Risti
Ortodoksi.netista
Risti on yksi aivan olennaisimmista kristittyjen symboleista ja sitä pidetään välineenä maailman pelastumiselle ristiinnaulitun Kristuksen kautta.
Voiton merkki
Kun ortodoksi ajattelee ristiinnaulittua Kristusta, hän ei ajattele Kristuksen kärsimyksiä ja lohduttomuutta, vaan hän ajattelee Kristusta Voittajana, Kristus-kuninkaana, joka hallitsee kunniassa ristinpuustaan. Kuten kasteen yhteydessä sanottavassa ensimmäisessä eksorkismissa sanotaan:
- … puulla riippuen Hän saavutti riemuvoiton vastustavista voimista, kun aurinko pimeni, maa järisi, haudat aukenivat ja pyhäin ruumiit nousivat ylös. Kuolemalla Hän teki tyhjäksi kuoleman ja kukisti sinut, kuolemaa vallassaan pitäneen pahan hengen.**
Kirkko opettaa, että Kristus on voittoisa Kuningas ristiinnaulitsemisestaan huolimatta ja sen vuoksi:
- ”Kutsun Häntä Kuninkaaksi, koska näen Hänet ritiinnaulittuna”. (pyhä Johannes Krysostomos)
Kristillisyyden symboli
Lähes kaikki liturgiset esineet ovat koristeltuja ikonografisilla kaiverruksilla, kristillisillä symboleilla ja risteillä. Jokaisessa kirkossa on sen korkeimmalla kohdalla risti.
Risti on kristillisyyden keskeinen symboli, ei vain maailman pelastuksen väline vaan myös jatkuva todistus siitä, että kukaan ei voi olla kristitty, ellei hän elä ristin kanssa sen mukaista elämää.
- ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Mark.8:34)
Pyhä risti on Uuden testamentin ja kuoleman voittamisen symboli ja se on taivaallisen ja maallisen risteysasema.
Ristinmerkki
Näistä edellä mainituista syistä johtuen ortodoksi kristitty tekee ristinmerkin eteensä rukoillessaan laittamalla kolme sormea yhteen Pyhän Kolminaisuuden symbolina ja ristien itsensä koskettamalla otsaa, rintaa ja olkapäitä oikealta vasemmalle. Tämä osoittaa, että risti on ortodoksisen kristityn inspiraatio, elämän sisältö ja voima sekä että ihmisen ajatukset, sydämen ja käsien teot tulee kohdistaa Jumalan rakkauden ylistämiseen.
Kasteristi
Kasteessa saamme täydellisen anteeksiannon kaikista synneistämme ja meidät ”puetaan Kristukseen”, meistä tulee Kirkon, Hänen ruumiinsa jäseniä. Muistutuksena kasteesta ortodokseille laitetaan tavallisesti pieni kasteristi kaulaan.
Ristin kunnioittaminen
Jokaisessa liturgiassa loppusiunauksen jälkeen kirkkokansa käy kunnioittamassa ristiä suutelemalla papin kädessään pitämää käsiristiä. Kolme kertaa vuodessa risti kannetaan kirkkosalin keskelle kunnioitettavaksi erillisissä ristiin liittyvissä juhlissa:
- Suuren paaston kolmas sunnuntai: Ristinkumartamisen sunnuntai
Erilaisia ortodoksisia ristejä
Suomessa ortodoksinen kirkko käyttää kaksi tai kolmipoikkipuista ristiä. Ristiä, jossa on kolme poikittaista puuta, nimitetään myös slaavilaiseksi ristiksi tai joskus myös venäläiseksi ristiksi. Siinä ylin poikkipuu kuvaa Jeesuksen ristissä ollutt laattaa, jossa luki INRI (Jeesus Nasaretilainen Juutalaisten Kuningas). Keskimmäisellä poikkipuulla olivat Kristuksen kädet naulattuina poikkipuuhun ja alin poikkipuu kuvaa jalkojen ja koko ruumiin tukena ollutta poikkipuuta.
Kreikassa käytetään yleisesti tavallista yksipoikkipuista ristiä, joka tunnetaan myös ns. latinalaisena ristinä.
Suomessa yleisin risti lienee kuitenkin kaksipoikkipuinen ns. ortodoksinen risti.
Vanhoissa egyptiläisissä kuvauksissa ristiinnaulittujen risti on kuvattu kolmipoikkipuisena. Joissain keski- ja etelä-Euroopan maissa rististä voi joskus päätellä kirkon kuulumisen tiettyyn jurisdiktioon. Usein kolmipoikkipuinen risti, jossa alin poikkipuu on suorassa eikä vinossa kuten ortodokseilla, osoittaa kirkon kuuluva kreikkalaiskatoliseen kirkkoon eli bysanttilaista riittiä noudattavaan roomalaiskatolisen kirkon alaisuuteen kuuluvaan kirkkoon, ns. uniaattikirkkoon.