Toiminnot

Ero sivun ”Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit (kirja)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: thumb|<center>Kirjan kansi</center> :: '''Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit''' :: ISBN 951-837-004-4 :: Julka...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:J-N-T-apokryfiset evankeliumi_kansi.jpg|thumb|<center>Kirjan kansi</center>]]
[[Kuva:J-N-T-apokryfiset evankeliumi_kansi.jpg|thumb|<center>Kirjan kansi<br><small>(kuva tulee tähän myöhemmin)</small></center>]]
:: '''Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit'''
:: '''Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit'''
:: ISBN 951-837-004-4
:: ISBN 951-837-004-4

Nykyinen versio 28. heinäkuuta 2011 kello 14.25

Tiedosto:J-N-T-apokryfiset evankeliumi kansi.jpg
Kirjan kansi
(kuva tulee tähän myöhemmin)
Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan apokryfiset evankeliumit
ISBN 951-837-004-4
Julkaisija ja kustantaja: Suomen Ortodoksisen Pappisseminaarin Oppilasyhdistys
Julkaisupäivämäärä: 1978
Sivumäärä: 32 sivua
Koko: 210 x 149 mm
Sidos: Nidottu / pehmeäkantinen

Alkusanoista

Seuraavaan on otettu kolme apokryfievankeliumia, joista yksi edustaa lähinnä legendoita, taruja, ilman mitään vaateita historiallisesta tai teologisesta totuudesta ja kaksi muuta taas mielenkiintoisella tavalla noudattelee Kirkon tradition sisältöä - olematta silti historiallisesti tarkkoja.

Jaakobin protoevankeliumi

Vaikka Kirkko traditiossaan onkin hyväksynyt tekstin sisältämät tiedot mm. Jumalansynnyttäjän vanhemmista, hänen lapseudestaan, luolasta Jeesuksen syntymäpaikkana jne. oikeiksi, on samalla syytä muistaa, että itse teksti on kuitenkin tuomittu väärennyksenä, sepitelmänä alkuperäistietojen puitteissa. Sitä voitaneen hyvinkin verrata nykyaikaisiin romaaneihin (tai novelleihin), jotka kertovat muinaisista ajoista.

Tästä tekstistä voidaan löytää useittenkin ikonograafisten esitysten sanallinen selitys (enkelin ilmestyminen Joakimille ja Annalle, Jumalansynnyttäjän temppeliinkäyminen, ilmestyspäivän ikonit jne.), ja ne juuri tekevät siitä mielenkiintoisen. Ne osoittavat tavallaan, että nämä "epäraamatulliset" tapahtumat ja tiedot ovat jo varhain olleet tunnettuja.

Nikodemuksen evankeliumi

Teos jakaantuu kahteen selvästi erilliseen osaan, joista ensimmäinen tunnetaan myös nimellä

  • Pilatuksen teot ja toinen nimellä
  • Kristuksen laskeutuminen tuonelaan.

Ortodoksisen Kirkon kannalta toinen osa on mielenkiintoisempi, sillä se sisältää paljon sellaista ainesta, mikä tosin ei kanonisesta Uudesta testamentista suoraan ilmene, mutta esiintyy siitä huolimatta selvästi osana Kirkon traditiota. Erityisen mielenkiintoista on huomata, miten se ikoni, joka Idän Kirkon traditiossa yleensä kulkee pääsiäisikonin nimellä (vaikka sen päällekirjoituksena onkin Tuonelaan laskeutuminen), näyttää pitävät tarkastikin yhtä Nikodemuksen evankeliumin kertomuksen kanssa.

Tuomaan evankeliumi

Tämä teksti kuuluu ns. "lapsuusevankeliumien" ryhmään. Koko joukko tällaisia kertomuksia näyttää syntyneen ensimmäisten vuosisatojen aikana, ilmeisesti pääasiassa tyydyttämään uteliaisuutta Jeesuksen lapsuuden suhteen. Kirkko ei kuitenkaan näytä koskaan hyväksyneen niiden sisältöä, siitä on todisteena se, että vastaavaa aineistoa ei löydy hymnografiasta tai ikonografiasta. Voidaankin sanoa, että nämä tekstit sisältävät todellisia legendoita, viehättäviä ehkä, mutta Kirkon kannalta arvottomia.