Ero sivun ”Venäläiset arkkipiispat” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Suomen ortodoksinen [[hiippakunta]] perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (''konsistori''). |
Suomen ortodoksinen [[hiippakunta]] perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (''konsistori''). |
||
Hiippakuntaan kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri. |
|||
Pieni Suomen hiippakunta kuului [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän kirkkoon]] ja oli Venäjän kirkon [[Pyhä synodi|Pyhän Synodin]] alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi |
Pieni Suomen hiippakunta kuului [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän kirkkoon]] ja oli Venäjän kirkon [[Pyhä synodi|Pyhän Synodin]] alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[Konstantinopoli|Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona. |
[[Suomen ortodoksinen kirkko]] kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan [[Konstantinopoli|Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin]] alaisuuteen [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona. |
||
== Venäläiset |
== Venäläiset arkkipiispat == |
||
Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat: |
Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat: |
||
* [[Antonij (arkkipiispa)|Antonij]] vv. 1892 - 1898 |
* [[Antonij (arkkipiispa)|Antonij]] vv. 1892 - 1898 |
||
* [[Nikolaj (arkkipiispa)|Nikolaj]] vv. 1899 - 1905 |
* [[Nikolaj (arkkipiispa)|Nikolaj]] vv. 1899 - 1905 |
||
* [[ |
* [[Sergeij (arkkipiispa)|Sergij]] vv. 1905 - 1917 |
||
* [[Serafim (arkkipiispa)|Serafim]] vv. 1921 - 1923 |
* [[Serafim (arkkipiispa)|Serafim]] vv. 1921 - 1923 |
||
Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista |
Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista elämäkerroistaan Ortodoksi.netissä. |
||
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]] |
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]] |
||
Versio 27. tammikuuta 2009 kello 16.39
Venäläiset arkkipiispat Suomessa vv. 1892 - 1923
Suomen hiippakunta
Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin v. 1892 tsaarin hyväksyttyä esityksen. Samalla lakkautettiin Viipurin hengellinen hallitus, jonka sijalle perustettiin Suomen hengellinen hallitus (konsistori).
Hiippakuntaan kuuluivat kaikki Suomen alueen kreikkalais-venäläiset seurakunnat ja luostarit. Hiippakunnan piispan asuinpaikaksi määrättiin Viipuri.
Pieni Suomen hiippakunta kuului Venäjän kirkkoon ja oli Venäjän kirkon Pyhän Synodin alainen. Suomen hiippakuntaan kuuluivat aluksi
- neljän valvontapiirin 23 seurakuntaa kappeliseurakuntineen:
- I valvontapiiristä Helsinki, Hamina, Turku, Vaasa (Nikolainkaupunki), Savonlinna, Raivola
- II valvontapiiristä Viipuri, Kyyrölä, Palkeala, Uusikirkko, Tiurula, Käkisalmi, Salmi
- III valvontapiiristä Liperi, Ilomantsi, Kuopio
- IV valvontapiiristä Lappeenranta, Sortavala, Kitelä, Suistamo, Korpiselkä, Mantsinsaari, Suistamo
- kaksi luostaria (myöhemmin kolme):
Suomen ortodoksinen kirkko kuului Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen hiippakuntana Venäjän vallankumoukseen ja Suomen itsenäistymiseen asti. Itsenäisyyden alkuvuosina ortodoksien kirkollinen tilanne oli aluksi sekava: kirkko kuului muodollisesti ja kanonisesti Venäjän kirkon alaisuuteen, mutta siitä eroamiseen oli suuria paineita. Niinpä moninaisten vaiheiden jälkeen 1920-luvulla Suomen ortodoksinen kirkko liittyikin Turkin Istanbulissa sijatsevan Konstantinpolin Ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen autonomisena kirkkona.
Venäläiset arkkipiispat
Ns. venäläisinä arkkipiispoina Suomessa toimivat seuraavat piispat:
Arkkipiispoihin voi tutustua tarkemmin heidän omista elämäkerroistaan Ortodoksi.netissä.