Ero sivun ”Dionysios Aleksandrialainen” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Dionysios_aleksandrialainen_wik.jpg|280px|thumb|<center>Pyhä marttyyripiispa |
[[Kuva:Dionysios_aleksandrialainen_wik.jpg|280px|thumb|<center>Pyhä marttyyripiispa<br>Dionysios Aleksandrialainen<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]Marttyyripiispa '''Dionysios Aleksandrialainen''' eli 200-luvulla [[Aleksandria]]ssa Egyptissä. Hän oli oppinut ja varakas mies, joka kääntyi kristityksi omakohtaisen ilmestyksen vuoksi. Ilmestyksessä hänet kutsuttiin [[Jeesus|Kristuksen]] seuraajaksi. Pian kääntymyksensä jälkeen hän saavutti oppineisuutensa vuoksi [[Pappeus|pappeuden]] arvon ja hänestä tuli oman opettajansa [[Origenes|Origeneen]] jälkeen vuonna 231 katekeettisen koulun johtaja ja Aleksandrian piispa 16 vuotta myöhemmin vuonna 247. |
||
Toiminta piispana oli vaikeaa aikaa vainojen ja sekavien aikojen vuoksi. Dionysios toimi piispana ensin keisari Deciuksen (249-251) aikana, häntä seuranneiden lyhytaikaisempien keisarien sekä myöhemmin vielä keisari Valerianuksen (253-260) aikana. Hän joutui pakenemaan ja piileksimään ensimmäisten vainojen aikana, mutta Valerianuksen vainojen aikana hänet kutsuttiin vuonna 257 prefektin puhutteluun, minkä seurauksena hänet karkotettiin Libyan erämaahan. |
Toiminta piispana oli vaikeaa aikaa vainojen ja sekavien aikojen vuoksi. Dionysios toimi piispana ensin keisari Deciuksen (249-251) aikana, häntä seuranneiden lyhytaikaisempien keisarien sekä myöhemmin vielä keisari Valerianuksen (253-260) aikana. Hän joutui pakenemaan ja piileksimään ensimmäisten vainojen aikana, mutta Valerianuksen vainojen aikana hänet kutsuttiin vuonna 257 prefektin puhutteluun, minkä seurauksena hänet karkotettiin Libyan erämaahan. |
||
Versio 30. syyskuuta 2009 kello 13.00
Marttyyripiispa Dionysios Aleksandrialainen eli 200-luvulla Aleksandriassa Egyptissä. Hän oli oppinut ja varakas mies, joka kääntyi kristityksi omakohtaisen ilmestyksen vuoksi. Ilmestyksessä hänet kutsuttiin Kristuksen seuraajaksi. Pian kääntymyksensä jälkeen hän saavutti oppineisuutensa vuoksi pappeuden arvon ja hänestä tuli oman opettajansa Origeneen jälkeen vuonna 231 katekeettisen koulun johtaja ja Aleksandrian piispa 16 vuotta myöhemmin vuonna 247.
Toiminta piispana oli vaikeaa aikaa vainojen ja sekavien aikojen vuoksi. Dionysios toimi piispana ensin keisari Deciuksen (249-251) aikana, häntä seuranneiden lyhytaikaisempien keisarien sekä myöhemmin vielä keisari Valerianuksen (253-260) aikana. Hän joutui pakenemaan ja piileksimään ensimmäisten vainojen aikana, mutta Valerianuksen vainojen aikana hänet kutsuttiin vuonna 257 prefektin puhutteluun, minkä seurauksena hänet karkotettiin Libyan erämaahan.
Vainot kuitenkin edesauttoivat kristinuskon leviämistä ja pyhä Dionysios toimi niinäkin aikoina tehokkaasti evankeliumin puolesta.
Pyhä Dionysios otti myös kantaa uudelleen kastamiseen, kun hän sovitteli pyhän Cyprianuksen (muistopv. 16.9) ja Rooman paavin välistä kiistaa harhaoppisten uudelleen kastamisesta. Dionysios oli samaa mieltä paavi Stefanuksen kanssa, että harhaoppisia ei pidä kastaa uudelleen, jos heidät oli aikaisemmin kastettu.
Pyhä Dionysios palasi ruton, nälänhädän ja valtataistelun repimään Aleksandriaan vuonna 261. Hän kuoli vuonna 265. Suuret kirkkoisät, pyhät Basileios Suuri ja Athanasios Suuri kunnioittivat suuresti pyhää Dionysiosta ja hänen kirjoituksiaan, joita ei kuitenkaan ole säilynyt jälkimaailmalle paljoa, suurin osa kirjoituksista on hävinnyt ja tuhoutunut aikojen saatossa. Basileios kutsui Dionysiosta ’Dionysios Suureksi’ ja Athanasios ’Kirkon opettajaksi’.
Muistopäivä
Suomen ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Dionysios Aleksandrialaista vuosittain hänen kuolinpäivänään lokakuun 3. päivänä. Muualla ortodoksisessa maailmassa hätä muistellaan juliaanisen kalenterin mukaan 18. lokakuuta tai sekakalenterin mukaan 5. lokakuuta.
Aleksandrian ortodoksinen kirkko kunnioittaa hänen muistoaan Aleksandrian patriarkaatin 14. paavina ja patriarkkana.