Ero sivun ”Athanasios Suuri” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisina muistopäivinään 18. tammikuuta ja 2. toukokuuta. |
Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisina muistopäivinään 18. tammikuuta ja 2. toukokuuta. |
||
'''[[Käyttäjä:Hannu|Hannu Pyykkönen]]''' |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 24. tammikuuta 2010 kello 20.51
Pyhä Athanasios Suuri (eli noin vuosina 293 - 373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä. Hän osallistui Aleksandrian piispan diakonina Nikean ensimmäiseen yleiseen eli ekumeeniseen kirkolliskokoukseen ja herätti huomiota hyvällä Raamatun tuntemuksellaan ja erinomaisella väittelytaidollaan. Hän puolusti voimakkaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olennosta. Myöhemmin hänestä tuli tuon saman patriarkaatin piispa.
Elämä ja opetus
Athanasios syntyi noin vuonna 293 Aleksandriassa, Egyptissä. Piispan havaittua lapsen lahjakkaaksi, hän otti lapsen huollettavakseen ja kasvatettavakseen. Athanasios vihittiin diakoniksi ja tässä arvossa hän sitten osallistui piispansa kanssa Nikean ensimmäiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna 325. Kokous käsitteli pääasiassa areiolaisuutta, pappi Areioksen luomaa vaikeaa ja nopeasti leviävää harhaoppia.
Kirkolliskokouksen jälkeen piispa kuoli ja Athanasios valittiin Aleksandrian piispaksi vaikka hän pitkään kieltäytyi tästä tehtävästä. Hän oli vain 28-vuotias, kun hänet vihittiin piispaksi.
Areiolaisten aiheuttamat levottomuudet leimasivat voimakkaasti Athanasioksen piispuuden alkutaivalta. Monenlaisia syytöksiä esitettiin Athanasiosta kohtaan ja monien tällaisten tilanteiden jälkeen keisari karkotti hänet Galliaan Trierin kaupunkiin, jossa hän eli maanpaossa useita vuosia.
Paluuyritys ei onnistunut ja hän siirtyi vapaaehtoiseen maanpakolaisuuteen Roomaan. Samaan aikaan areiolaiset vainosivat ja tappoivat oikean uskon tunnustajia ja puolustajia Aleksandriassa. Seitsemän vuoden päästä Athanasios palasi Aleksandriaan ja yritti rauhanomaisin keinoin saada muutoksia aikaan. Turhaan.
Sekasorto jatkui ja Athanasios vetäytyi Egyptin erämaahan, jossa hän kirjoitti runsaasti jälkeen jääneitä kirjoituksiaan ja opetuksiaan. Samalla hän kirjoituksillaan johti kirkkoa ja antoi intoa ja voimaa totuuden puolustajille.
Keisarin vaihtuessa julmuudet ja vainot jatkuivat. Athanasioksen paluu takaisin vaihtui jälleen paoksi Egyptin erämaihin. Vainoojakeisarin kuoltua Athanasios palasi ja pakeni vuoronperään. Viimein keisari suostui välttääkseen epäjärjestyksen ja kapinoinnin siihen, että Athanasios palasi piispanvirkaansa, jossa hän taistelikin sitten innokkaasti aina kuolemaansa asti areiolaisuutta vastaan.
Athanasios Suuri kuoli 80-vuotiaana vuonna 373.
Merkitys kirkolle
Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisina muistopäivinään 18. tammikuuta ja 2. toukokuuta.
Katso myös
- Video: Απολυτίκιον Αγίου Αθανασίου
'"`UNIQ--youtube-00000000-QINU`"'