Ero sivun ”Ristiretket” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
(Ak: Uusi sivu: '''Ristiretkiksi''' kutsutaan roomalaiskatolisen kirkon jäsenten tekemiä ja heidän kirkollisen johtajansa, paavin, hyväksymiä käännytys-, vall...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Alkuperäinen tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin muslimeilta, mutta vallanhimo ja ahneus saivat vallan ristiretkeläisten keskuudessa ja heitä voidaan jopa syyttää merkittävältä osaltaan siitä, että [[Suuri skisma|idän ja lännen kirkko erottuaan vuonna 1054]] eivät enää saavuttaneet yhteisymmärrystä ja palanneet takaisin yhtenäiseksi kirkoksi. |
Alkuperäinen tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin muslimeilta, mutta vallanhimo ja ahneus saivat vallan ristiretkeläisten keskuudessa ja heitä voidaan jopa syyttää merkittävältä osaltaan siitä, että [[Suuri skisma|idän ja lännen kirkko erottuaan vuonna 1054]] eivät enää saavuttaneet yhteisymmärrystä ja palanneet takaisin yhtenäiseksi kirkoksi. |
||
Esimerkiksi neljännen ristiretken yhteydessä vuonna 1204 tapahtunut ortodoksisen [[Bysantti|Bysantin]] pääkaupungin Konstantinopolin hävitys, ryöstö ja raiskaukset ovat asioita, jota yhä satojen vuosienkin päästä, ovat rasitteita [[Ekumenia|ekumeenisille]] suhteille ja kirkkojen yhdistymiselle. (Kts. -> [[Konstantinopolin hävitys 1204]] |
Esimerkiksi neljännen ristiretken yhteydessä vuonna 1204 tapahtunut ortodoksisen [[Bysantti|Bysantin]] pääkaupungin Konstantinopolin hävitys, ryöstö ja raiskaukset ovat asioita, jota yhä satojen vuosienkin päästä, ovat rasitteita [[Ekumenia|ekumeenisille]] suhteille ja kirkkojen yhdistymiselle. (Kts. -> [[Konstantinopolin hävitys 1204]]) |
||
Varsinainen käsite ”ristiretki” on syntynyt vasta myöhemmin historiankirjoittajien toimesta. |
Varsinainen käsite ”ristiretki” on syntynyt vasta myöhemmin historiankirjoittajien toimesta. |
||
Nykyinen versio 5. syyskuuta 2010 kello 13.33
Ristiretkiksi kutsutaan roomalaiskatolisen kirkon jäsenten tekemiä ja heidän kirkollisen johtajansa, paavin, hyväksymiä käännytys-, valloitus- ja sotaretkiä, joita tehtiin useisiin kohteisiin, mm. Jerusalemiin, joihinkin Euroopan maihin, Konstantinopoliin ja Itämeren rannikoille.
Alkuperäinen tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin muslimeilta, mutta vallanhimo ja ahneus saivat vallan ristiretkeläisten keskuudessa ja heitä voidaan jopa syyttää merkittävältä osaltaan siitä, että idän ja lännen kirkko erottuaan vuonna 1054 eivät enää saavuttaneet yhteisymmärrystä ja palanneet takaisin yhtenäiseksi kirkoksi.
Esimerkiksi neljännen ristiretken yhteydessä vuonna 1204 tapahtunut ortodoksisen Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin hävitys, ryöstö ja raiskaukset ovat asioita, jota yhä satojen vuosienkin päästä, ovat rasitteita ekumeenisille suhteille ja kirkkojen yhdistymiselle. (Kts. -> Konstantinopolin hävitys 1204)
Varsinainen käsite ”ristiretki” on syntynyt vasta myöhemmin historiankirjoittajien toimesta.