Ero sivun ”Arbore” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Arboren on todennäköisesti maalannut vuonna 1541 mies nimeltään Dragoş, joka on iaşilaisen [[pappi|papin]] Comanin poika. Hänet pyysi maalaustyöhön Ana, Arboren tytär. Se, maalasiko Dragoş kirkon, on epävarmaa, sillä kirkon arkkitehtuurin perusteella se saattaa olla myös Ştefan cel Maren aikaan maalattu. Arboren [[fresko]]t ovat väritykseltään vihertäviä. On pystytty selvittämään, että maalaamiseen käytettiin kolmeakymmentä aineosaa, muun muassa eläinten ihraa, viinietikkaa, kananmunaa, eläinten sappea ja hunajaa. |
Arboren on todennäköisesti maalannut vuonna 1541 mies nimeltään Dragoş, joka on iaşilaisen [[pappi|papin]] Comanin poika. Hänet pyysi maalaustyöhön Ana, Arboren tytär. Se, maalasiko Dragoş kirkon, on epävarmaa, sillä kirkon arkkitehtuurin perusteella se saattaa olla myös Ştefan cel Maren aikaan maalattu. Arboren [[fresko]]t ovat väritykseltään vihertäviä. On pystytty selvittämään, että maalaamiseen käytettiin kolmeakymmentä aineosaa, muun muassa eläinten ihraa, viinietikkaa, kananmunaa, eläinten sappea ja hunajaa. |
||
Kirkon eteläpuolen freskot ovat melko hyvin säilyneet. Vain ylä- ja itäosassa on huonokuntoisia maalauksia. Eteläpuolen oven vasemmalla puolella on bysanttilainen 24 säkeistöinen [[akatistoshymni]] [[Jumalansynnyttäjä]]lle. Sen alapuolella on tyypillinen moldovalainen maalaus hyökkäyksestä [[Konstantinopoli]]in. Se maalattiin sen toivossa, että Jumalansynnyttäjä suojelisi Konstantinopolia. Maalaus esittää persialaisten hyökkäystä vuodelta 626, koska ottomaanien kuvaaminen hyökkääjinä oli 1541 jälkeen poliittisesti herkkä aihe, Moldovan joutuessa Ottomaanisen valtakunnan autonomiseksi osaksi. Maalaajan mielipide ottomaaneista näkyy kuitenkin maalauksen hahmojen esitystavasta. Freskoihin on myös kuvattu [[viimeinen tuomio]], [[tuhlaajapojan paluu]], [[tietäjien matka]], [[Aatami]] kylvämässä ja [[Eeva]] jauhamassa viljaa. |
Kirkon eteläpuolen freskot ovat melko hyvin säilyneet. Vain ylä- ja itäosassa on huonokuntoisia maalauksia. Eteläpuolen oven vasemmalla puolella on bysanttilainen 24 säkeistöinen [[akatistoshymni]] [[Jumalansynnyttäjä]]lle. Sen alapuolella on tyypillinen moldovalainen maalaus hyökkäyksestä [[Konstantinopoli]]in. Se maalattiin sen toivossa, että Jumalansynnyttäjä suojelisi Konstantinopolia. Maalaus esittää persialaisten hyökkäystä vuodelta 626, koska ottomaanien kuvaaminen hyökkääjinä oli 1541 jälkeen poliittisesti herkkä aihe, Moldovan joutuessa Ottomaanisen valtakunnan autonomiseksi osaksi. Maalaajan mielipide ottomaaneista näkyy kuitenkin maalauksen hahmojen esitystavasta. Freskoihin on myös kuvattu [[viimeinen tuomio]], [[tuhlaajapojan paluu]], [[tietäjät|tietäjien matka]], [[Aatami]] kylvämässä ja [[Eeva]] jauhamassa viljaa. |
||
==Viimeinen tuomio== |
==Viimeinen tuomio== |
||
Versio 21. marraskuuta 2008 kello 18.57
Arboren kirkon rakennutti Luca Arbore vuonna 1503 ja se sijaitsee lähellä Suceavan kaupunkia Solea-joen laaksossa. Kirkko oli hänelle erityisen tärkeä. Luca Arbore oli Ştefan cel Maren, Bogdan III ja voievod Ştefăniţăn hovien tärkeä tukija. Poliittiset erimielisyydet saivat Luca Arboren tekemään pesäeron Ştefăniţăăn ja hän menetti asemansa Suceavan hallinnoijana. Hänet mestattiin vuonna 1523.
