Ero sivun ”Fotios Suuri” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Helmikuun 6. päivänä muisteltava '''pyhä Fotios''' on meillä melko vähän tunnettu [[pyhä]]. Hänen kuvansa on Joensuussa sijaitsevan [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksisen seminaarin]] kirkossa heti kuoron takana. Fotios oli yliopistomies, joka nousi maallikosta [[Konstantinopoli]]n [[patriarkka|patriarkaksi]] kuudessa päivässä. Maallikon valinta [[piispa]]ksi on idän kirkossa mahdollista toisin kuin Rooman kirkossa. Fotioksesta voi mainita kaksi tärkeää asiaa: [[Filioque]]-teologian vastustuksen ja kehittyvän [[traditio]]n opetuksen. |
Helmikuun 6. päivänä muisteltava '''pyhä Fotios''' on meillä melko vähän tunnettu [[pyhä]]. Hänen kuvansa on Joensuussa sijaitsevan [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksisen seminaarin]] kirkossa heti kuoron takana. Fotios oli yliopistomies, joka nousi maallikosta [[Konstantinopoli]]n [[patriarkka|patriarkaksi]] kuudessa päivässä. Maallikon valinta [[piispa]]ksi on idän kirkossa mahdollista toisin kuin Rooman kirkossa. Fotioksesta voi mainita kaksi tärkeää asiaa: [[Filioque]]-teologian vastustuksen ja kehittyvän [[traditio]]n opetuksen. |
||
Filioque (ja Pojasta) on lännessä [[Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus|uskontunnustukseen]] tehty lisäys, jonka mukaan [[Pyhä Henki]] lähtee [[Isä (Jumala)|Isästä]] ja [[Jeesus|Pojasta]]. Fotios kirjoitti [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksien]] puolelta ensimmäisen tarkan esityksen Filioqueta vastaan (''"Pyhän Hengen Mystagogia"''). Hänen mukaansa lännen opetuksessa Jumala on yksi olemus, jossa persoonallinen tai hypostaattinen olemassaolo typistyy käsitteeksi kolmen persoonan suhteista. Jos Henki lähtee myös Pojasta, se merkitsee että olemus on ollut ennen persoonallista olemassaoloa. Idässä taas [[Pyhä Kolminaisuus|kolminaisuusoppi]] lähtee Isän, Pojan ja Hengen ilmoittamisesta persoonina. |
Filioque ("ja Pojasta") on lännessä [[Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus|uskontunnustukseen]] tehty lisäys, jonka mukaan [[Pyhä Henki]] lähtee [[Isä (Jumala)|Isästä]] ja [[Jeesus|Pojasta]]. Fotios kirjoitti [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksien]] puolelta ensimmäisen tarkan esityksen Filioqueta vastaan (''"Pyhän Hengen Mystagogia"''). Hänen mukaansa lännen opetuksessa Jumala on yksi olemus, jossa persoonallinen tai hypostaattinen olemassaolo typistyy käsitteeksi kolmen persoonan suhteista. Jos Henki lähtee myös Pojasta, se merkitsee että olemus on ollut ennen persoonallista olemassaoloa. Idässä taas [[Pyhä Kolminaisuus|kolminaisuusoppi]] lähtee Isän, Pojan ja Hengen ilmoittamisesta persoonina. |
||
Fotios ymmärsi analyyttisenä tutkijana, että kirkon historia ja [[traditio]] ovat eläviä ja aina omaan aikaansa sidottuja. Hän on älyllisesti rehellinen, mikä hänelle merkitsee toisistaan poikkeavien kirkollisten käytäntöjen ja sääntöjen hyväksymistä. Fotios kirjoittikin: |
Fotios ymmärsi analyyttisenä tutkijana, että kirkon historia ja [[traditio]] ovat eläviä ja aina omaan aikaansa sidottuja. Hän on älyllisesti rehellinen, mikä hänelle merkitsee toisistaan poikkeavien kirkollisten käytäntöjen ja sääntöjen hyväksymistä. Fotios kirjoittikin: |
||
Versio 2. helmikuuta 2010 kello 16.45
(kuva © Hannu Pyykkönen)
(kuva © Hannu Pyykkönen)
Helmikuun 6. päivänä muisteltava pyhä Fotios on meillä melko vähän tunnettu pyhä. Hänen kuvansa on Joensuussa sijaitsevan ortodoksisen seminaarin kirkossa heti kuoron takana. Fotios oli yliopistomies, joka nousi maallikosta Konstantinopolin patriarkaksi kuudessa päivässä. Maallikon valinta piispaksi on idän kirkossa mahdollista toisin kuin Rooman kirkossa. Fotioksesta voi mainita kaksi tärkeää asiaa: Filioque-teologian vastustuksen ja kehittyvän tradition opetuksen.
Filioque ("ja Pojasta") on lännessä uskontunnustukseen tehty lisäys, jonka mukaan Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta. Fotios kirjoitti ortodoksien puolelta ensimmäisen tarkan esityksen Filioqueta vastaan ("Pyhän Hengen Mystagogia"). Hänen mukaansa lännen opetuksessa Jumala on yksi olemus, jossa persoonallinen tai hypostaattinen olemassaolo typistyy käsitteeksi kolmen persoonan suhteista. Jos Henki lähtee myös Pojasta, se merkitsee että olemus on ollut ennen persoonallista olemassaoloa. Idässä taas kolminaisuusoppi lähtee Isän, Pojan ja Hengen ilmoittamisesta persoonina.
Fotios ymmärsi analyyttisenä tutkijana, että kirkon historia ja traditio ovat eläviä ja aina omaan aikaansa sidottuja. Hän on älyllisesti rehellinen, mikä hänelle merkitsee toisistaan poikkeavien kirkollisten käytäntöjen ja sääntöjen hyväksymistä. Fotios kirjoittikin:
- "Jokaisen on pidettävä se, mitä yleisissä ekumeenisissa päätöksissä on määrätty, mutta kirkkoisien mielipiteitä tai paikallisten synodien säädöksiä voidaan noudattaa tai olla noudattamatta."
Esimerkkeinä hän mainitsee parranajon, lauantaipaaston ja pappien selibaatin.
Pyhän Fotioksen periaate sopii muistaa nykyisinkin, että osaisimme elää traditiomme mukaista elämää takertumatta epäoleellisiin yksityiskohtiin, joiden historiallinen ja kulttuurinen tausta voi olla kovinkin kaukana meistä.
Isä Rauno Pietarinen
Tropari ja kontakki
Tropari, 4.säv.
Apostolisen tien seuraaja ja ihmisten opettaja, rukoile puolestamme, oi Fotios, kaikkien Herraa antamaan rauha maailmalle ja suuri armo meidän sieluillemme.
Kontakki, 2.säv.
Oi suuri esipaimen Fotios, | sinä, Jumalan jylisevä ääni, | hengellinen pasuuna, uskon istuttaja ja harhaoppien poistaja, | Kolminaisuuden otollinen palvelija! | Seisoen aina enkelten joukossa Jumalan edessä || rukoile lakkaamatta meidän kaikkien puolesta.