Heimo, uskonto ja isänmaa (väitöskirja)

Väitöskirjan kansi

Aarne Ylä-Jussila: Heimo, uskonto ja isänmaa – Kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941-1944

ISBN 978-952-61-3568

Kustantaja ja julkaisija: Itä-Suomen yliopisto (Disserdations in Edication, Humanities and Theology N:o 159)

Julkaisuvuosi: 2020

Sivumäärä: 367 sivua

Koko: 250 x 175 mm

Sidos: liimasidottu / pehmytkantinen

Lue lisää väitöskirjasta sivulta: Uskonnollinen valistustyö Itä-​Karjalassa loi jännitteitä kansankirkkojen välille jatkosodan aikana

Väitökirja netissä PDF-tiedostona: Heimo, usko ja isänmaa (väitöskirja)

Sisällysluettelo

• TIIVISTELMÄ
• ABSTRACT
• ALKUSANAT
• 1 JOHDANTO
  • 1.1 Itä-Karjalan kirkollisen kansallistamistoiminnan lähtökohdat
  • 1.2 Tutkimustehtäva, tutkimuksen rajaus ja käsitteistö
  • 1.3 Tutkimuksen menetelmä ja lähteet
  • 1.4 Aiempi tutkimus
• 2 KIRKOLLISEN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN ITÄ-KARJALASSA KESÄLLÄ 1941
  • 2.1 Barbarossa-suunnitelma herättää toiveita Itä-Karjalan valtauksesta
  • 2.2 Hyökkäys Itä-Karjalaan avaa mahdollisuudet heimokansalliselle valistustoiminnaIle
  • 2.3 Vuokkiniemen kokous antaa julistuksen Itä-Karjalan liittymisestä Suomeen
  • 2.4 Itä-Karjalan sotilashaIlinto perustetaan
  • 2.5 AKS saa sotilashallinnon alaisen valistusosaston hallintaansa
  • 2.6 Ensimmäiset suunnitelmat kirkollisen työn käynnistämisestä Itä-Karjalassa
  • 2.7 Kenttäpapisto ryhtyy oma-aloitteisesti kastamaan ja valistamaan itäkarjalaisia
  • 2.8 Kirkollisasiaintoimisto aloittaa toimintansa ristiriitaisten näkemysten vallitessa
    • 2.8.1 Suursuomalaismielisen papiston tavoitteena mahdollisimman luterilainen Itä-Karjala
    • 2.8.2 Opetusministeriö pitää kummankin kirkon toimintaa Itä-Karjalassa tärkeänä
    • 2.8.3 Ortodoksit torjuvat luterilaisten johtavan roolin itäkarjalaisten valistamisessa
• 3 KASTEKIELTO SYKSYLLÄ 1941
  • 3.1. Valistustyön alue laajenee Aunukseen
  • 3.2 Luterilaisten ja ortodoksien erimielisyydet kärjistyvät
    • 3.2.1 Kuoppalan suunnitelma sielunhoitotyöstä Itä-Karjalassa
    • 3.2.2 Ortodoksien huoli Itä-Karjalan tilanteesta syvenee
    • 3.2.3 Ortodoksisen kirkollishallituksen kannanotto Kuoppalan suunnitelmaan
    • 3.2.4 Aamun Koitto puolustaa ortodoksien ensisijaista oikeutta toimia Itä-Karjalassa
  • 3.3 Kenttäpiispa määrää kastekiellon tilanteen rauhoittamiseksi
  • 3.4 "Syvärin kirkolliskokous" haluaa itäkarjalaiset luterilaisen kirkon yhteyteen
  • 3.5 Kasteohjeet laaditaan ja kastekielto päättyy
• 4 TUNNUSTUKSETTOMAN TOIMINNAN AIKA TALVELLA 1941 – 1942
  • 4.1 Ortodoksit vastustavat uusia kasteohjeita
