Juutalaisuus

Juutalaiset rukoilevat synagogassa Jom kippurina
Gottliebin maalaus
(kuva:wikipedia)

Daavidin tähti, yksi juutalaisuuden symboleista

Juutalaisuus on maailman vanhin yhä harjoitettava uskonto. Se on juutalaisten oma uskonto, mutta myös samalla oma kulttuurinsa, johon oleellisesti liittyy juutalainen usko. Nimi juutalainen juontuu Juudean asukasta merkitsevästä sanasta. Juutalaisia on maailmassa hieman laskutavasta riippuen noin 14 – 14,5 miljoonaa, joista suurin osa Yhdysvalloissa ja Israelissa (yhteensä yli 11 miljoonaa).

Juutalaisesta uskosta

Juutalaisuuden mukaan Jumala ilmaisi itsensä juutalaisille ja solmi Israelin kanssa ikuisen liiton. Jumala antoi juutalaisille kymmenen käskyn laintaulut ja ne sitovat kaikkia juutalaisia. Muut käskyt sekä velvoitteet ja ohjeet rituaaleista on kirjoitettu Tooraan, heprealaisen Raamatun ensimmäiseen osaan, niin sanottuun Mooseksen lakiin, Pentateukkiin. Juutalaisuudessa perimätiedolla on myös suuri merkitys opin ja ohjeiden sekä sääntöjen välittämisessä ja välittymisessä.

Juutalaisuudessa ei uskota tuonpuoleiseen, vaan he odottavat koko ajan Messiaan ilmestymistä ja juutalaisten tekemistä pyhäksi kansaksi.

Kristinusko ja islam ovat syntyneet pitkälti juutalaisen uskon pohjalta.

Juutalaisuuden synty ja nykytila

Juutalaisuuden katsotaan alkavan Israelin heimojen kantaisästä Aabrahamista, jota pidetään juutalaisen uskon perustajana. Häntä yhdessä poikansa Iisakin ja pojanpoikansa Jaakobin kanssa kutsutaan usein patriarkoiksi.

Juutalaisuudessa on useita erilaisia etnisen alkuperän mukaisia alaryhmiä. Kolme merkittävintä ryhmää, jotka myös mainittiin myös Raamatussa, olivat:

• saddukealaiset
• farisealaiset ja
• selootit

Nykyinen juutalaisuus voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, joiden välillä ei kuitenkaan ole suuria teologisia eroja:

• aškenaasijuutalaiset eli Saksasta ja itäisestä Euroopasta kotoisin olevat jiddišiä puhuvat juutalaiset
• sefardijuutalaiset eli Espanjasta (hepreaksi: Sefarad) peräisin olevat ladinoa, katalaania sekä arabiaa puhuvat juutalaiset

Näiden lisäksi on vielä muitakin pienempiä ryhmiä, kuten esimerkiksi:

• mizrachit eli Lähi-Idän juutalaiset (Syyria, Libanon, Irak)
• jemeniitit
• gruzimit (Kaukasuksella)
• Bene Israel
• Bnei Menashe
• cochin
• telugu (Intiasta)
• Beta Israel (Etiopiasta)
• bucharimit (Keski-Aasiasta)

Useat näistä ryhmistä lasketaan silti kuuluviksi rituaaliensa puolesta sefardijuutalaisiin.

Juutalaisuudesta puhuttaessa kuulee usein mainittavan kolme erilaista aatteellista suuntausta:

• ortodoksijuutalaisuus ja ääriortodoksijuutalaisuus (haredit), joista ensimmäinen on Israelin vallitseva uskonto
• konservatiivinen juutalaisuus
• reformijuutalaisuus, jonka kannattajia on etenkin Yhdysvalloissa

Ortodoksijuutalaisuudella ei nimestä huolimatta ole mitään tekemistä ortodoksisen kirkon kanssa.

Juutalaisuutta voidaan jakaa eri ryhmiin myös muiden asioiden perusteella ja ei-juutalaisista kaikki tämä jaottelu tuntuu ajoittain melko sekavalta. Tässä artikkelissa ei käsitellä tarkemmin eräitä näistä kuten esimerkiksi hasidilaisuutta ja sionismia.

Juutalaisten pyhät kirjoitukset

Juutalaisten pyhiä kirjoituksia ovat muun muassa:

• Tanakh (joskus myös kirjoitetaan Tenakh), 39 kirjasta koostuva hepreankielinen Raamattu, joka jaetaan kolmeen osaan:
  • Toora (hepreaksi: torah / oppi) (viisi Mooseksen kirjaa = Pentateukki), juutalaisen oikeuden ja etiikan päälähde ja uskoa harjoittavien juutalaisten ajattelun ja elämän tärkein ohjenuora
    • Toora jakaantuu 613 yksittäiseen määräykseen (mitzvot), jotka taasen jakantuvat
      • 248 toimintaa koskevaan käskyyn (kaikille ihmisen ruumiinosille)
      • 365 kieltoon (jokaiselle vuoden päivälle)
  • Nebim (profeetat, muun muassa profeettain kirjat)
  • Ketubim (kirjoitukset, opetukset ja kronikat)

Joitain yksityiskohtia

Juutalaisten temppeli on synagoga, juutalainen rukoushuone. Yleensä synagogan peräseinä on Jerusalemiin päin. Synagogassa pidetään palveluksia aamulla, keskipäivällä ja illalla.

Rabbi eli rabbiini on juutalainen opettaja, kirjaimellisesti suuri, viisas henkilö. Aikaisemmin he olivat erottautuneet pyhien kirjoitusten tutkimiseen, nykyisin he ovat enemmänkin vastuussa juutalaisen uskon ja lain opettamisesta ja lain soveltamisesta.

Juutalainen kalenteri alkaa maailman luomisesta eli vuodesta 3761 eKr. Nyt käsillä oleva vuosi (2009) on siis juutalaisen kalenterin mukaan vuosi 5769.

Juutalaisista juhlapäivistä

• bar mitsva (’lain poika’), jota pojat viettävät 13-vuotiaana ja jossa heidät otetaan seurakuntalaisten joukkoon,
• bat mitsva (’lain tytär’) on vastaava juhla 12-vuotiaille tytöille.
• Roš hašana on juutalainen uusivuosi ja sitä vietetään syksyllä, maailman luomisen päivänä.
• Jom kippur on suuri sovituspäivä, jota vietetään uuden vuoden jälkeen seuranneen katumuksen ja omantunnon tutkiskelun jälkeen paastoten, synnit tunnustaen ja sovittaen.
• Sukkot on lehtimajajuhla, jota vietetään kiitokseksi Jumalan suojeluksesta 40 vuotta kestäneellä erämaavaelluksella.
• Hanukka on juhla, jolloin muistellaan hetkeä vuonna 165 eKr. kun temppeli voitiin vihkiä uudelleen Juudas Makkabin johdolla. Juhla on valon juhla ja ajoittuu joulukuulle.
• Purim on karnevaalijuhla, jota vietetään helmi-maaliskuussa.
• Pesah on juutalaisten pääsiäinen, jota vietetään kevään ensimmäisen täydenkuun aikoihin Israelin kansan Egyptistä vapautumisen muistoksi.

HAP

Lähteitä

• Franjo Terhart, Janina Schulze: Nykymaailman uskonnot
• Internet: wikipedia : Juutalaiset