Arboren Johannes Edelläkävijän mestauksen kirkko
Arboren kirkko on omistettu Johannes Edelläkävijän mestauksen muistolle. Kirkko on ristin muotoinen. Länsipäädyn julkisivun erikoisuuden huomaa heti. Arboressa päädyn ulkopylväikön ja käytävän korvaa iso syvennys, joka tällaisenä esiintyi ensi kertaa Moldovassa. Alun perin syvennyksessä oli puisen parrun päässä kirkon kello. Nykyään paikkaa käytetään elävien ja vainajien muisteluun. Poikkeuksellisesti kirkon kaikki seinät ovat tasaisia, ilman koristekuviointeja tai syvennyksiä. Kirkko on pieni ja yksinkertainen. Siihen on rakennettu vain eteinen, kirkkosali ja alttari. Katto on pyöristetty itä- ja länsipäädyistä. Kirkon keskilaivaan on haudattu kirkon perustajia, muun muassa Luca Arbore ja hänen vaimonsa Juliana.
Arboren on todennäköisesti maalannut vuonna 1541 mies nimeltään Dragoş, joka on iaşilaisen papin Comanin poika. Hänet pyysi maalaustyöhön Ana, Arboren tytär. Se, maalasiko Dragoş kirkon, on epävarmaa, sillä kirkon arkkitehtuurin perusteella se saattaa olla myös Ştefan cel Maren aikaan maalattu. Arboren freskot ovat väritykseltään vihertäviä. On pystytty selvittämään, että maalaamiseen käytettiin kolmeakymmentä aineosaa, muun muassa eläinten ihraa, viinietikkaa, kananmunaa, eläinten sappea ja hunajaa.
Kirkon eteläpuolen freskot ovat melko hyvin säilyneet. Vain ylä- ja itäosassa on huonokuntoisia maalauksia. Eteläpuolen oven vasemmalla puolella on bysanttilainen 24 säkeistöinen akatistoshymni Jumalansynnyttäjälle. Sen alapuolella on tyypillinen moldovalainen maalaus hyökkäyksestä Konstantinopoliin. Se maalattiin sen toivossa, että Jumalansynnyttäjä suojelisi Konstantinopolia. Maalaus esittää persialaisten hyökkäystä vuodelta 626, koska ottomaanien kuvaaminen hyökkääjinä oli 1541 jälkeen poliittisesti herkkä aihe, Moldovan joutuessa Ottomaanisen valtakunnan autonomiseksi osaksi. Maalaajan mielipide ottomaaneista näkyy kuitenkin maalauksen hahmojen esitystavasta. Freskoihin on myös kuvattu viimeinen tuomio, tuhlaajapojan paluu, tietäjien matka, Aatami kylvämässä ja Eeva jauhamassa viljaa.
Viimeinen tuomio
Sisämaalaukset vaurioituivat pahoin 1800- ja 1900-luvuilla, koska kirkolla ei ollut kattoa. Sisätilojen freskot ovat tummuneet ajan saatossa pahasti, muun muassa tuohuksien savusta, ja niiden restaurointi oli käynnissä vuonna 2005. Restauroijat eivät pysty palauttamaan täysin vanhoja maalauksia, koska alkuperäistä värisekoitusta ei voida enää valmistaa, sillä resepti oli monimutkainen ja kukaan ei tiedä sitä enää. Restauroijat pystyvät kuitenkin estämään maalausten lisävaurioitumisen. Vaikka freskot ovat osittain tuhoutuneet liasta, se on myös suojannut freskoja ja piilottanut ne niitä turmelivilta ihmisiltä.
Lue myös: