresta pitäen.

Varsin nuorena – vain 18-vuotiaana – Kyriakos teki päätöksen jättää maailma ja aloittaa kilvoittelu. Päätökseen vaikutti voimakkaasti eräs jumalanpalvelus, jossa hän kuuli Jeesuksen sanat (Matt.16:24):

"Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”

Välittömästi hän meni satamaan, ja matkusti laivalla Jerusalemiin, missä hän vierailtuaan ensin pyhillä paikoilla vietti luostarissa kilvoitellen talven yli ja siirtyi sitten toiseen – pyhän Euthymios Suuren johtamaan luostariin, missä hänet vihittiin munkiksi.

Nuoruutensa vuoksi Kyriakos ei kuitenkaan saanut jäädä tähän luostariin, vaan hänen täytyi siirtyä ohjaajavanhusten valvontaan toiseen luostariin Jordanille. Ohjaajana hänellä toimi pyhittäjä Gerasimos Jordanilainen (muistopv. 4.3.), joka antoi Kyriakokselle tehtäviksi muiden muassa veden kantamisen ja puiden pilkkomisen sekä ruuan valmistamisen.

Tehtävänsä ja kilvoittelunsa niiden ohessa Kyriakos teki tunnollisesti ja näin saavutti pian ohjaajansa kunnioituksen. Suuren paaston aikaan ohjaajavanhus otti Kyriakoksen mukaansa erämaahan, jossa he kilvoittelivat ankarissa olosuhteissa palmusunnuntaihin saakka.

Ohjaajavanhuksensa, pyhittäjä Gerasimoksen kuoltua vuonna 475, Kyriakos siirtyi alle 30-vuotiaana takaisin pyhän Euthymios Suuren lavraan. Myös lavran perustaja pyhä Euthymios oli kuollut pari vuotta aikaisemmin. Tämä hiljaisuuden jakso tässä luostarissa kesti noin kymmenen vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi vuonna 485 pyhittäjä Hariton Tunnustajan (muistopv 28.9.) perustamaan Sukan lavraan. Pyhän Euthimioksen luostarissa Kyriakos vihittiin 37-vuotiaana diakoniksi.

Sukan luostarissa Kyriakos vietti 39 vuotta leipurina, sairaanhoitajana, vieraiden vastaanottajana ja taloudenhoitajana. Myöhemmin hän sai vielä kanonarkin eli esilaulajan kuuliaisuustehtävän. Kolmentoista vuoden luostarissa oleskelun jälkeen hänet vihittiin papiksi.

Kyriakos rakasti kuitenkin hiljaisuutta ja siksi hän lähti oppilaansa Johanneksen kanssa Natufan asumattomaan ja karuun erämaahan elämään kilvoitteluelämää erakkona. Siellä ollessaan hän ihmeellisesti paransi erään epilepsiaa sairastaneen pojan ja hänen maineensa kilvoittelijan ja ihmeidentekijänä alkoi kasvaa ja erämaahan alkoi tulla ihmisiä Häntä tapaamaan. Koska hän kuitenkin halusi elää erakkona, hän siirtyi Ruvan erämaa-alueelle vuonna 530 ja eli siellä seuraavat viisi vuotta. Tuollakin kävi samlla tavalla kuin edellisessä paikassa ja Kyriakos joutui siirtymään vielä, nyt hän siirtyi yksin todella ankariin olosuhteisiin Susakeimin erämaahan, jossa vietti seuraavat seitsemän vuotta.

Susakeimista Sukan lavran munkit hakivat pyhittäjä Kyriakoksen takaisin lavraansa, sillä alueella puhkesi ruttoepidemia ja isät halusivat voimakkaan rukoilijan suojakseen luostariin. Seuraavat viisi vuotta kuluivat lavrassa, jossa hän osallistui voimallisesti esimerkiksi Origeneen harhaoppien kumoamiseen ja taisteluun harhaoppeja vastaan. Tilanteen rauhoituttua Kysiakos palasi Susakeimiin, jossa hänen ja ppilaansa Johanneksen seurana oli ainoastaan leijona, joka vartioi heidän pientä vihannesmaataan.

Vähän ennen kuolemaa Susan munkit onnistuivat houkuttelemaan Kyriakoksen takaisin lavraan, jossa hän sitten kuoli vuonna 556 korkean 109 vuoden iän saavuttaneena syyskuun 29. päivänä, jona päivänä ortodoksinen kirkko muistelee häntä joka vuosi.

HAP

Muualla internetissä

• OCA
• Wikipedia