Toiminnot

Ero sivun ”Joona Petsamolainen” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
[[Pyhittäjä]] '''Joona Petsamolainen''' oli merkittävän lappalaisten valistajan pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen|Trifon Petsamolaisen]] oppilas ja eli ja vaikutti siis samoihin aikoihin kuin pyhittäjä Trifon eli 1500-luvun lopulla Lapissa, Petsamossa. Hänet luetaan kuuluvaksi [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajiin]].
[[Pyhittäjä]] '''Joona Petsamolainen''' oli merkittävän lappalaisten valistajan pyhittäjä [[Trifon Petsamolainen|Trifon Petsamolaisen]] oppilas ja eli ja vaikutti siis samoihin aikoihin kuin pyhittäjä Trifon eli 1500-luvun lopulla Lapissa, Petsamossa. Hänet luetaan kuuluvaksi [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajiin]].


== Avioliitosta munkiksi ==
Pyhittäjä Joona oli alkuaan naimisissa oleva mies, jonka lapsi sairastui ja joka antamansa lupauksen mukaisesti lapsen paratuessa ihmeellisesti kasteessa, meni pyhittäjä Trifonin Petsamolaisen luostariin.

Pyhittäjä Joona oli alkuaan naimisissa oleva mies, jonka lapsi sairastui ja joka antamansa lupauksen mukaisesti lapsen parantuessa ihmeellisesti kasteessa, meni pyhittäjä Trifonin Petsamolaisen luostariin.

== Petsamon luostarin marttyyrit ==


Hänet vihittiin ensin munkiksi ja myöhemmin pappismunkiksi ja hän asettui oppi-isänsä kuoleman jälkeen asumaan hänen kuolinpaikalleen, [[Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen|Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen]] [[erakkola]]an. Jouluyönä vuonna 1589 suomalainen sissipäällikkö Pekka Vesainen joukkoineen hyökkäsi [[Petsamon luostari]]in ja ensimmäisten joukossa surmasi muiden muassa pyhittäjä Joona Petsamolaisen ja 50 muuta munkkia sekä yli 60 muuta luostarin asukasta, [[noviisi|noviiseja]] ja työntekijöitä.
Hänet vihittiin ensin munkiksi ja myöhemmin pappismunkiksi ja hän asettui oppi-isänsä kuoleman jälkeen asumaan hänen kuolinpaikalleen, [[Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen|Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen]] [[erakkola]]an. Jouluyönä vuonna 1589 suomalainen sissipäällikkö Pekka Vesainen joukkoineen hyökkäsi [[Petsamon luostari]]in ja ensimmäisten joukossa surmasi muiden muassa pyhittäjä Joona Petsamolaisen ja 50 muuta munkkia sekä yli 60 muuta luostarin asukasta, [[noviisi|noviiseja]] ja työntekijöitä.


Pyhittäjä Joona Petsamolainen on haudattu oppi-isänsä kanssa samalle paikalle sisämaahan Spasitelnaja-vuoren juurelle Petsamo- ja Mannajokien yhtymäkohdassa sijaitsevaan Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen erakkolaan. Pyhittäjää muistellaan ortodoksisessa kirkossa myös samana päivänä kuin pyhittäjä Trifonia ja muita '''Petsamon pyhittäjämarttyyreja''' eli joulukuun 15. päivänä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.
Pyhittäjä Joona Petsamolainen on haudattu oppi-isänsä kanssa samalle paikalle sisämaahan Spasitelnaja-vuoren juurelle Petsamo- ja Mannajokien yhtymäkohdassa sijaitsevaan Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen erakkolaan.

== Muistopäivä ==

Pyhittä Joona Petsamolaista muistellaan [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] myös samana päivänä kuin pyhittäjä Trifonia ja muita '''Petsamon pyhittäjämarttyyreja''' eli joulukuun 15. päivänä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Venäjän kirkko muistelee pyhää Joonaa ja muita Petsamon marttyyreja sen sijaan joulukuun 25. päivänä.


[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]
[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

Versio 22. joulukuuta 2010 kello 17.50

Pyhittäjä Joona Petsamolainen ja muut Petsamon luostarin pyhittäjämarttyyrit

Pyhittäjä Joona Petsamolainen oli merkittävän lappalaisten valistajan pyhittäjä Trifon Petsamolaisen oppilas ja eli ja vaikutti siis samoihin aikoihin kuin pyhittäjä Trifon eli 1500-luvun lopulla Lapissa, Petsamossa. Hänet luetaan kuuluvaksi Karjalan valistajiin.

Avioliitosta munkiksi

Pyhittäjä Joona oli alkuaan naimisissa oleva mies, jonka lapsi sairastui ja joka antamansa lupauksen mukaisesti lapsen parantuessa ihmeellisesti kasteessa, meni pyhittäjä Trifonin Petsamolaisen luostariin.

Petsamon luostarin marttyyrit

Hänet vihittiin ensin munkiksi ja myöhemmin pappismunkiksi ja hän asettui oppi-isänsä kuoleman jälkeen asumaan hänen kuolinpaikalleen, Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen erakkolaan. Jouluyönä vuonna 1589 suomalainen sissipäällikkö Pekka Vesainen joukkoineen hyökkäsi Petsamon luostariin ja ensimmäisten joukossa surmasi muiden muassa pyhittäjä Joona Petsamolaisen ja 50 muuta munkkia sekä yli 60 muuta luostarin asukasta, noviiseja ja työntekijöitä.

Pyhittäjä Joona Petsamolainen on haudattu oppi-isänsä kanssa samalle paikalle sisämaahan Spasitelnaja-vuoren juurelle Petsamo- ja Mannajokien yhtymäkohdassa sijaitsevaan Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen erakkolaan.

Muistopäivä

Pyhittä Joona Petsamolaista muistellaan ortodoksisessa kirkossa myös samana päivänä kuin pyhittäjä Trifonia ja muita Petsamon pyhittäjämarttyyreja eli joulukuun 15. päivänä. Häntä muistellaan myös Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Venäjän kirkko muistelee pyhää Joonaa ja muita Petsamon marttyyreja sen sijaan joulukuun 25. päivänä.

HAP

Kirjallisuutta

  • Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - joulukuu
    • Pyhittäjämarttyyri Joona Petsamolainen ja muut Petsamon marttyyrit ss. 214-215