  • 4.2 Kirkollinen toiminta vahvistuu erimielisyyksistä huolimatta
  • 4.3 Valistustyön toimintaympäristö suomalaisten hyökkäyksen päätyttyä
  • 4.4 AKS uskoo suomalaisuuden ja kristillisyyden voittoon Itä-Karjalassa
  • 4.5 Suomalaisten pappien ensimmäinen talvi itäkarjalaisen kansan keskuudessa
    • 4.5.1 Papit otetaan pidättyvän ystävällisesti vastaan
    • 4.5.2 Uskonnollisen ja kansallisen valistustyön haasteet ja toimintatavat
    • 4.5.3 Erimielisyyksiä valistustyön toimintatavoista
    • 4.5.4 Pyhäkköjen ja hautausmaiden kunnostusta
    • 4.5.5 Epätietoisuutta kansallisen väestön todellisesta suhtautumisesta "uusiin isäntiin"
  • 4.6 Venäläisen väestön sielunhoito jää vähälle huomiolle
  • 4.7 Tunnustuksettomuuden vaatimus aiheuttaa vakavia riitoja
  • 4.8 Vapalahti yrittää löytää uudenlaista ratkaisua kirkollisten olojen järjestelyyn
  • 4.9 Mannerheimin uskontokäsky lopettaa tunnustuksettomuuden ajan
• 5 KIRKOLLISEN TOIMINNAN VAKIINTUMINEN JA ORTODOKSIEN ASEMAN VAHVISTUMINEN VUOSINA 1942 – 1943
  • 5.1 Kansallismielisyys vahvistuu ortodoksipappien toiminnassa
  • 5.2 Luottamuspula luterilaisten ja ortodoksien välillä jatkuu
  • 5.3 Nuorisotyö vahvistuu
  • 5.4 Papit kantavat huolta väestön mielialasta
  • 5.5 Suurkarjalainen linja vahvistuu ortodoksisten pappien veljeskokouksessa
  • 5.6 Sotilashallinnon papit kokoontuvat Äänislinnassa
    • 5.6.1 Vanhat epäluulot nousevat esiin papiston yhteisessä kokouksessa
    • 5.6.2 Laantunut innostus heijastuu luterilaisten pappien kokouksen ilmapiiristä
    • 5.6.3 Ortodoksipapit kokoontuvat isänmaallisessa ja suurkarjalaisessa hengessä
  • 5.7 Ortodoksinen kirkollishallitus lähettää valituskirjelmän sotilashallintokomentajan neuvottelukunnalle
  • 5.8 Valtaosa itäkarjalaisista valitsee ortodoksisen kirkon
• 6 KIRKOLLISEN TOIMINNAN PÄÄTTYMINEN JA SUOMALAISTEN VETÄYTYMINEN ITÄ-KARJALASTA VUONNA 1944
  • 6.1 Ortodoksien toiminta jatkuu oman kirkollisasiaintoimiston alaisuudessa
  • 6.2 Ortodoksisten jumalanpalvelusten kielikysymys aiheuttaa ristiriitoja
  • 6.3 Suomalaiset valmistautuvat jättämään Itä-Karjalan
  • 6.4 Suomalaisjoukot vetäytyvät Itä-Karjalasta
• 7 TUTKIMUSTULOKSET
• LIITTEET
• LÄHTEET JA KIRJALLISUUS
• HENKILÖHAKEMISTO
• SUMMARY
• TAULUKOT
  • Taulukko 1: Itä-Karjalan kansakoululaisten kuuluminen uskontokuntiin 15.10.1943
  • Taulukko 2: Itä-Karjalan kansakoululaisten alueittainen uskontokuntajakauma 15.10.1943
  • Taulukko 3: Itä-Karjalan uskontokuntien jäsenmäärät ja osuus vapaasta väestöstä1.1.1944
  • Taulukko 4: Itä-Karjalan uskontokuntien jäsenmäärät kansallisuuksittain ja osuus vapaasta väestöstä 1.1.1944